Minkä ikäisiä foorumin jäsenet ovat?

[_ a m _]

Eivät yliopistot olekaan mitään ammattikouluja. Niissä tehdään tiedettä ja opetetaan metodologiaa tuleville tiedemiehille.

[Ron Burgundy]

Eivät yliopistot olekaan mitään ammattikouluja. Niissä tehdään tiedettä ja opetetaan metodologiaa tuleville tiedemiehille.

Not sure if serious etc...

[_ a m _]

Ei kai tässä nyt aikuiset miehet kesken kaiken vitsailemaan ala.

[choir]

Totta tämä. Melkoista koulua on nämä pari ensimmäistä työvuotta ollut. Ei siellä yliopistolla ole mahdollista oppia läheskään kaikkia käytännön asioita, kyllä se on se hiljainen tieto sellaista jota oppii vain työtä tekemällä. Opetusharjoittelu tapahtuu sellaisissa kouluissa joissa on kaikki pelit ja vehkeet, menet sitten "oikeaan" kouluun niin siellä on pahimmillaan pelkkä liitutaulu. Ei siinä paljoa powerpointteja esitellä. Tuntikin menee melkein kokonaan kovanaamojen kanssa painimiseen eikä opettamiseen.

Liitutaulusta:
Aloitin yliopistolla teologian opinnot muutamia vuosia sitten. Eräällä ensimmäisistä luennoista professori totesi uusille opiskelijoille tähän tapaan: "Kun te nyt tulette lukiosta yliopistoon, huomaatte, että tiedon taso huimasti nousee, mutta pedagogiikan taso romahdusmaisesti laskee!" Samainen, nyt eläkkeelle jäänyt professori käytti menestyksellä liitutaulua koko vuoden, ei mitään muuta. Joku opettaja on minulle sanonut, että liitutaulu on periaatteessa oikein hyvä opetusväline: toisin kuin ppt-dioja, liitutaulun tekstiä voi muuttaa tilanteen mukaan.

Tuo daniuksen mainitsema "painiminen" lienee niitä raskaimpia puolia suuresti arvostamani opettajan työssä. Työ tekijäänsä neuvoo tässäkin taidossa.

[Ron Burgundy]

Mitä yliopistot ovat todella vuonna 2012? Ne ovat (more or less) maan parhaiden aivojen kokoontumispaikkoja ennen työelämää. Sitä ei kannata unohtaa. Yliopistoissa näille aivoille tarjotaan monenlaisia mahdollisuuksia edistää opiskelun jälkeistä elämäänsä, ja niihin kannattaa tarttua mahdollisimman kyynisesti ja akateemiset pilvilinnat unohtaen.

Se, mihin todella kannattaa panostaa, riippuu alasta ja omista kiinnostuksen kohteista. Jollekin hyödyllisin yliopistosta saatava asia on tutkinto - jollekin toiselle taas verkostot. Tai harjoittelupaikka, joka avaa suoraan oven juuri oikealle alalle. Tai tympiintyminen ja nopea oppilaitoksen vaihto. Tai anteliaat humanistitytöt.

Joka tapauksessa pahin vaihtoehto on humaltua pelkästä akateemisesta tunnelmasta ja löytää itsensä 10 vuoden kuluttua samasta paikasta toimittamasta tyhjää - aivan kuin yliopistossa oleminen itsessään olisi jonkinlainen päämäärä. Ei pitä hämääntyä siitä minimaalisen pienestä porukasta, joka jatkaa akateemisen muurahaisen uraansa jollain lailla vielä perustutkinnon jälkeen. Heillä ei ole kokonaiskuvassa mitään merkitystä.

Varsinkin oppiaineissa, joiden opiskelu ei johda luontevasti oikein millekään alalle, kannattaisi ekasta minuutista lähtien pitää tylysti mielessä yliopiston välinearvo ja alkaa tehdä itsestään jotain. Se saattaa lopulta olla aivan muuta kuin mitä parikymppiselle postitetusta hyväksymiskirjeestä olisi voinut päätellä, mutta mitä sitten.

[mairaksinen]

Kouluttajana tykkään tämän takia fläppitaulun käytöstä, koska se on kaksisuuntaista. Powerjointteihin ei paljon muutoksia osallistujien toimesta tehdä. Myös post-it-laput toimivat. Sitäpaitsi jos sivistys on aiemmin tarttunut ilman teknologiaa, niin onnistuu se jatkossakin.

[danius]

Itselle on täysin käsittämätöntä että teologiaa(henkiolentojen haihatuksia)opetetaan yliopistossa. Paikassa jonka tulisi olla todellisen tieteen kehto! Scientologiaa seuraavaksi, perhaps?

Kyllä nyt Barbarossa! Mitähän tähän sanoisi. Itsekin teologiaa opiskelleena en ihan noin karkeaa vetoa voi hyväksyä. Tieteenalana teologia ei ole uskonnon harjoittamista, vaan uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala.

[choir]

Itselle on täysin käsittämätöntä että teologiaa(henkiolentojen haihatuksia)opetetaan yliopistossa. Paikassa jonka tulisi olla todellisen tieteen kehto! Scientologiaa seuraavaksi, perhaps?

Barbarossa: Pitää tehdä ero yliopiston (tiede) ja kirkon (usko) välillä.
----
mairaksinen: Just niin, ei oppiminen voi olla teknologiasta kiinni.

[_ a m _]

Kouluttajana tykkään tämän takia fläppitaulun käytöstä, koska se on kaksisuuntaista. Powerjointteihin ei paljon muutoksia osallistujien toimesta tehdä.

Smart Board!

Pitäisiköhän jonkun muuten taas välillä kertoa ikänsä?

Ja vielä @ danius: painiminen vähenee samaa tahtia kun kokemusta tulee lisää.

[Arska]

Joka tapauksessa pahin vaihtoehto on humaltua pelkästä akateemisesta tunnelmasta..

Kyllä minä olen humaltunut pelkästä akateemisesta tunnelmasta joka kerta tuseeratessani.

[danius]

No totta. Tietty tarkoitin pääasiassa henkistä painimista. Lukiossa on pääasiassa motivoituneita opiskelijoita, joiden kanssa on ilo työskennellä.

[Ron Burgundy]

En nyt ala kategorisesti puolustamaan putkitutkintoja, mutta ei se loputon hengailu ja pitkitys mitenkään automaattisesti avarakatseisuutta lisää. Jos minkäänlaista näkymää palkkatyöelämään tai edes ns. "omaan alaan" ei ole vielä tuossa 25 vuoden kohdalla, ei se sieltä maagisesti tupsahda jatkossakaan. Pikemminkin kierre katkeaa joskus kolmekymppisenä siihen, että on kertaa kaikkiaan pakko alkaa tehdä jotain - ja yleensä silloin on kyse ns. paskahommista.

Olen tästä vuodattanut aikaisemminkin mutta jos hakee nostetta ja (taloudellista) menestystä menestystä niin kannattaa satsata siihen rai-rai -osastoon, mutta fiksusti.

Elämä nyt vaan on semmoista että tärkeämpää kuin mitä osaat ja mitä saat aikaiseksi on se, kenen seurassa hengailet. Jos sinulla on oikeanlainen sosiaalinen verkosto niin voit sen varassa kiivetä miten korkealle vaan ilman mitään tutkintoja tai oikeita näyttöjä mistään saavutuksista.

Mikäpäs siinä jos tykkäät alasta jota opiskelet ja haluat kehittyä maailman parhaaksi ammattilaiseksi omalla alueella. Duunia sinulla varmasti riittää omassa ammatissasi - suoritusportaassa. Duunia saat kyllä tehdä mutta sen korkeammalle et tule nousemaan.

Ei sitten kannata ihmetellä kun organisaation hierarkiassa kaksi-kolme tasoa sinua ylempänä on niitä opiskelukavereita joiden opinnot menivät rimaa hipoen mutta osakunta sun muut riennot loistavasti: Silloin kun sinä hikoilit tenttikirjojen seurassa nämä tyypit verkostoituivat.

Hyväveliverkostojen perustat valetaan osakunnissa. Jos et kuulu piirihin opiskeluaikoina, olet ulkona lopun ikäsi.

Tulkitsit mun höpinöitä oudosti. Olemme pohjimmiltaan ihan samaa mieltä. En missään vaiheessa tainnut korostaa nopean putkivalmistumisen ihanuutta, vaan tietynlaisen kylmän tavoitteellisuuden tarpeellisuutta - oli keinot/aikaskaala sitten mitkä tahansa. Voi olla että osakuntabileisiin sattumalta ajautumalla pääsee lopulta yhtä hyvään lopputulokseen, mutta yhtä hyvin joku voi heti alussa päättää, että verkostoitumalla saatava hyöty on se jonka itse yliopistosta haluaa.

Tärkeintä on ettei luule elämän loppuvan yliopistoon.

[mairaksinen]

Kouluttajana tykkään tämän takia fläppitaulun käytöstä, koska se on kaksisuuntaista. Powerjointteihin ei paljon muutoksia osallistujien toimesta tehdä.

Smart Board!

Pitäisiköhän jonkun muuten taas välillä kertoa ikänsä?

Ja vielä @ danius: painiminen vähenee samaa tahtia kun kokemusta tulee lisää.

Kynä ja paperi toimii myös ilman sähköä. Jos koulutuksen vetäminen ei onnistu ilman teknologiaa, niin sille pitää olla vahvat perustelut (oppialana ohjelmointi jne). Mun mielestä teknologialla monesti pyritään minimoimaan tai suorastaan välttämään dialogia. Ja puhun nyt ns. lähiopetuksesta.

Sama suunta tuntuu olevan työelämässä kommunikoinnin kanssa. Skype- ja sähköpostijohtaminen on tullut sinnekin mihin se ei sovi.

[_ a m _]

Kynä ja paperi toimii myös ilman sähköä. Jos koulutuksen vetäminen ei onnistu ilman teknologiaa, niin sille pitää olla vahvat perustelut (oppialana ohjelmointi jne). Mun mielestä teknologialla monesti pyritään minimoimaan tai suorastaan välttämään dialogia. Ja puhun nyt ns. lähiopetuksesta.

Kynän & paperin / liitutaulun hyvät puolet ovat kyllä tiedossa. Sähköinen taulu tuo hommaan oman pikantin lisänsä (esityksen tallentaminen, myöhempi muokkaaminen jne.) eikä millään muotoa vähennä interaktiota esiintyjän ja yleisön välillä. Uusi versio vanhasta jutusta.

Olen muuten edelleen 40.

[salaryman]

Mitä yliopistot ovat todella vuonna 2012? Ne ovat (more or less) maan parhaiden aivojen kokoontumispaikkoja ennen työelämää.

He-he! Arvostan itseironiaa.

Yliopistoissa(kin) suurin osa porukasta on sieltä gaussin käyrän keskivaiheilta. Koko koulujärjestelmämme - johon yliopistotkin kuuluvat - on rakennettu sen gaussin käyrän ytimen ominaisuuksien mukaan massatuotantolaitoa varten. Mitä kauempana gaussin käyrän huipusta olet, sitä huonommin suomalainen yliopisto sinulle sopii.

Jos olisin ilkeä niin sanoisin että yliopisto-opiskelijoistakin 50% on keskimääräistä tyhmempiä. Mutta kun olen leppoisa ja mukava setä niin sanon että onneksi opiskelijoista 50% on keskimääräistä fiksumpia.