Keikarin foorumi

^Jaa...
Itsellä on Comipelin ja Horweenin nahoista tehtyjä kenkiä.
Ovat hieman erilaisia ominaisuuksiltaan, mutta vesiroiskeista menevät molemmat ruvelle ihan samalla tavalla.
Tuon saa toki fiksattua, mutta en silti hevoskenkiä sateeseen valitsisi.
Tai...sitten mä en vaan osaa. Täysin mahdollista.

Vass kaiketi käyttää Horweenin cordovania ja ainakin minun kengät ovat sateesta toipuneet todella hyvin (ihan toinen asia mitä olut/alkoholi on saanut aikaan). Jos vain Vass suostuisi tekemään myös saappaat cordovanista niin tilaisin heti talvikengiksi.

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 31.08.12 - klo:00:04
Tietenkään tyylistä ei tarvitse karsia sään takia. Paitsi Suomessa, jossa mikä tahansa vastus on syy käyttää ainoastaan tuulipukua ja kuomakenkiä. Sataa. Talvi. Likaista. Tuulee. Navetta pitää siivota. Korso. Pihatöitä. Ei ole varaa. Whatever.

Haha

Todella.

Lainaus käyttäjältä: Ernz - 30.08.12 - klo:23:23

Miksi ihmeessä saappaiden pitäisi olla "raskaita"? Ei saappaan "raskaus" mitenkään vaikuta käyttökelpoisuuteen pakkasessa, lumessa, loskassa tai liukkaalla. Kaikki ne voidaan voittaa yhtä hyvin myös "kevyellä" saappaalla.
[/quote]

Kovin siro saapikas ei näytä ainakaan minusta kovin miehekkäältä. Siksi kaapistani löytyy vain raskaita ja rouhealla pohjalla varustettuja brogue-saappaita. Mutta käyttökelpoisuuden suhteen ei varmaan mitään estettä ole kevyille saappaille, koska niin äärimmäisissä olosuhteissa niillä tuskin liikutaan, että ei esim. tarkenisi.

Tätä väittelyä on mahdotonta voittaa, koska kyse on samasta asiasta, kun opettaja kysyy koulun pihalla oppilaalta miksei hänellä ole pipoa päässä, vaikka on -15 astetta pakkasta. Ei kuulemma ole kylmä, vaikka korvat ovat punaiset ja oppilas hytisee. Jos haluaa pukeutua esikuviensa mukaisesti leudon ilmanalan vaatteisiin ja kenkiin, niin sitten ei varmaan ole kylmä tai liukas edes suomen talvessa. Ihmisen mieli on siitä mielenkiintoinen, että se kyllä sopeutuu jos kovasti tahtoo jotain.

^Jos päätä palelee, on pipoa huomattavasti lämpimämpi vaihtoehto karvahattu, joka on myös tyylikäämpi. Samoin tyylittömän raskaan jalkineen sijalle löytyy tyylikkäitä talvijalkineita.

Aiemmin mainittu brogue ei sinänsä tee sappaasta mitenkään "raskasta", ehkäpä jopa päinvastoin. Pohja voi olla kumia, Dainitea jne, eikä edelleenkään lopputulos ole sen vuoksi raskas.

Suurin osa varmaan tämänkin foorumin kirjoittajista on siistissä sisätyössä. Työpäivän aikana siirtymät kauhistuttavissa 15 asteen pakkasissa ja hiekoittamattomilla jääkentillä jäänevät useimmilla muutamiin kymmeniin tai satoihin metreihin. Kuinka arktisia jalkineita siihen tarvitaan? Ainakin itse olen selvinnyt työmatkoista täysin varpaitani palelluttamatta viimeiset kaksikymmentä vuotta pikkukengillä. (Vaikkakin ennen viime kevättä ne eivät olleet "keikari approved".)

Tulevaan talveen olen nyt varautunut, kalossien lisäksi, aiempaan verrattuna itselleni suorastaan arktisella varustuksella:

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 31.08.12 - klo:00:04
Tietenkään tyylistä ei tarvitse karsia sään takia. Paitsi Suomessa, jossa mikä tahansa vastus on syy käyttää ainoastaan tuulipukua ja kuomakenkiä. Sataa. Talvi. Likaista. Tuulee. Navetta pitää siivota. Korso. Pihatöitä. Ei ole varaa. Whatever.

Korso! Tämä oli paras!

Ernz: tuossa Chelsea-saappaassa joustonauha voi tuoda suruja talvella. Se ei välttämättä pidä kosteutta/kylmää hyvin, jos vastaan tuleekin kunnon lätäkkö/sohjo/loska/muu haastava vesitermi.

Minä olen tähän mennessä pärjännyt puku päällä liikkuessani kapungilla lisäämällä varustukseen kelin mukaan päällystakin, kaulahuivin, hanskat ja hatun sekä kalossit tarvittaessa. Jos nuo eivät riitä, menen taksilla. Ravintolaan tai asiakkaalle mennessä kalossit on helppo sujauttaa pois jalasta, kenkien vaihdon ja toisen parin mukana kuljettaminen olisi mielestäni vaivalloista.

Varsinainen ulkoilu tai ulkona kököttäminen on sitten toinen juttu.

http://www.davidsonsskomakeri.se/gallery_103.html

Nuo varmaankin toimisivat hyvin kylminä talvipäivinä ja ovat silti riittävän hienostuneet. Etenkin malli Bristol, jossa on vetoketju, eikä joustonauhaa.

Lainaus käyttäjältä: starsailor - 30.08.12 - klo:22:45
Jos Englannissa olisi suomen ilmasto, niin nykyinen miesten ns. klassinen vaatetus olisi hyvin erinäköinen - näin uskon. Tältä pohjalta voi kysyä, että pitääkö täällä väkisin pyrkiä vaatettamaan itsensä leudomman ilmanalan tyyliin, vai olisi parempi myöntää faktat ja pukeutua sen mukaisesti, vaikka sitten tyylistä karsimalla? Väitän että klassisen tyylin taitajat Englannista ja Italiasta eivät käyttäisi suomen talvessa kalosseja ja pukukenkiä, vaan raskaita talvisaappaita. Suomessa jotkut painavat lumisilla ja jäisillä kaduilla nahkapohjaisilla kengillä - kun elämästä tekee hankalan.

On hyvin mielenkiintoista, että Suomessakin talvijalkineita on ryhdytty valmistamaan vasta 50-luvulla. 1920- ja 1930-luvuilla, suomalaisen kenkäteollisuuden parhaimmilla hetkillä, ei valmistettu ollenkaan erikseen talveen sopivia tossuja. Tuolloin oli silti niitä todella kovia pakkasia.

Myös tuon ajan päällystakit ja puvut ovat erittäin tuhtia kamaa, joilla ei nykyihminen pärjäisi: ne ovat aivan liian paksuja ja painavia. Täytyy olla vähintään se 30 astetta pakkasta, että voi tuollaisen vehkeen päälleen vetää. Täytyy kuitenkin muistaa, että esim. autoissa ei ollut lämmityksiä, joten kun mentiin ulos, oltiin myös ulkona.

Ennen ei ollut keskuslämmitystä ja oltiin kai totuttu kylmempään. (Lähes) kaikki ihmiset talsivat kaduilla nahkapohjaisilla kengillä. Ja nuo kaduthan olivat siis mukulakiviä, ei asfalttia + tuhansia kiloja suolaa ja soraa.

Erikoista, eikö vain? Tietysti kenkiin sai myös kumipohjaa, mutta niitä käytettiin vähemmässä määrin. Miten ihmiset siis pärjäsivät? Olettaisin, että kalosseja käytettiin paljon.

Epäilen ettei nahkapohjaiset kengät olleet kovin yleisiä ennen sotia, vaan käytettiin puupohjaisia nahkavarrella ja sitten versioita huopa ym. kengistä. Kaikkien näiden pohjia varmaan talvella tervalla ja muilla aineilla käsiteltiin, jotteivat olleet niin liukkaita. Nahkapohjaiset kengät ovat olleet kaupungeissa rikkaampien käytössä. Käsittääkseni nahkakenkien (saappaiden) yleistymisen jälkeen oltiin tyytyväisiä kun tuli ensimmäiset kumikengät (saappaat), koska näissä pysyi jalka kuivana paremmin kuin nahkaisissa.

Suomessa sisätilossa on yleensä yli 20 astetta, kun taas monissa etelän maissa ei ole talvella kunnon lämmitystä. Täten ymmärtää raskaamman kerrospukeutumisen myös sisällä. Suomessa taas joutuu riisumaan kerroksen tullessaan sisälle tai hikoilee kuoliaaksi. Tästä syystä jos vetää ulkoiluun sopivat paksut pukuhousut -20 asteessa päällensä, niin taatusti jalat hikoavat toimistossa istuessa. Tai sitten palelee kävellessä, kuten varmaan suurimmalla osalla, jotka käyttävät puvun housuja (ja kalosseja).

Joten laskekaamme sisälämpötila vaikkapa 15 asteeseen, niin eipä tarvitse ihan niin paljoa hikoilla siinä hienossa 600grammaisessa flanellipuvussa, jossa on vieläpä hieno kaksirivinen liivi.

Lainaus käyttäjältä: JMasa - 31.08.12 - klo:23:29
Joten laskekaamme sisälämpötila vaikkapa 15 asteeseen, niin eipä tarvitse ihan niin paljoa hikoilla siinä hienossa 600grammaisessa flanellipuvussa, jossa on vieläpä hieno kaksirivinen liivi.

Ilman muuta näin. Paksu talvipuku on kaiken muun lisäksi ekoteko.

Lainaus käyttäjältä: starsailor - 31.08.12 - klo:23:04
Epäilen ettei nahkapohjaiset kengät olleet kovin yleisiä ennen sotia, vaan käytettiin puupohjaisia nahkavarrella ja sitten versioita huopa ym. kengistä. Kaikkien näiden pohjia varmaan talvella tervalla ja muilla aineilla käsiteltiin, jotteivat olleet niin liukkaita. Nahkapohjaiset kengät ovat olleet kaupungeissa rikkaampien käytössä. Käsittääkseni nahkakenkien (saappaiden) yleistymisen jälkeen oltiin tyytyväisiä kun tuli ensimmäiset kumikengät (saappaat), koska näissä pysyi jalka kuivana paremmin kuin nahkaisissa.

Tämä kuulostaa kyllä varsin mielenkiintoiselta, mutta voin tarkistaa asian Tampereen museon kenkäkokoelman laatijalta ensi viikolla, kun häntä näen.

Puupohjaisia kenkiä (vai puhutaanko nyt tuohikengistä vai mistä?) ei kyllä lähinnä käytetty kuin materiaalipulan aikana. Huopatallukkaat olivat kyllä yleisiä talvella, etenkin lapsilla, mutta ne vasta liukkaat ovatkin! Tietysti jos halutaan mennä kovinkin kauas menneisyyteen niin olihan noita kokopuisia kenkiä paljon...

Kumiteriä on saappaissa ollut sitten joskus 30-40-luvulla jos oikein muistan. Sodan jälkeen oikein yleistyivät kun saatiin varsi käyttöön ja kumit alle.

Mutta sen kyllä osaan kokemukseni pohjalta sanoa, että nahkapohjaiset kengät olivat yleisiä. Lähes ainoita pohjavaihtoehtoja kenkiin niin teollisen kengänvalmistuksen aikana kuin sitä ennenkin. Sitten on tietty näitä metallilla vahvistettuja puupohjia sun muita mitä on käytetty esim. tukkien laskuun.

Suomessahan on käytetty, ennen ompelua, nahkapohjien valmistamismenetelmänä saksalaistyylistä puunaulausta, joka oli vielä erittäin yleinen vielä sotien jälkeisenä aikana perinnekenkien kuten lapikkaiden valmistuksessa.

^ Asumisterveyden (sisäilman) kannalta ihan hyvä juttu, jos nyt ei ihan 15 asteeseen vaan vaikka 18 tai 19.