^Omalta kohdaltani voin sen verran vielä kertoa, että sivuaineinani oli niinkin kummalliselta vaikuttava pari kuin kansantaloustiede ja fysiikka. Kansantaloustieteen muinaista approbaturia vastaavan kokonaisuuden tentin muun opiskelun ohessa muutamassa kuukaudessa, fysiikan vastaavan kokonaisuuden suorittaminen vei puolitoista vuotta, eikä tuota juuri olisi voinut nopeuttaa pääaineopintojeni kärsimättä. Näistä kansantaloustiede oli lisäksi opintoviikkomäärältään vähän fysiikkaa suurempi. Fysiikan kokonaisuuden vaativuudesta vielä, että siinä hyödynnettiin esim. fourier-analyysia, joka matematiikan pääaineopiskelijoilla tuli vastaan vasta laudatur-vaiheessa.

Summa summarum, aineiden vaativuus ei todellakaan ole yhteismitallista ja siksi kaikenlaisia yleistyksiä tulisi välttää.

^Omat opintoni veivät erittäin tiiviisti vedettynä 4 vuotta ennen gradua. Töissä kävin vain lomakausina. Eli jälleen kerran, jos omat kokemuksesi omasta tiedekunnastasi antavat ymmärtää, että opiskeluja voisi tiivistää, ei kannata yleistää, kun et tiedä tilannetta muissa tiedekunnissa.

Kyllä. Erilaisia ja vaativampiakin tiedekuntia on. Tämähän sinällään on hyvin epäoikeudenmukaista opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkinnot pitäisi ehdottomasti standartoida samoille vaatimustasoille - oli suunta sitten kumpi tahansa.

Omat näkemykseni ja kokemukseni pohjautuvat humanistisiin, luonnontieteellisiin sekä kaupallisiin tiedekuntiin. Toki aine -tason erojakin on...

Outoa tasapäistämistä. Miksi pitäisi standardoida? Onhan eri ammattienkin vaatimukset aika erilaisia.

Standardisointiin voisi perustaa komitean: puheenjohtajaksi Ollila ja ryhmään entisen presidentin poika ja sitten se valtakunnan ykkösfilosofi + muita kovia joka-alan-asiantuntijoita. Budjetti avoin ja lopputuotosvaatimukseksi jonkinlainen raportti, vaikkapa post-it-lapullinen ranskalaisia viivoja.

^Hahahaha

Olet asian ytimessä.

Outoa tasapäistämistä. Miksi pitäisi standardoida? Onhan eri ammattienkin vaatimukset aika erilaisia.

Haha! Kuka täällä trollaa... :)

Vaikkapa siksi, että 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Eikö siis olisi ihan järkevää, että tätä määritelmää edes pyrittäisiin noudattamaan? Mikäli eri ammattien vaatimukset ovat erilaiset, niin eri maisterintutkintojen opintopistemäärienhän tulisi olla erilaiset (mikä imho tuntuisi myös oudolta). Eihän tästä maailmasta toki täydellistä saada...

Outoa tasapäistämistä. Miksi pitäisi standardoida? Onhan eri ammattienkin vaatimukset aika erilaisia.

Haha! Kuka täällä trollaa... :)

Vaikkapa siksi, että 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Eikö siis olisi ihan järkevää, että tätä määritelmää edes pyrittäisiin noudattamaan? Mikäli eri ammattien vaatimukset ovat erilaiset, niin eri maisterintutkintojen opintopistemäärienhän tulisi olla erilaiset (mikä imho tuntuisi myös oudolta). Eihän tästä maailmasta toki täydellistä saada...

.. Ja niinhän ne ovatkin. Oma tutkintoni esimerkiksi on 330 opintopistettä.

.. Ja niinhän ne ovatkin. Oma tutkintoni esimerkiksi on 330 opintopistettä.

Poikkeuksia... 180+120 on se yleisin ja siihen liittyen ainakin itse kommentoin. Esim. tuo aiemmin mainittu ero fysiikan ja kansiksen välillä. Näistä molemmat ovat 120op (?). Jos molemmat ovat 120op niin eikö niiden pitäisi olla yhtä vaativia?

Ainakin omana opiskeluaikana, muinaisella 1900-luvulla, tuli hämmästeltyä kielten opiskelijoiden työmäärä-opintoviikkosuhdetta. Oli jotain tyyliin seitsemän tenttikirjaa, pakolliset demot ja 1 opintoviikko. Itse koin saavani työmäärään suhteutettuna helpoimmat nopat kansiksen approsta ja kivaakin oli Kullervo Marja-ahon luennoilla. Ukko ajoi muuten ryppyisellä Lantikalla.

Haluaisin tuoda esiin myös sen näkökulman, että usein tilanne on (havaintojeni mukaan varsinkin AMK-puolella) se, että koulut itse tarjoavat jotain ihan höpöhöpöä "tehkää nyt jotain" kurssia opintopisteitä vastaan, koska halutaan saada rahat valmistuneista pois. Välillä opiskelija joutuu lähestulkoon tappelemaan koulutuksen järjestäjän kanssa saadakseen opintopistemäärää vastaavan määrän opetusta ja koulutusta. Ei taida palvella kenenkään etua tällainen, valitettavasti ilmeisesti yleistymässä oleva toiminta.

Asiaan hieman liittymättä totean:

Oli typerää poistaa opistotason koulutus.
Kaupalliselta alalta tuli merkantteja ja merkonomeja jotka oman kyvykkyytensä perusteella
etenivät myyjästä ja laskuttajasta aina valtionyhtiöiden talousjohtajiin.
Nyt koulutetaan AMK-tasoisia ihmisiä jotka luulevat pääsevänsä heti tehtäviin jotka
ovat "korkeakoulutasoisia."
Samoin teknillisellä puolella. Varsinkin teknillisen koulun lopettaminen aiheutti
työnjohtotason häviämisen maastamme. Onneksi rakennusalalla tämä
typeryys huomattiin ja alettiin uudelleen kouluttaa rakennusmestareita.
Kun ei vaan voi niistä kaikista miljoonista tradenomeista tulla suoraan niitä
talouspäälliköitä.
Mistä tulevat kymmenen vuoden päästä tavalliset sihteerit, laskuttajat.
konttorin- ja reskontranhoitajat?

itse olen lukioamis. kirjotin todella hyvät paperit, mutta lukuhommat ei vaan enää kiinnostanu. nyt teen töitä haalarit päällä ja elämä hymyilee. ei edes puutu mitään.

ennakkoluuloa "maistereita" kohtaan sen verran, että monesti oletan näiden korkeakoulutettujen olevan täysin irti käytännön jutuista. yleensä ennakkoluuloni ovat aiheellisia, ainakin omalla alallani. mut mitäpä sitä käytäntöön tutustumaan, jos ilmankin pärjää. mulle loppujen lopuks ihan sama kunhan hommia riittää :)

^^ Sihteeriopistosta.

.
Mistä tulevat kymmenen vuoden päästä tavalliset sihteerit, laskuttajat.
konttorin- ja reskontranhoitajat?

No sieltä tradenomeistä ja AMK-insseistä näköjään. Lähinnä olen seurannut IT-palvelupuolta ja sinne ollut palkkaamassa porukkaa. Ennen mikrotukihenkilöt olivat käytännössä itseoppineita tai datanomeja. Nyt sisään tuleva porukka on tietoliikenneinsinöörejä tai IT-tradenomeja edellisten lisäksi. 

^^ Sihteeriopistosta.

Muitta kuinka yritysten toiminnan käy?

.
Mistä tulevat kymmenen vuoden päästä tavalliset sihteerit, laskuttajat.
konttorin- ja reskontranhoitajat?

No sieltä tradenomeistä ja AMK-insseistä näköjään. Lähinnä olen seurannut IT-palvelupuolta ja sinne ollut palkkaamassa porukkaa. Ennen mikrotukihenkilöt olivat käytännössä itseoppineita tai datanomeja. Nyt sisään tuleva porukka on tietoliikenneinsinöörejä tai IT-tradenomeja edellisten lisäksi. 

Juuri näin se menee ja juuri väärin. Duunarihommiin ei ole duunareita.