Samppanja

[Bordeaux]

Prikulleen oikeata lämpötilaa tärkeämpää on lämpötilan tasaisuus (ei äkillisiä vaihteluita) ja se, että säilytys tapahtuu vaakatasossa, jolloin korkki pysyy kosteana.

Vuosikerrattomuus ei samppanjan tapauksessa ole huono asia. Siihen samppanjan tasalaatuisuus perustuukin, että sitä sekoitetaan useiden eri vuosien sadoista. Vuosikertajuomia ei tehdäkään kuin parhaina satovuosina.

[konda]

Juu maistamalla selviää, mutta todennäköisesti ovat aika shraibaa.

[vhild]

Avasin jokunen aika sitten vuoden 1969 Billecart-Salmon Blanc de Blancsin - säilytetty viimeiset 20 vuotta kaapin päällä pystyssä. Pilalla oli, tai sitten en osannut arvostaa homeista nyanssia.

[U-Haul]

Mielenkiintoisia makuelämyksiä siis tiedossa sampanjamaistelussa... Kerran ihastelin jollakin illallisella valkoviinin mielenkiintoista passionhedelmä-vivahdetta. Kysymys oli kuitenkin korkkiviasta. Kertoo karua kieltä perehtyneisyydestäni alaan. Pieniä makuvirheitä kohtaan ollaan armollisia.

Pitäisi kyllä ymmärtää lahjoittaa viinit heti eteenpäin, eikä jättää niitä lojumaan turhan pantiksi. Tässä työhuoneenkin hyllyssä on pari "vuosikertapunaviiniä" odottelemassa parempia aikoja. Ovat kesäisin iltapäivin kypsyneet usein jopa välimerellisissä olosuhteissa.

[Tuukka]

Kirjoitellaan omia havaintoja, samppanja on hieno asia.

Samppanjan, kuten viinin yleensäkin, makuun vaikuttaa sääolosuhteet, maaperä, viinilajike (sis. kloonit), tekotapa, kuinka paljon satoa otetaan hehtaarilta, poiminta-ajankohta, miten nopeasti ja miten puristetaan, mahdollinen uutosaika, hiivakanta, kemistin kikkailut, käymistapa, malolaktiivinen käyminen, kypsytys, pullotus, korkkivalinta. Samppanjassa vielä toinen käyminen ja sakan päällä majailu. Tästä päästään valmiiseen pullotteeseen. Sen jälkeen vielä logistiikat ja säilytys.

Se mitä tässä yritän sanoa on että samppanjaa on halpaa ja kallista, hyvää ja pahaa. Halvassa useimmiten alue on Aube (jos muistan nimen oikein, alueella ei ole kalkkikiveä muistaakseni ollenkaan), satoa otetaan mahdollisimman paljon, ja kaikessa minimoidaan kulut kaikinpuolin. Supermarketskumpista löytyy hyviä, mutta myös erittäin mitäänsanomattomia.

[Bordeaux]

Pahaan samppanjaan en ole koskaan törmännyt, vähemmän hyviin kylläkin. Useimmat eivät hinta/laatusuhteessa pärjää mitenkään hyville kuohuviineille (tsekatkaa vaikka Lindauer, Uusi-Seelanti, noin kympin tai ranskalainen Wolfberger n. 15e).

[TheodoreMaul]

Prikulleen oikeata lämpötilaa tärkeämpää on lämpötilan tasaisuus (ei äkillisiä vaihteluita) ja se, että säilytys tapahtuu vaakatasossa, jolloin korkki pysyy kosteana.

Osallistuin taannoin kuohuvien viinien iltaan, jossa maisteltiin myös shampanjaa. Siellä kerrottiin, että kuohuvan - tai ainakaan shampanjan - kanssa se vaakasäilytys ei ole niin välttämätöntä Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.

[barcelona]

Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.

Tuo folio ei sinällään vaikuta tuohon säilytettävyyteen vaan shampanjan sisältämä paine. Kuohumaatomat viinit vaativat vaakasäilytyksen jotta korkki ei pääse kuivumaan ja siten estetään viinin hapettuminen. Korkki supistuu kuivuessa joka aiheuttaa helposti korkkivian, eli viini pääsee käsiksi ilman kanssa. Kuohareiden paine estää tämän korkin kuivumisen.

[Arska]

Mielenkiintoisia makuelämyksiä siis tiedossa sampanjamaistelussa... Kerran ihastelin jollakin illallisella valkoviinin mielenkiintoista passionhedelmä-vivahdetta. Kysymys oli kuitenkin korkkiviasta. Kertoo karua kieltä perehtyneisyydestäni alaan. Pieniä makuvirheitä kohtaan ollaan armollisia.

Pitäisi kyllä ymmärtää lahjoittaa viinit heti eteenpäin, eikä jättää niitä lojumaan turhan pantiksi. Tässä työhuoneenkin hyllyssä on pari "vuosikertapunaviiniä" odottelemassa parempia aikoja. Ovat kesäisin iltapäivin kypsyneet usein jopa välimerellisissä olosuhteissa.

Kerro sitten, miltä maistuivat, ja ihastele mielenkiintoisia vivahteita. Isäukko aikoinaan säilytti monta vuotta Elyseetä, jotakin valkoviiniä ja amontilladoa pystyasennossa ikkunalaudalla auringonpaisteessa. Itsepäisyyden vuoksi ei siirtänyt muualle, vaikka kehotin. Maistettaessa joutui myöntämään, että pilalla olivat.

[U-Haul]

Juu, ei pirä mennä arvojuomia suin päin hotalehtamahan.

Täytyypä raportoida, kunhan tässä edetään maisteluvaiheiseen.

[mikmu]

Ens kuun alussa olis samppanjailta tiedossa. En ole moista ennen maistanutkaan ja täytyy sanoa, että menen tonne lähinnä mielenkiinnosta tsekkaamaan minkälaista jengiä noissa tilaisuuksissa ylipäätään käy. Tollasia olis tarjolla kuin Leclapart, Prevost, Laval, Bérèche ja Bouchard.

[danius]

Viininmaistajaiset ovat mukavia tapahtumia, mutta omalla kokemuksella niissä on iso riski mennä turhantärkeiden "viinisnobien" pikkusormen heilutteluksi. Harrastan viinejä, ja olen tastingeihin osallistunut. Yhdessä vaiheessa niistä meni maku ihan kokonaan kun osalla maistajista oli suurin motiivi tehdä vaikutus tunnettuun viiniesittelijään tai muihin silmäätekeviin. Koko tastingillta tippuu pohja kun viini menettää merkityksensä maistajien kehuessa kilpaa viinituntemustaan ja erinomaista makuaan. Shamppanjailtamissa juttu vain korostuu. En halua tyrmätä tastingejä, niille on paikkansa. Varsinkin jos järjestäjätaho on suunnitellut tilaisuuden aidosti viiniä eikä snobbailua varten. Monesti kotona tai ystävän luona järjestetty maistelutilaisuus on paljon mutkattomampi ja mukavampi kuin ravintolassa järjestetty.

[barcelona]

Olen käynyt aika monessa teistingissä (viini, olut, viski, kahvi,...) ja pääsääntöisesti nämä tilaisuudet ovat olleet aloittelijoille suunnattuja. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja turhaa snobbailua ei ole syntynyt, koska kenenkään tietotaito ei olisi siihen riittänyt :) Ymmärrän tuon turhautumisen teistingin ilmapiiriin. Aika usein tosiaan lähdetään ihan sivuraiteille jos itse tuote jää sivualalle. Viiniin kuuluu sen juominen ja siitä hiukan humaltuminen. Eli pelkkä viinin purskuttelu ja makujen etsiminen on minusta kriitikoiden hommaa, muut nauttikaa viineistänne ja humaltukaa iloisesti. Humaltumisella en tarkoita sika känniä vaan iloista mieltä jonka se tuo mukanaan.

[danius]

Komppaan Barcaa. Viiniä ja ystäviä, voiko iloisempaa iltaa viettää. Antaa purskuttelijoiden purskutella, nautitaan me viinistä. Kyllähän arvosteluille paikkansa on vaikka viinilehdissä, jolloin kuluttajat voivat saada käsityksen viinistä jota eivät ole maistaneet. Absoluuttisia totuuksia ne eivät ole. Naurattaa kun jotkut maistelijat tuntuvat ajattelevan tyyliin "mun maku on parempi kuin sun". In Vino Veritas! Ja vaikuttaahan se tilannekin jossa viiniä nautitaan sen makuun suunnattomasti. Shamppanjaa romanttisella piknikillä, vai formulakisoissa palkintopallilla? Kuka voi sanoa puolestasi kummassa tilanteessa juoma maistui paremmalta.

[TheodoreMaul]

Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.

Tuo folio ei sinällään vaikuta tuohon säilytettävyyteen vaan shampanjan sisältämä paine. Kuohumaatomat viinit vaativat vaakasäilytyksen jotta korkki ei pääse kuivumaan ja siten estetään viinin hapettuminen. Korkki supistuu kuivuessa joka aiheuttaa helposti korkkivian, eli viini pääsee käsiksi ilman kanssa. Kuohareiden paine estää tämän korkin kuivumisen.

Tuo paine oli se toinen asia mitä ajattelin ehdottaa, mutta muistini kammioista kaivoin sitten sen väärän vaihtoehdon. Paineestakin nimittäin puhuttiin. Varsinkin selityksesi kanssa tuo on sangen loogista.

Samaten muuten kaikki käymäni tastingit ovat olleet aika rentoja tapahtumia ja suurin osa paikalla olleista on uskaltanut avoimesti kysyä mieltä askarruttavia asioita.