Sisustustyylit

[Co-re]

Laakkonen Kaisaniemenkadulla myy tanskalaisia kalusteita, jotka miellyttivät silmäämme niin, että päädyimme yhden pöydän ja neljä tuolia aikoinaan hankkimaan kalliihkosta hinnasta huolimatta. Päätöstä toki helpotti se, että runsaan neljän tuhannen euron ryhmä oli poistomyynnissä -50%.

[Pchan]

Ikea voisi periaatteessa tehdä saman, jos sinne palkattaisiin kunnon muotoilijat ja jos jollakin muulla kuin hintalapulla olisi väliä (poikkeuksiakin on).

Ei Ikealla ole nytkään mitään ongelmia muotoilun kanssa. Firman tuotteita löytyy jokaisesta Wallpaperin numerosta. Ikea vain haluaa tehdä niin edullista, että se rajoittaa tuotantomenetelmiä ja materiaaleja. Muotoilu ei ole mikään ongelma, koska kulu jakaantuu niin turkasen suurelle myynnille. Useimmat muotoilijat ovat kuitenkin täydellisen kyvyttömiä suunnittelmaan sikahalpaa, joten Ikean pitäisi tehdä kalliimpaa, jotta muotoilijoiden vaihtamisella olisi mitään merkitystä.

Ennen kuin joku hyökkää kertomaan designin halpuudesta, niin kannattaa muistaa, että maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Ne tuotantomenetelmät jotka 50-luvulla olivat uusia ja tehokkaita, ovat tänä päivänä toivottoman kalliita. Tarvitsisimme uutta muotoilupolvea, joka ymmärtäisi toimitusketjuja, tämän päivän tuotantoteknologiaa, osaisi duunata kamat edullisesti kumipuusta aasiassa, eikä haaveilisi nimestään luksustuotteiden kyljessä. Euro kertaa miljoona on ihan yhtä paljon kuin satku kertaa kymmenentuhatta.

[Tumppi$]

No niin, tulinpa muuten juuri äsken erään tutun naisihmisen luota asentamasta hänen keittiöönsä Yki Nummen Lokkia.. Näin se modernismin ilosanoma vaan leviää. JES!

Hesarissa oli tänään ihan hyvä juttu siitä, miten Artekin huonekaluilla saattoi aikanaan sisustaa ihan normaaleilla tuloilla. Sama päti moniin muihinkin muotoilun klassikoihin. Samaisessa artikkelissa nostettiin aivan aiheellisesti esiin kysymys siitä, voiko nykykauppias rahastaa 40 vuotta sitten kuolleen suunnittelijan työllä.

Ihan hyviä kysymyksiä mielestäni. Ja ennen kuin möykkä alkaa, kerron olevani alkuperäisten puolella, mutten oikein ymmärrä niiden hintaa.

Miksi Artekin kalusteilla ei enää nykyisin voisi normaalituloinen sisustaa? Ok, jos se ainoa ostokanava on se Espan Artek tai joku Vepsäläisen myymälä, niin sitten tuo yhtälö toki pätee.. Mutta kannattaa myös muistaa nämä itsensä Alvar Aallon jo aikoinaan lausumat sanat: "50 vuoden päästä jokaisella suomalaisella on varaa hänen suunnittelemiinsa kalusteisiin." Mitähän se Aalto mahtoi tuolla oikein tarkoittaa..? Olisiko kyse voinut mitenkään olla vaikkapa elinkaariajattelusta? Ehkäpä Aalto itsekään ei tarkoittanut aikanaan suunnitellessaan esineitä ja perustaessaan Artekia, että jokaisen hänen kalusteitaan ja esineitä haluavan olisi marssittava ostamaan niitä "marmoritiskiltä".. Kannattaa jokaisen funtsia hetki ihan tykönään mitä hän tuolla lauseellaan tarkoitti... Enhän esim. minäkään ole todellakaan kehottanut ketään kävelemään Artekille tai Vepsäläiselle. Minullekin nuo ostokanavat ovat totta tosiaan aivan liian kalliita... Ja vaikka minulla joskus sattuisikin olemaan rahaa sen verran taskun pohjalla, että voisin noissa putiikeissa käväistä ilman että myyjät kusisivat kintuilleni, niin tästäkin huolimatta valitsen sata kertaa mieluummin sen kauniisti patinoituneen, villistä pohjoisessa kasvaneesta koivusta valmistetun 30- lukulaisen jakkaran (useimmiten vieläpä puoli-ilmaiseksi) kuin sen "virheettömän", mutta samalla paljon, paljon kylmemmän ja värittömämmän tuliterän jakkaran vailla mitään tarinaa tai löydön tuottamaa huumaa.

Ei Ikealla ole nytkään mitään ongelmia muotoilun kanssa. Firman tuotteita löytyy jokaisesta Wallpaperin numerosta. Ikea vain haluaa tehdä niin edullista, että se rajoittaa tuotantomenetelmiä ja materiaaleja. Muotoilu ei ole mikään ongelma, koska kulu jakaantuu niin turkasen suurelle myynnille. Useimmat muotoilijat ovat kuitenkin täydellisen kyvyttömiä suunnittelmaan sikahalpaa, joten Ikean pitäisi tehdä kalliimpaa, jotta muotoilijoiden vaihtamisella olisi mitään merkitystä.

Ennen kuin joku hyökkää kertomaan designin halpuudesta, niin kannattaa muistaa, että maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Ne tuotantomenetelmät jotka 50-luvulla olivat uusia ja tehokkaita, ovat tänä päivänä toivottoman kalliita. Tarvitsisimme uutta muotoilupolvea, joka ymmärtäisi toimitusketjuja, tämän päivän tuotantoteknologiaa, osaisi duunata kamat edullisesti kumipuusta aasiassa, eikä haaveilisi nimestään luksustuotteiden kyljessä. Euro kertaa miljoona on ihan yhtä paljon kuin satku kertaa kymmenentuhatta.

Pchan:lle tiedoksi, että Ikean muotoilu muuten nojaa varsin pitkälle juurikin näihin vähättelemiisi design klassikoihin.. Ainoa erotus on monesti vain siinä, että Ikean muotoiluun/esineisiin on lisätty tarkoituksella jokin vanhentava= romanttinen elementti, jotta ne vetoavat Pentti Peruskuluttajaan paremmin ensivilkaisulla ja näin ollen saadaan 30:ssa sekunnissa tapahtuva ostopäätös aikaiseksi, sekä vältytään tuotesuojan rikkomisesta aiheutuvilta syytteiltä. Toisekseen tällä saadaan aikaiseksi se, että useimmiten myös kyllästyminen tapahtuu varsin nopeasti ja sama asiakas saadaan piakkoin ostoksille uudestaan. Mutta, mutta ettei nyt mene ihan Ikean mollaamiseksi, niin kyllä heiltä löytyy oikein kelvollistakin muotoilua... Esim. Ikean keittiöitä ei kannata missään nimessä karsastaa. Minäkin olen muuten asioinut Ikeassa moneen otteeseen. Omien taidejulisteideni alumiiniset kehykset ovat kaikki Ikeasta.
Sinulla näyttää muuten olevan melkoisen vankka ja suorastaan "insinöörimäinen" usko siitä, että kaikki olisi nykyaikana parempaa... Miksi sitten nämä paremmat esineet ja valmistusmenetelmät eivät vaan syrjäytä monia vanhoja? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että monessa asiassa täydellinen optimi on saavutettu? Oletko esim. sitä mieltä, että äänentoisto ja äänentoistolaitteet ovat parantuneet merkittävästi vielä 80- luvun jälkeen?

Haluatko ratkaista pienen tehtävän? Nyt sinulla olisi mahdollisuus näyttää kyntesi jos vain suinkin haluat... Suunnittele täydellinen paistolasta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki mahdollinen eli materiaali, elinkaariajattelu, valmistuskustannukset, maksimaalinen materiaalien hyödyntäminen, funktionaalisuus, lopputuotteen hinta, hinta-laatu ja ekologisuus.
Eli lyhyesti: Suunnittele paistolasta joka on täydellisen funktionaalinen PAISTOLASTA, joka tekee periaatteessa kaikki muut maailman paistolastat turhiksi. Optimiratkaisuja on vain yksi.

Sen verran voin auttaa alkuun, että materiaalihan se olisi ensin päätettävä... Mikähän se voisi olla? (jos halukkaita ja kiinnostuneita löytyy, niin tehtävään saa toki osallistua muutkin Keikarin suunnittelutoimistossa työskentelevät.)

[Salama]

Minulla oli Artek 406 kauan sitten. Pidin tuolista ja sillä oli kiva historia, se oli nimittäin tuotu New Yorkista ja liittyi Finnairin toimistoon tavalla tai toisella. No, sitten myöhemmin meillä oli kissa, ja se tykkäsi makoilla tuolilla. Kissathan herätessään venyttelevät ja käyttävät kynsiään, joten ajan myötä tuoliin tuli valtava reikä.

Sain päähäni heittää koko tuolin roskiin, ja sinne se meni. Ja tätä päätöstä olen vähintään kymmeninä iltoina murehtinut päässäni. Ehkä tuolin olisi voinut korjata, en tiedä. Tehty mikä tehty, ja kissakin kuoli viime syksynä.

[Tumppi$]

Minulla oli Artek 406 kauan sitten. Pidin tuolista ja sillä oli kiva historia, se oli nimittäin tuotu New Yorkista ja liittyi Finnairin toimistoon tavalla tai toisella. No, sitten myöhemmin meillä oli kissa, ja se tykkäsi makoilla tuolilla. Kissathan herätessään venyttelevät ja käyttävät kynsiään, joten ajan myötä tuoliin tuli valtava reikä.

Sain päähäni heittää koko tuolin roskiin, ja sinne se meni. Ja tätä päätöstä olen vähintään kymmeninä iltoina murehtinut päässäni. Ehkä tuolin olisi voinut korjata, en tiedä. Tehty mikä tehty, ja kissakin kuoli viime syksynä.

Eipä sitä tietenkään loputtomiin pidä murehtia, mutta myönnettäköön että pikkuisen harmittaa puolestasi, siis ihan vilpittömästi. Olet oikeassa, että tuolin olisi saanut korjattua... Itse asiassa hyvinkin helposti ja vieläpä kohtuullisen edullisestikin. Nimittäin niitä 406:en satulavöitä saa ihan varaosina yhä tänäkin päivänä. Ja jos ruuvitaltta ja pikkuvasara pysyy vähänkin käsissä, on vaihtotyökin täysin itse tehtävissä kotikonstein. Lohdutuksena voin kuitenkin kertoa, että jos edelleen kaipaat 406:sta ja haluaisit sellaisen uudelleen itsellesi, niin sellaisen kyllä löytää Suomesta parhaillaan alle parinsadan euron, kunhan malttaa hetken kärkkyä ja etsiä.

[Salama]

Lohdutuksena voin kuitenkin kertoa, että jos edelleen kaipaat 406:sta ja haluaisit sellaisen uudelleen itsellesi, niin sellaisen kyllä löytää Suomesta parhaillaan alle parinsadan euron, kunhan malttaa hetken kärkkyä ja etsiä.

Kiitos lohdun sanoista. Katsotaan, mitä vastaan tulee.

[Tumppi$]

Lohdutuksena voin kuitenkin kertoa, että jos edelleen kaipaat 406:sta ja haluaisit sellaisen uudelleen itsellesi, niin sellaisen kyllä löytää Suomesta parhaillaan alle parinsadan euron, kunhan malttaa hetken kärkkyä ja etsiä.

Kiitos lohdun sanoista. Katsotaan, mitä vastaan tulee.

Tähän tarinaasi tulee suhtauduttua hyvinkin henkilökohtaisesti, sillä oman 406:en myin tuossa joitakin kuukausia sitten pois ja vieläpä Keikarin laatutorin kautta... Ja juurikin tuohon pariinsataan. 406 on pirun hyvä tuoli ja mielestäni aivan, siis aivan liian aliarvostettu Aallon tuotannossa niin kuin myös yleensäkin modernia designia edustavista nojatuoleista puhuttaessa. Toisaalta, sellaista hankittaessa tuohan on pelkkää plussaa.

[kapten GT]

Tumpin ostoperiaate on hieno, ylevä ja kaunis. Se ei vain ole kaikille mahdollinen ihan vaikkapa ajan puutteen takia. Vanha tavarakin loppuu joskus ja jonkun on ostettava uusia niiden elinkaarensa loppuun päässeiden huonekalujen tilalle. Olisi itse asiassa ihan mielenkiintoista tietää/laskea rahan arvon muuttuminen huomioon ottaen jonkun paimio-, tankki- tai munatuolin hinta 50 vuotta sitten ja nyt ja verrata tulosta ostovoimaan tai keskimääräisen palkansaajan tuloihin.

[i v y m a n]

Ihan hyviä kysymyksiä mielestäni. Ja ennen kuin möykkä alkaa, kerron olevani alkuperäisten puolella, mutten oikein ymmärrä niiden hintaa.

Sama - eri toten jos 'alkuperäinen' tässä tarkoittaa alkuperäisen auktorisoidun valmistajan nykyään tekemää tuotetta. Toki ymmärrän miksi alkuperäinen 30-luvun alvari tai barcelona (no, okei, 1929) maksaa maltaita - nehän on jo antiikkia.

[JPK]

Artek:n taustafilosofia oli humanistinen eli tarjota laatua ja estetiikkaa kaikkien ulottuville. Sama ideologia näkyin jo Aallon varhaisissa rakenuksissa (esim. Paimion parantola). Artek:n perushuonekalut on tehty aika edullisista materiaaleista yksinkertaisilla tekniikoilla. Sen sijaa Egg, Barcelona, LC:n sohvat/tuolit/divaani, Lounge Chair jne. ovat lähtökohtaisesti luksusta ja kalliisti tehtyjä (nahkaa, eksoottisia rakenteita).

Noissa hvin vanhoissa Artek:eissa on käyttöesineinä hieman romantisointia; tietyn ikäiset ovat kyllä edullisia, antiikkiarvoiset ovat asia erikseen. Mutta noidenkin valmistustekniikat ja liitokset ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa. Esim. 611:n liitoksiin on tehty muutoksia muistaakseni 90-luvulla.

[Pchan]

Sinulla näyttää muuten olevan melkoisen vankka ja suorastaan "insinöörimäinen" usko siitä, että kaikki olisi nykyaikana parempaa... Miksi sitten nämä paremmat esineet ja valmistusmenetelmät eivät vaan syrjäytä monia vanhoja? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että monessa asiassa täydellinen optimi on saavutettu? Oletko esim. sitä mieltä, että äänentoisto ja äänentoistolaitteet ovat parantuneet merkittävästi vielä 80- luvun jälkeen?

Satun olemaan sunnuntaihifisti ja kyllähän ne vehkeet ovat parantuneet huomattavasti. Tekniikka ei juurikaan ole mullistunut muuten kuin digitaalisten tallenteiden osalta, mutta kyllä teollisuus on kuitenkin 80-luvulta kehittynyt melkoisesti leveällä rintamalla.

Valitaanpa tarkasteltavaksi komponentiksi se, joka on varmasti vähiten muuttunut vuosikymmenten saatossa: kaiuttimet. Tänä päivänä vaikkapa kaiuttimien kohdalla pääsee 300€ valitsemaan erittäin hyvistä vaihtoehdoista. 300€ oli 1985 rahassa 1000mk. 80-luvulla en valitettavasti harrastanut, joten en osaa sanoa mitä tuolla rahalla silloin sai. 90-luvun puolivälissä 1000-1500mk luokassa yleisesti suositelty  ja testejä voittanut JPW Minimonitor kustansi tämän päivän rahassa 200€. JPW ei kuitenkaan ääneltään ollut mikään huikea ja ulkoasultaan kaiutin oli susiruma. Tänä päivänä 200€ luokassa irtoaa esim. Tannoy Mercury V1, joka on JPW:tä kauniimpi ja parempiäänisempi.

Digitaalisuutta voi tietysti dissata, mutta onhan se aika huikeaa, että musiikki kulkee mukana lähes huomaamatta. Jos vertaa Sonyn Walkmania ja iPodia, niin onhan iPod kiistatta kehittyneempi ja parempiäänisempi vehje. Ei tuohon auta mitään vaikka kuinka kuuntelisi Walkmanillaan pelkästään ostettuja kasetteja.

Kannettavuuden lisääntyminen on myös tuonut varsin hyviä vaihtoehtoja kuulokerintamalle. Tuohon kun lisätään jo varsin yleiset USB-DAC:it, niin laadukkaasta äänentoistosta pääsee nauttimaan pikkurahalla missä tahansa. Itsellänikin on USB-DAC läppärin kaveriksi ja siinä on paristokäyttömahdollisuus mikäli haluaisin kännykän ja nappien väliin kuulokevahvistimen. Aiemmilla Etymoticeilla tuota vahvistinta tuli hieman käytettyäkin, mutta nykynapeilla sitä ei jaksa roudata mukana.

Kotihifini on perinteisempää osastoa, mutta kyllä silläkin puolella on käytössä nettiradio ja musan striimaus serveriltä. Vaikea kuvitella, että kovin moni olisi 80-luvulla valinnut radiosta afrikkalaisen kanavan silloin kun syödään afrikkalaiseen tyyliin tehtyä ruokaa.

Summaten sanoisin hifimaailman tarjoavan tänä päivänä enemmän ja halvemmalla kaikin puolin parempia vaihtoehtoja. Teollisuuden ja teknologian kehitys on ihan kirkkaasti satanut suoraan kuluttajan laariin, ihan kuten pitääkin.

[Socrates]

^Asiaa Pchanilta, kyllä tässä elellään niin sunnuntaihifistin kuin paatuneemmankin kultakorvan ruhtinaspäiviä. Laadukas 80-luvun setti soundaa toki edelleen hyvältä, mutta sen käyttökokemus on nykystandardein sen verran jäätävä, että aika harvalla on paluuta vanhaan. Satunnaiset nostalgiatripit ja parantumattomat vinyyliniilot toki erikseen.

[Tumppi$]

Sinulla näyttää muuten olevan melkoisen vankka ja suorastaan "insinöörimäinen" usko siitä, että kaikki olisi nykyaikana parempaa... Miksi sitten nämä paremmat esineet ja valmistusmenetelmät eivät vaan syrjäytä monia vanhoja? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että monessa asiassa täydellinen optimi on saavutettu? Oletko esim. sitä mieltä, että äänentoisto ja äänentoistolaitteet ovat parantuneet merkittävästi vielä 80- luvun jälkeen?

Satun olemaan sunnuntaihifisti ja kyllähän ne vehkeet ovat parantuneet huomattavasti. Tekniikka ei juurikaan ole mullistunut muuten kuin digitaalisten tallenteiden osalta, mutta kyllä teollisuus on kuitenkin 80-luvulta kehittynyt melkoisesti leveällä rintamalla.

Valitaanpa tarkasteltavaksi komponentiksi se, joka on varmasti vähiten muuttunut vuosikymmenten saatossa: kaiuttimet. Tänä päivänä vaikkapa kaiuttimien kohdalla pääsee 300€ valitsemaan erittäin hyvistä vaihtoehdoista. 300€ oli 1985 rahassa 1000mk. 80-luvulla en valitettavasti harrastanut, joten en osaa sanoa mitä tuolla rahalla silloin sai. 90-luvun puolivälissä 1000-1500mk luokassa yleisesti suositelty  ja testejä voittanut JPW Minimonitor kustansi tämän päivän rahassa 200€. JPW ei kuitenkaan ääneltään ollut mikään huikea ja ulkoasultaan kaiutin oli susiruma. Tänä päivänä 200€ luokassa irtoaa esim. Tannoy Mercury V1, joka on JPW:tä kauniimpi ja parempiäänisempi.

Digitaalisuutta voi tietysti dissata, mutta onhan se aika huikeaa, että musiikki kulkee mukana lähes huomaamatta. Jos vertaa Sonyn Walkmania ja iPodia, niin onhan iPod kiistatta kehittyneempi ja parempiäänisempi vehje. Ei tuohon auta mitään vaikka kuinka kuuntelisi Walkmanillaan pelkästään ostettuja kasetteja.

Kannettavuuden lisääntyminen on myös tuonut varsin hyviä vaihtoehtoja kuulokerintamalle. Tuohon kun lisätään jo varsin yleiset USB-DAC:it, niin laadukkaasta äänentoistosta pääsee nauttimaan pikkurahalla missä tahansa. Itsellänikin on USB-DAC läppärin kaveriksi ja siinä on paristokäyttömahdollisuus mikäli haluaisin kännykän ja nappien väliin kuulokevahvistimen. Aiemmilla Etymoticeilla tuota vahvistinta tuli hieman käytettyäkin, mutta nykynapeilla sitä ei jaksa roudata mukana.

Kotihifini on perinteisempää osastoa, mutta kyllä silläkin puolella on käytössä nettiradio ja musan striimaus serveriltä. Vaikea kuvitella, että kovin moni olisi 80-luvulla valinnut radiosta afrikkalaisen kanavan silloin kun syödään afrikkalaiseen tyyliin tehtyä ruokaa.

Summaten sanoisin hifimaailman tarjoavan tänä päivänä enemmän ja halvemmalla kaikin puolin parempia vaihtoehtoja. Teollisuuden ja teknologian kehitys on ihan kirkkaasti satanut suoraan kuluttajan laariin, ihan kuten pitääkin.

Puhumme taas näköjään aivan eri asioista.. Ok, toki minun olisi pitänyt esittää kysymykseni hieman tarkemmin ja eritellymmin. Mutta jos nyt siis puhutaan puhtaasti äänenlaadun parantumisesta ja äänentoistolaitteista itsessään ja siitä kuinka analyyttisesti ja dynaamisesti ne musiikkia soittavat, niin minäpä vaan pokkana väitän, että kyllä tuon kehityskaaren huippu saavutettiin jo 80- luvulla. Nykypäivän laitteet eivät anna mitään lisää tai enemmän tuossa kohtaa. Uudet formaatit, ynnä muut eivät ole äänenlaatua enään cd- levyn jälkeen parantaneet, vaan oikeastaan päinvastoin. Myöskään hinta-laadulla ei ole tässä kohtaa merkitystä, koska minä tarkoitan kehityksen huippua molemmilta aikakausilta. Eli väitän, että mikäli asetamme 80- lukulaiset huippulaitteet ja nykypäivän huippulaitteet vastakkain, ovat erot korkeintaankin vain olemattomia nyansseja, jotka saattavat vielä kaiken lisäksi olla vanhemman laitteiston puolella. Se että nykypäivän laitteista pystyykin kuuntelemaan jotain "Ugandan kansanradiota" ei auta pätkääkään musiikin analyyttisessä kuuntelemisessa.

[Tumppi$]

^Asiaa Pchanilta, kyllä tässä elellään niin sunnuntaihifistin kuin paatuneemmankin kultakorvan ruhtinaspäiviä. Laadukas 80-luvun setti soundaa toki edelleen hyvältä, mutta sen käyttökokemus on nykystandardein sen verran jäätävä, että aika harvalla on paluuta vanhaan. Satunnaiset nostalgiatripit ja parantumattomat vinyyliniilot toki erikseen.

No minulla on tuossa edessäni soitin/"musiikkikeskus" vuodelta -93, joka tosin on suunniteltu ja kehitetty sekä tuotu markkinoillekin jo 80- luvun puolivälin hujakoilla ja siitä löytyy muun muassa kosketusnäyttö/kosketuskäyttöpaneeli joita ei muuten ole kovinkaan monessa nykypäivänkään laitteissa. Lisäksi pystyn käyttämään ja ohjaamaan ko. laitteistoa vaikka toiselta puolen asuntoani ilman minkäänlaista näköyhteyttä ja vaikkei edes järjestelmän varsinainen kaukosäädinkään olisi mukanani. Ko. laitteisto lähtee rokkaamaan yhdellä ainoalla hipaisulla mistä huoneesta tahansa ennalta määritetyllä/tallennetulla äänenvoimakkuudella ja asetuksilla. Laitteistoon saa myöskin kytkettyä/linkitettyä kodin kaiken äänen- ja kuvantoiston. Niiden kautta pystyy tarvittaessa jopa huoneiston ikkunaverhojakin käyttelemään... Että sen verran "jäätävä" käyttökokemus suoraan 80- luvulta...

[Pchan]

^Ilmeisesti puhutaan B&O:sta? Tuon firman tuotteet ovat tyypillisesti olleet 4x kalliimpia kuin vastaavalla äänenlaadun tarjoavat vaihtoehdot, joten aika harvalta hifistiltä on löytynyt B&O:n vehkeitä. Käytettävyydeltään B&O oli parempi kuin monet muut ja tunnistettava muotoilu luonnollisesti vetosi moniin.

B&O on kyllä ihan hyvä esimerkki teknologian kehityksestä. Tänä päivänä meikäläisen squeezeboxin kaukosäätimenä toimii kännykkä ja tabletti. Netin, tietokoneen ja laitteen oman näytölllisen kaukosäätimen kautta ohjaus luonnollisesti onnistuu myös. Sanoisin, että kehitys on todellakin mennyt eteenpäin kun tähän toiminnallisuuteen pääsee käsiksi pikkurahalla.

Ei siis ole ihme, että B&O:n liikevaihto ja voitot ovat lähtenyt sulamaan: Liikevaihto 2006 4,3 mDK -> 2010 2,9 mDK. Jos joku haluaa tänä päivänä polttaa tuhansia euroja B&O toiminnallisuuteen, niin hän ostaa kasan applean vehkeitä. Entäs jos ne vehkeet applelta tai muiltä löytyy jo? No sitten ostetaan korkeintaan pari komponenttia ja hyvät kaiuttimet. Satojen eurojen kosketusnäyttökaukosaatimen virkaa hoitaa tänä päivänä matkapuhelin kun siihen hommaa ilmaisen tai muutaman euron appsin.

Vertailu:

Beosound 5: 2700€

VS

Sonos Connect: 249€
iPad: 479€
YHT: 728€

Molempien vaihtoehtojen serveripään ja langattoman verkon vaatimukset ovat samat. Eli sama neljän kerroin pätee tässäkin, tosin Beosaundia on paha ottaa laukkuun mukaan. Kymmenen pisteen kysymys kuuluukin: onko Beosound helpompi käyttää kuin Sonosin softa iPadilla? Onko Beosound paremmin muotiltu kuin iPad? Beosound on toki 'päheämmän' näköinen, mutta kannattaako siitä maksaa 2000€?

Maailma menee eteenpäin kaikilla rintamilla. Muotokieli voi olla ikuista, mutta siinä ympärill kaikki muu kyllä muuttuu vuosikymmenten saatossa.