Naisille tyypilliseen ominaisuuteen hakeutua matalapalkkaisille aloille?  Ihan oikeasti, vieläkö tätä voi jatkaa?

2011

Kauppatieteiden yhteishaku: miehiä valittu 764 ja naisia 602 --> naisten osuus 44 %, miesten 56 %

Helsingin oikeustieteellinen (ei yhteishakua, en jaksa hakea kaikkia): miehiä valittu 92, naisia 149 --> naisten osuus 62 %, miesten 38 %

Helsingin lääketieteellinen: naisten osuus 65 %, miesten 35 %

TKK:lta ei sukupuolitilastoja nopeasti löytynyt.  Siellä on toki miesvoittoista, mutta vastaavasti hyvinpalkattuja naisvoittoisia aloja on myös.

Lainaus käyttäjältä: Dan-D - 10.08.11 - klo:18:47
Naisille tyypilliseen ominaisuuteen hakeutua matalapalkkaisille aloille?  Ihan oikeasti, vieläkö tätä voi jatkaa?

2011

Kauppatieteiden yhteishaku: miehiä valittu 764 ja naisia 602 --> naisten osuus 44 %, miesten 56 %

Helsingin oikeustieteellinen (ei yhteishakua, en jaksa hakea kaikkia): miehiä valittu 92, naisia 149 --> naisten osuus 62 %, miesten 38 %

Helsingin lääketieteellinen: naisten osuus 65 %, miesten 35 %

TKK:lta ei sukupuolitilastoja nopeasti löytynyt.  Siellä on toki miesvoittoista, mutta vastaavasti hyvinpalkattuja naisvoittoisia aloja on myös.

Joku kauppatieteelliseen päässeiden sukupuolijakauma ei kerro juuri mitään. Kuinka suuri osuus esimerkiksi rahoituksen puolelta valmistuneista maistereista on naisia? Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu paljon ihmisiä työskentelemään huonostipalkattuihin töihin. Sama juttu juristien kanssa, eikä tk-lääkärienkään palkkaus kovinkaan kummoinen ole. Toisaalta sairaanhoitajina tai lähihoitajina työskentelee paljon naisia, jotka valitsivat alansa koska haluavat auttaa ihmisiä työkseen. Muutoinkin naiset vastaavat unelmatyötä kyselevissä kyselyissä haluavansa työskennellä ihmisten parissa näiden hyväksi ja ettei palkalla ole niin väliä. Miehet taas haluavat samoissa tutkimuksissa hyvää palkkaa eikä ylityötkään niin haittaa.

EDIT: Lääkärit tekevät työtä ihmisten parissa auttaen näitä. Tukee juuri naisellista hoitoviettiä. Samoin esimerkiksi opettajat voivat jollain mittapuulla tienata hyvin, mutta siitä huolimatta naisopettajat (ja miesopettajat myös) ovat varsin suurella todennäköisyydellä hakeutuneet alalle auttamisen halusta ja lapsirakkaudesta. Tämä ei poista sitä, että esimerkiksi lähihoitajat tai sairaanhoitajat saavat suuren yleisön mielikuvan mukaan huonoa palkkaa, mutta siitä huolimatta monet naiset hakeutuvat näille aloille auttamisen halustaan. (Useammin kuin miehet)

Lainaus käyttäjältä: ChuckBass - 10.08.11 - klo:19:36

+100

Tittidii...

Lainaus käyttäjältä: ChuckBass - 10.08.11 - klo:19:36

http://www.youtube.com/watch?v=VE56qQHyuWE

Lainaus käyttäjältä: John Galt - 10.08.11 - klo:19:42

Lainaus käyttäjältä: Dan-D - 10.08.11 - klo:18:47
Naisille tyypilliseen ominaisuuteen hakeutua matalapalkkaisille aloille?  Ihan oikeasti, vieläkö tätä voi jatkaa?

2011

Kauppatieteiden yhteishaku: miehiä valittu 764 ja naisia 602 --> naisten osuus 44 %, miesten 56 %

Helsingin oikeustieteellinen (ei yhteishakua, en jaksa hakea kaikkia): miehiä valittu 92, naisia 149 --> naisten osuus 62 %, miesten 38 %

Helsingin lääketieteellinen: naisten osuus 65 %, miesten 35 %

TKK:lta ei sukupuolitilastoja nopeasti löytynyt.  Siellä on toki miesvoittoista, mutta vastaavasti hyvinpalkattuja naisvoittoisia aloja on myös.

Joku kauppatieteelliseen päässeiden sukupuolijakauma ei kerro juuri mitään. Kuinka suuri osuus esimerkiksi rahoituksen puolelta valmistuneista maistereista on naisia? Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuu paljon ihmisiä työskentelemään huonostipalkattuihin töihin. Sama juttu juristien kanssa, eikä tk-lääkärienkään palkkaus kovinkaan kummoinen ole. Toisaalta sairaanhoitajina tai lähihoitajina työskentelee paljon naisia, jotka valitsivat alansa koska haluavat auttaa ihmisiä työkseen. Muutoinkin naiset vastaavat unelmatyötä kyselevissä kyselyissä haluavansa työskennellä ihmisten parissa näiden hyväksi ja ettei palkalla ole niin väliä. Miehet taas haluavat samoissa tutkimuksissa hyvää palkkaa eikä ylityötkään niin haittaa.

EDIT: Lääkärit tekevät työtä ihmisten parissa auttaen näitä. Tukee juuri naisellista hoitoviettiä. Samoin esimerkiksi opettajat voivat jollain mittapuulla tienata hyvin, mutta siitä huolimatta naisopettajat (ja miesopettajat myös) ovat varsin suurella todennäköisyydellä hakeutuneet alalle auttamisen halusta ja lapsirakkaudesta. Tämä ei poista sitä, että esimerkiksi lähihoitajat tai sairaanhoitajat saavat suuren yleisön mielikuvan mukaan huonoa palkkaa, mutta siitä huolimatta monet naiset hakeutuvat näille aloille auttamisen halustaan. (Useammin kuin miehet)

Ei, kyllä tämä ihan riitti.

Lainaus käyttäjältä: ChuckBass - 10.08.11 - klo:19:36

LainaaPahempaa etikettivirhettä saa suomalaisella työapaikalla hakea kuin palkasta puhumisen, joten on ihan terveellistä pohtia mikä on hyväksyttävää ja mikä taas hyvien tapojen vastaista. Jotenkin tuntuu, että kännissä töihin tulo on hyväksyttävämpää kuin kysyä työkaverilta, että 'paljonko sulle maksetaan?'.

Minulla on myös päinvastaisia kokemuksia. Edellisessä työpaikassani 30 hengen insinööritoimistossa palkasta ja reissutyön korvauksista keskustelu oli sangen avointa. Jos keskustelu on kahvipöytäkeskustelua niin omistaja osallistui siihen aivan avoimesti. Tuolla suunnilleen jokaisella oli eri palkka mutta ei pahemmin kateutta. Kun palkan perusteena oleva kompetenssi tiedettiin niin parannusta haluava saa vapaasti hankkia osaamisensa. Tuolla myös arvostettiin käyttäytymistä - jokainen matkatöissä oleva on firman mainos ja kyllä se kaveri joka työn lisäksi pärjää asiakkaan edustajien kanssa sosiaalisesti näkee sen palkassaan.

Lainaus käyttäjältä: Cdos - 10.08.11 - klo:22:27

+1

On se jännä, miten typerä R. Meriläisen kirjoitus sai foorumistit näin barrikadeille... ja vielä aiheesta, joka ei suurinta osaa edes kosketa hlökohtaisesti ;D

Lainaus käyttäjältä: haba - 10.08.11 - klo:22:41

LainaaPahempaa etikettivirhettä saa suomalaisella työapaikalla hakea kuin palkasta puhumisen, joten on ihan terveellistä pohtia mikä on hyväksyttävää ja mikä taas hyvien tapojen vastaista. Jotenkin tuntuu, että kännissä töihin tulo on hyväksyttävämpää kuin kysyä työkaverilta, että 'paljonko sulle maksetaan?'.

Minulla on myös päinvastaisia kokemuksia. Edellisessä työpaikassani 30 hengen insinööritoimistossa palkasta ja reissutyön korvauksista keskustelu oli sangen avointa.

Pienissä asiantuntijaorganisaatioissa tunnutaan keskustelevan kaikkein avoimmin palkoista. Hyssyttelystä ei noissa ympyröissä useinkaan olisi apua, koska porukka laskuttaa tuntinsa asiakkaalta ja tietävät arvonsa.

Lainaus käyttäjältä: Pchan - 10.08.11 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: haba - 10.08.11 - klo:22:41

LainaaPahempaa etikettivirhettä saa suomalaisella työapaikalla hakea kuin palkasta puhumisen, joten on ihan terveellistä pohtia mikä on hyväksyttävää ja mikä taas hyvien tapojen vastaista. Jotenkin tuntuu, että kännissä töihin tulo on hyväksyttävämpää kuin kysyä työkaverilta, että 'paljonko sulle maksetaan?'.

Minulla on myös päinvastaisia kokemuksia. Edellisessä työpaikassani 30 hengen insinööritoimistossa palkasta ja reissutyön korvauksista keskustelu oli sangen avointa.

Pienissä asiantuntijaorganisaatioissa tunnutaan keskustelevan kaikkein avoimmin palkoista. Hyssyttelystä ei noissa ympyröissä useinkaan olisi apua, koska porukka laskuttaa tuntinsa asiakkaalta ja tietävät arvonsa.

Minä yritän keskustella aina kaikkien kanssa palkasta, vaikka moni ei siitä pidä, ja aika moni on loukkaantunut. Siitä hiljaa oleminen palvelee ainoastaan työnantajan etua, ja myös epätasa-arvoa (miehet kehtaavat pyytää enemmän kuin naiset). Asuin Lontoossa vuoden ja siellä varsinkaan ei voinut kovin asiasta puhua,,

Lainaus käyttäjältä: Masa - 06.08.11 - klo:14:38
Tänään Iltasanomissa oli naiskirjoittajan kolumnin jälkeen äänestys: Onko rontti hotimpi kuin sliipattu mies. 57% oli vastannut kyllä ja ainoastaan 21% ei :(
Varmaan tuosta voi keskustella millainen on sliipattu mies mutta ankea tulos kuitenkin..

Näin myyntityötä tekevänä ymmärrän täysin termin sliipattu mies. Ja se on todellakin se huonoin vaihtoehto. Puku päälle, geelit tukkaan ja solmio niin tiukalle, että päätä kiristää, on paljon huonompi kuin joku, joka on rento oma itsensä.

Pankki- ja vakuutusmaailmassa yllä oleva on tietty pakollista pukukoodien vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: konda - 16.09.11 - klo:16:05Puku päälle, geelit tukkaan ja solmio niin tiukalle, että päätä kiristää, on paljon huonompi kuin joku, joka on rento oma itsensä.

Ja koska ollaan Suomessa, kenellekään ei tule mieleen että myös puku päällä ja kraka kaulassa voi olla oma, rento itsensä. Huoh.

Puku koetaan pakkopaidaksi, joka puetaan väkisin töihin/juhliin lähdettäessä päälle kuin pelastusliivit veneilyreissulla tai heijastusliivit asfalttitöissä.

Lainaus käyttäjältä: Ron Burgundy - 16.09.11 - klo:16:08

Lainaus käyttäjältä: konda - 16.09.11 - klo:16:05Puku päälle, geelit tukkaan ja solmio niin tiukalle, että päätä kiristää, on paljon huonompi kuin joku, joka on rento oma itsensä.

Ei tule mieleen että myös puku päällä ja kraka kaulassa voi olla oma, rento itsensä. Huoh.

+1.......