Keikarin foorumi

Tällainen tuntuu puuttuvan.  Ketjun suuret kysymykset:

1)  Millaisia kangaslaatuja on ja mihin ne soveltuvat?

2)  Miten tunnistaa hyvälaatuisen kankaan?

Ajattelin tämän painottuvan puku- ja irtotakkikankaisiin, mutta esimerkiksi paitakankaista voidaan toki keskustella myös. 


Ensimmäiset ajatukseni tätä ketjua perustettaessa liittyivät villakankaaseen, sen painoon ja laatuun erityisesti.  Lähtökohtainen olettama on, että mitä raskaampi kangas, sen kylmempään ilmaan se sopii.  Toisaalta jotkut kangastyypit ovat huokoisia, jolloin niitä näkee suositeltavan raskaammissakin painoissa kesäasusteihinkin.  Toisaalta mitä raskaampi kangas, sitä helpompi työstettävä se kuulemma on.  Tämä siis tarkoittaa, että raskas kangas laskeutuu yleensä kevyttä kangasta paremmin.  Sitä on kuulemma helpompi muokata vartalon muotoiseksi.

Työstän ajatuksiani edelleen.  Kankaan laadun kriteerit taitavat erota olennaisesti eri kangastyypeillä, joten ketjun suuriin kysymyksiin vastaaminen ei ole mitenkään erityisen helppoa.  Keskustelu on nyt joka tapauksessa avattu!

1) Oma nyrkkisääntöni on ollut:
- tweediä ei kesä / ei formaali pukeutuminen
- kampavilla muuten
- flanelli kylmimpiin hetkiin jos haluaa hieman tweediä formaalimpaa
- super 120s <, plus cashmerea formaaliin, ei jatkuvaan käyttöön (smokki, juhlatummapuku)

Painossa panostin ennen vuoden ympäri toimiviin, 250-300 g/m (150cm leveä), nyt kun kokoelma on hieman laajempi tuntuu sesonkiajattelu iskevän enemmän. Toki pitää vielä saada kiertoon enemmän pukua että voi siirtyä kunnolla kesä, talvi ja välikausipukuihin.

Tietenkin noiden kankaiden sisällä on sitten vielä eri kudontatyylejä, niistä minulla ei ole käytännössä muuta kokemusta kuin visuaalinen. Enkä osaa sanoa miten tweed, flanelli ja kampavilla eroavat käytännössä. Flanelli ehkä ikäänkuin vanutetaan vedellä? Ja tweedissä käytetään ronskimpaa raaka-ainetta?

Ja tuosta olen samaa mieltä, paksu kangas on huomattavasti anteeksiantavampi ja helpompi käytössä. Ohuessa näkyy puvun rakenne esim istuttaessa läpi, sekä painonvaihtelut tulevat esille.

2) erinomainen kysymys. Oma amatöörimäinen tapani taklat tämä tällä hetkellä on että valmistaja. Dormeuil on tuottanut parhaiten ikääntyvät kankaat omaan käyttööni, Dugdale ja Thomas Fisher hieman huonommin (lähinnä että niihin tulee kiiltoa kulumakohtiin). Tweediä mulla on vain Ardalanishiltä ja flannellia Foxilta, joten niitä en pysty vertaamaan. Seuraavat kankaat tulevat Minnisiltä ja Holland & Sherryltä. Saa nähdä mitä kokemuksia niistä saa irti.

Joku joskus opetti, että hyvä villa ei rypisty, eli kun sen puristaa nyrkkiin, se palautuu siitä käytännössä heti. En kyllä tiedä mitä se kuvaa.

Jos kerran tuota 120s <, plus cashmerea formaaliin, niin minkämoista kangasta porukka (Tuukka) suosittelisit jatkuvaan (viikoittaiseen) työkäyttöön?

Paikallinen räätäli sanoi että hän suosittelisi max. super 80s työpukuihin. Ja sitten juhlaan hieman enemmän superia.

Tämä rypistymisjuttu on aika usein esillä eri piireissä, mutta se ei kerro koko totuutta.  Se on vain yksi indikaatio siitä, että villa käyttäytyy hyvin.  En tiedä, onko hyvälaatuista villakangasta, joka rypistyy tässä testissä todella helposti, mutta ainakin on olemassa kankaita, jotka eivät rypisty, mutta osoittautuvat muuten huonoiksi.  Kangasta on mielestäni kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tunnustella.  Sen tuntu on käyttäjälle laajemminkin tärkeää.  Onko kangas miellyttävän tuntuista?  Tämäkin on merkityksellistä.  Ihan worstedissa yhdessä ääripäässä kangas on varsin pehmeää, ja toisessa päässä huomattavan ”rapeaa”, lähes paperimaista.  Tämä ei tee kummastakaan automaattisesti huonompaa tai parempaa, ne vain soveltuvat hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Toisaalta tämä on *suuri* kangaskeskustelu juuri siitä syystä, että muuttuvia tekijöitä on lähes loputtomasti.  Esimerkiksi Dormeuil on niin iso putiikki, että sen kankaissa on valtavia eroja. En usko, että yksikään firman kangas on huono, mutta kirjo on mielettömän laajaa aina suht hyvistä loistaviin.  Holland & Sherry on toinen hyvä esimerkki näistä isoimmista ja tunnetuimmista valmistajista.  Olen lukenut, että osa H&S:n kankaista tehdään halvalla ja suhteellisen huonolla laadulla esim. Intiassa tai muualla Aasiassa.  Toisaalta H&S huippukankaat ovat laadullisesti mielettömän hyviä.  Paras pukukankaani on H&S:n Snowy River kangasta ja toimii kuin tauti.  Ymmärtääkseni H&S ja Dormeuil ovat kuitenkin molemmat lähinnä tukkureita, eivätkä valmista ainakaan suurinta osaa kankaistaan itse, vaan alihankkivat muualta.

Joka tapauksessa en osaa sanoa täysin, mistä hyvän kankaan tunnistaa.  Sen katsominen ja kokeileminen tuntuu antavan jotain indikaatioita siitä, miten kangas käyttäytyy, mutta mokiakin on tullut tehtyä.  Vain kuukausien käytössä tietyt kankaat ovat osoittautuneet heikkolaatuisiksi.  Yleensä isoihin nimiin voi aika hyvin luottaa.  Tunnetun valmistajan kangas on tosiaan harvoin huonoa.  

Mitä tulee jworstediin ja flanelliin, ymmärtääkseni worstedin ja flanellin isoin ero on käytetyssä langassa.  Worsted-lanka käsitellään pörröisyyden poistamiseksi, jolloin lopputulos on ”kovempi” kangas.  Käsittelemättömästä langasta tehdyssä flanellissa ”huopamaisuus” on siis villan luontaista pörröisyyttä.

Tämä voisi olla sopiva ketju kysyä erästä mieltäni askarruttanutta asiaa.

Miten virgin wool (kääntyy ilmeisesti neitsytvillaksi tai uudeksi villaksi?) eroaa ns. perusvillasta (onkohan tälle nyt oikea termi sitten kampavilla)? Onko näissä laadullisesti kovasti eroa?

Kyllä kyllä, tsekkasin saman sivun ennen kuin kysyin. Ihan vain hakutoiminnolla etsin tuolta tekstistä virgin woolin, joten en lukenut koko juttua. Tuon saman lauseen siis löysin. Lähinnä tarkoitin kysymykselläni, että onko virgin wool yleisesti ottaen perusvillaa laadukkaampaa tavaraa? Hipelöimäni / omistamani virgin wool-vaatteet ovat kovasti itseäni miellyttäneet, mutta tahtoisin kuulla hieman asiantuntevampia mielipiteitä.

Lainaus käyttäjältä: Henrik - 14.01.11 - klo:00:01
onko virgin wool yleisesti ottaen perusvillaa laadukkaampaa tavaraa?

Eikö tuo virgin wool nyt ole sitä perusvillaa? Kierrätetty villa on edelleenprosessoitua, tuon Wikipedian artikkelin mukaan sitä käytetään lähinnä sekoitteisiin koska punotun villan silppuaminen entisestään lyhentää kuitujen pituutta. 

Villen kirjoitus asiasta löytyy blogin puolelta: http://www.keikari.com/blogi/paksummat-pukukankaat/

No niin, tulipa taas todisteltua lukutaidottomuuttani ja uusavuttomuuttani. Kiitokset kun jaksoitte vääntää rautalangasta!

Ehkä osuu tähän ketjuun parhaiten. Tuolla toisaalla Tommi oli hankkimassa pellavaa, itselläni on samat paheet mielessä.

1) osaako joku neuvoa mikä on pellavassa se juttu mitä pitää katsoa? Tarkoitan tällä että onko pellavassa samankaltaista merkitystä kudontatyylillä tai kuitujen pituuksilla ja paksuuksilla kuin villassa? Tuleeko jostain pellavasta parempaa verhoa tai pyyhettä kuin pukua ja miten sellaisen tunnistaa?

2) Pellavaa on kuulemma talvi ja kesäpaksuudessa, harkinnassa oleva on 9 oz paksuista, jonka olettaisin tarkottavan kesää. Osaako joku sanoa miten nuo paksuudet menevät?

3) Harkitsemani kangas on: http://cgi.ebay.ie/100-INDIGO-IRISH-LINEN-SUITING-FABRIC-3m-AKS-JBL07-/260727018356?pt=UK_Crafts_Fabric_Textiles_SM&hash=item3cb48a9374
Osaako joku hyvänäyttöinen kertoa onko tuo väri kovin purppurainen tai sähköinen, vai (kuten toivoisin) enemmän musteensininen pienellä violetilla.

Ehkä järkevintä olisi kokeilla tilata näytteet tuosta ja muista pellavakandeistani.

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 06.02.11 - klo:20:58
Ehkä osuu tähän ketjuun parhaiten. Tuolla toisaalla Tommi oli hankkimassa pellavaa, itselläni on samat paheet mielessä.

1) osaako joku neuvoa mikä on pellavassa se juttu mitä pitää katsoa? Tarkoitan tällä että onko pellavassa samankaltaista merkitystä kudontatyylillä tai kuitujen pituuksilla ja paksuuksilla kuin villassa? Tuleeko jostain pellavasta parempaa verhoa tai pyyhettä kuin pukua ja miten sellaisen tunnistaa?

2) Pellavaa on kuulemma talvi ja kesäpaksuudessa, harkinnassa oleva on 9 oz paksuista, jonka olettaisin tarkottavan kesää. Osaako joku sanoa miten nuo paksuudet menevät?

3) Harkitsemani kangas on: http://cgi.ebay.ie/100-INDIGO-IRISH-LINEN-SUITING-FABRIC-3m-AKS-JBL07-/260727018356?pt=UK_Crafts_Fabric_Textiles_SM&hash=item3cb48a9374
Osaako joku hyvänäyttöinen kertoa onko tuo väri kovin purppurainen tai sähköinen, vai (kuten toivoisin) enemmän musteensininen pienellä violetilla.

Ehkä järkevintä olisi kokeilla tilata näytteet tuosta ja muista pellavakandeistani.

Vastataan itselleni, housut riippuvat nykyaan kaapissa. Tein valkoiset ja punaiset pellavahousut, valkoisista nakyy kivasti lapi. Kyseessa oli irlantilaista pellavaa joka on paasaantoisesti raskaampaa kuin italialainen. Kun vertaan sita italaisesta pellavasta tehtyyn pukuuni, painoluokka on sama, mutta irlantilainen on jotenkin robustimman tuntuista.

Tuo 9 oz paino on ehdottoman sopivaa kesameininkiin. En tieda minkalaista talvipellava on, jos sellaista on.

9 oz on ERITT�,,IN ohutta... Ainakin minun mittapuullani. Pukukankaani ovat min. 16 oz eli n. 450gr.

Vanhoissa kuteissa paino on 17-21oz.

Itse ottaisin kyllä myös pellavani mieluiten minimissään 14 unssisena.

Yhdet housut olen teettänyt 16oz ja kyllä niissäkin kaipaisi vähän lisää laskeutumista, mennee kesähousuina.

Korjaan tilannetta 21 unssisella vakosametilla.

Tuukka: irlantilainen pellava on lukemani perusteella "parasta". Jos kankaan materiaalin alkuperä on saatavilla tietoon, irlantilaista kannattaa suosia.

Pellava, kesähousuihin: 10-15oz, kevyempi kuultaa läpi ja laskeutuu huonosti. Kannattaa myös katsoa, mikä kudontatapa on kyseessä. Pellavatoimikas (twill) ja -kalanruoto ovat hieman armeliaampia ryppyyntymisen suhteen kuin palttina. Myös sekoitteita (pellava-silkki ja pellava-puuvilla) kannattaa harkita.


Pukukankaiden lukemat...niin. Sinänsä, lähtökohtaisesti, super-120 ei ole sen heikompaa kuin samanpaksuinen 80 (tästä on mm. Jeffrey Diduch kirjoittanut ansiokkaasti). Jouduin muuttamaan omaa mielipidettäni luettuani tarpeeksi. Käytännössä superlukema tarkoittaa kuidun pituutta ja ohuutta - ei kankaan ohuutta tai painoa. 15oz villaflanelli super-150 -kankaasta olisi todennäköisesti erittäin hyvä kangas - kuitupituudestaan ja -tiheydestään johtuen mahdollisesti jopa pienempinumeroista kestävämpi.

Miksi siis suosia pieninumeroisia?

Syy on selvä: hinta. Ero pieni- ja suurinumeroisen suhteen ei ole niinkään kestävyydessä eikä tyylikkyydessä kuin hinnassa. Ohuissa kankaissa panostaminen kannattaa - pidemmän ja tiheämmän kuidun edut pääsevät esille oikealla tavalla - mutta raskaammissa kankaissa mainittavaa kestävyyseroa ei synny, eikä hyötyjäksi jää kuin kangaskauppias (tai -tekijä, koska kauppias ei välttämättä uskalla hinnoitella kallista kangasta niin hyvän katteen alle kuin halvempaa).

Ylläolevasta huolimatta...no. Kannattaa katsoa tapauskohtaisesti ja makunsa mukaan. Turhasta maksaminen on silti turhasta maksamista. Samoin korkeiden supernumeroiden vierastaminen on turhaa, jos kangas on muuten hyvä. Käsituntuma kertoo paljon - kankaassa, samoin kuin paperissa, on hyvä olla hieman "bulkkia" eli painontuntua, vaikka kyse olisi kevyestä kankaasta. Räpylä kertoo.

Pellavan alkuperasta. Tarkoitetaankohan silla raaka-ainetta vai kutomoa? Keskustelin vaatturin kanssa kun tilasin pellavapukuani syyskuussa, ja han sanoi italialaisen pellavan olevan parempaa puvuissa, en kylla muista millaan miten han sita perusteli.

Sproily: tuo 300g pellava oli tana kesana taalla Australiassa aika ylarajoilla, siinakin paahtui mukavasti kun lampotila paukkasi 30 yli. Siihen asti se oli hyvin toimiva ja varmaan seuraavan kuukauden, pari ennenkuin menee talviteloille.