Täällä on kritisoitu keinokuituja, ja vaatteita joissa keinokuitua löytyy. Mutta missä muodossa, vai eikö missään, muut keikarin jäsenet hyväksyvät keinokuidut? Itse olen kantapään kautta saanut todeta, että yli puolet keinokuitua puvussa on aivan liian paljon. Toisaalta yhden talvitakin vuorissa on yli puolet polyesteriä eikä tuo juuri tunnu. Täyspuuvillaiset sukat olen todennut liian heikoiksi omaan käyttöön, ja pääasiallisesti sukissani on 2/3 osaa puuvillaa ja 1/3 osaa keinokuituja. Pikkutakeissa on yhtä lukuunottamatta 10%-2% keinokuituja. En ole juuri havainnut ongelmia alle 10%:n pitoisuuksina. (vaikuttaako se, että vuorit kuitenkin täyttä viskoosia?) Yksi takki täyttä villaa, joskin karkeana tweed-takkina vaikea verrata muihin pikkutakkeihin. Paidoissa ei ole yhtään keinokuitua ja pääasiallisesti myös housut luonnonkuitua. Joissain housuissa 1-2% keinokuituja.

Oman kokemukseni mukaan pieni määrä keinokuituja voi olla hyväksi. Sukkien noin 30%:n keinokuitupitoisuus on hiostava, mutta tähän mennessä ainut kestävä kompromissi. Toisaalta nyt jalassa olevat Dockersin 2% keinokuitua sisältävät housut ovat hyvässä kunnossa jo kolmatta vuotta, enkä tunne niitä hiostaviksi. Osa täyspuuvillaisista dockersesita on mennyt rikki jo kahdessa vuodessa. Tähän tosin voi vaikuttaa muut kuin käytetyt raaka-aineet. Mutta jokatapauksessa näissä housuissa ei ole havaittavissa kiiltoa polvitaipeissa, jota ilmenee joihinkin täyspuuvillaisiin housuihin. Puvuista ja pikkutakeista en osaa sanoa omaa mielipidettäni siitä, tarjoaako täysvillaisuus jotain etua. Käytän niitä niin vähän, ettei kuluminen tai kiilto aiheuta minulle harmaita hiuksia.

Niin, mitä mieltä muut ovat keinokuitujen sekoittamiseen vaatteisiin? Erityisesti sukkien osalta kiinnostaisi kuulla, onko muilla täyspuuvillaiset sukat kestäneet hyvin?

Kaikella on käyttökohteensa varmasti. Käsittääkseni esimerkiksi takkien vuorimateriaalina keinokuidut ovat jopa luonnonmateriaaleja parempia.

Keinokuiduilla saadaan myös aikaiseksi hyviä vaatteita liikuntaa varten. Omat 100% keinokuituiset lenkkivaatteeni ovat hengittäviä, mutta tuulenpitäviä. Myös "viilentävät" liikuntaan suunnitellut t-paidat/pikeet ovat tarkoitukseen mahtavia. En ole vielä kohdannut yhtä mukavia luonnonmateriaalista tehtyjä liikuntavaatteita.

Allekirjoittaneella on muutamat polyesteri-housut (100%) ja saan jatkuvasti sähköiskuja ne päällä, aivan käsittämätöntä materiaalia luomaan staattista sähköä. Erään viskoosipuvunkin joskus omistin, kangas tuntui todella.. nihkeältä, kumiselta, epäaidolta sormiin. Ei se kyllä kovin hyvältä näyttänyt edes. Ompelulankana polyesteri on vahvempi kuin puuvillainen lanka. Vuorimateriaalina keinokuidut ovat kestävämpiä kyllä, myös sadevaatteet (mm. trenssit) eivät häpeä, jos ovat keinokuitusekoitetta.

Liikuntavaatteista ei ole kokemuksia, tuulipukua en omista, yhdessä ulkoilutakissa on jotakin keinokuitua ulkokuori, estää tuulta kyllä hyvin, eli eiköhän se kahisevuudellaan luokitella tuulitakiksi. Kaikki liikuntaan tarkoiteut keinokuitupaidat ja housut näyttävät kovin epämiellyttäviltä, eivätkä edes kovin tyylikkäiltä, joten mieluummin laitan puuvillapaidan päälleni ja annan hikoilla itseni ja paitani märäksi, kuin puen päälleni elektrolyyttejä sisältäviä kumipaitoja :-)

Minulla täyspuuvillaiset sukat kestävät aivan mainiosti.


Muutoin...niin. Talvipäällystakkien villaan sekoitettu pieni keinokuitumäärä ei haittaa juurikaan mitään. Samoin trenssissä kuuluukin olla keinokuitua - kangas ei toimi hyvin, ellei siinä ole keinokuitua tai silkkiä (jälkimmäinen on varsinainen koisieppi ja tässä käytössä huonompi), koska puuvilla ei pääse puristumaan joustamatonta kuitua vasten ja turvotessaan tekemään takkia vedenpitäväksi.

Suoraan iholle en keinokuitua mielellään päästä, mikäli liikuntavaatteita ei lasketa. Tosin, esim. havaijipaidat ovat perinteisesti keinokuitusekoitteisia (tai jopa täysin keinokuituisia) ja jo klassikko herrasmiespukeutumisessa.

Vuorikankaat ovat usein keino- tai muuntokuituisia.

Sama edellisten kanssa.
Talvitakeissa jokunen osuus keinokuituja on ihan hyvä juttu. Sadetakit taas voivat minun puolestani olla täysin keinokuitua.

Muuten sekoitteet eivät oikein lämmitä ja vuoressakin polyester on ikävä juttu, mieluiten jotain luonnonkuituja tai muita keinokuituja. Ei se kuitenkaan kamalan katastrofaalista ole.

Itse en allekirjoita, mutta monet toimistotyöntekijät perustelevat sekoitehousuja sillä, että kestävät paremmin istumatyötä kuin täysvillaiset. Mene ja tiedä, käsittääkseni ainakin perskiilto on pahempi.

Keinokuidut liikuntavaatteissa on oikeastaan ainut "oikea" valinta. Liikuntavaatteilla tarkoitan tässä urheilusuoritukseen verrattavaa liikkumista. Esimerkiksi talviliikunnassa, kuten laskettelu, pukeutuminen kannattaa tehdä ns. kerrospukeutumisena ja käyttää surutta keinokuitua tilanteissa joihin se soveltuu parhaiten. Alusasun tarkoitus on siirtää hiki seuraaviin kerroksiin, jotta hiestä märkä aluskerrasto ei aiheuta pakkasella kylmän tunnetta, joka taas heikentää liikuntasuoritetta, kun elimistö pyrkii lämmittämään kehoa. Alusvaatteissa yksi huonnoimmista materiaaleista on puuvilla, joka kastuessaa menettää kaikki alusvaatteille tärkeät ominaisuutensa. Eli alusvaatteiden tarkoitus ei ole tuottaa lämmön tunnetta vaan ehkäistä kylmän tunnetta. Seuraava kerros (välikerros) on se jolla säädellä riittävä lämpö keholle. Mitä kovempi pakkanen sitä lämpimämpi välikerros. Tässä kerroksessa voidaankin jo ottaa käyttöön luonnon kuituja, esimerkiksi villaa. Itse suosin välikerroksessa fleeceä joka taitaa olla täyttä polyesteriä. Polyesteristä huolimatta (tai juuri sen takia) olen empiirisillä kokeilla havainnut sen parhaimmaksi materiaaliksi kehon lämmön säätelyyn. Päälimmäinen kerros onkin sitten täysin säästä riippuvainen. Sadekeleillä, käytän goretex-kalvoilla varustettuja päälikerroksia, jolloin hengittävyys säilyy riittävänä mutta veden pääseminen ulkoa-sisälle estyy. Kuivilla keleillä kaikkien kalvojen käyttäminen (gore, drymax,...) on virhe valinta. Vaikka näiden kalvojen sanotaan hengittävän hyvin, niiden hengittävyys ei ole kuitenkaan samaa luokkaa kuin ilman kalvoa olevissa vaatteissa. Tällöin hikoilun muodostama kosteus jää turhaan vaatteiden sisälle. Päällysvaatteissa en muutenkaan suosi toppausta ym. lämmönsäätelyyn liittyvää, koska sen hoidan sopivalla välikerroksella. Käytännössä aktiivisesti liikkuva tarvitsee vähintään kaksi erilaista päälikerrosta (kalvolla ja ilman) jotta vaatteet sopivat vallitsevaan säähän.

Alla esimerkki "viilentävästä" pikeestä:



Kyllä tuollaista kentällä pitää liikkuessa ihan mielellään eikä se mielestäni tyylitön ole, mutta eihän sitä liikunnan ulkopuolella pidä.

Lainaus käyttäjältä: Cdos - 28.08.11 - klo:13:18
Puuvilla tappaa.

Tämä on valitettavasti ihan totta. Arktisissa olosuhteissa tapahtuneita kuolemia olisi pystytty välttämään käyttämällä keinokuituja.

Jotain pikaisesti löytyneitä kuvia urheiluvaatteista.

Itse olen sen verran viluinen että käytän kylminä vuodenaikoina alusvaatteina pelkästään polypropyleenisia urheilukerrastoja. Mielestäni nuo niinsanotut tekniset vaatteet joiden idea on siirtää kosteus ihoa vasten olevista kerroksista välikerroksiin ovat suuri siunaus ja paras keksintö sitten viipaloidun leivän. Oikeastaan ainoa merkittävä puute noissa on että niihin iskostuu hien haju tosi tiukkaan. Onneksi siitäkin pääsee eroon vanhalla partiolaisten niksillä eli käyttämällä huuhteluaineena etikkaa.

Kyllä keinokuidut ovat vallan mainioita materiaaleja silloin kun niitä käytetään oikein ymmärtäen niiden vahvuudet ja heikkoudet. Kaikkialle ne eivät sovi mutta on sovelluksia jossa ne ovat ylivoimaisia.

Lainaus käyttäjältä: salaryman - 28.08.11 - klo:14:05
Oikeastaan ainoa merkittävä puute noissa on että niihin iskostuu hien haju tosi tiukkaan. Onneksi siitäkin pääsee eroon vanhalla partiolaisten niksillä eli käyttämällä huuhteluaineena etikkaa.

Itseltä jäi partiot käymättä, joten tästä etikkatempusta en ole kuullutkaan. Toimiiko oikeasti ja jos toimii tuhoaako vaatetta? Tosiaan hien piintyminen vaatteisiin on ongelma. Pesukoneesta otettaessa tätä hajuhaittaa ei ole mutta jo muutaman kymmenen minuutin hikoilun jälkeen haitta tulee moninkertaisena esiin. Tekniset alusasut kun tuppaa olemaan yhden mittatilaus kauluspaidan hintaisia, niin ei viitsisi joka kaudelle uusia koko repertuaaria.

Sanoisin että laadulla todella suuri merkitys. Hinta ei oikeastaan kerro millään tavalla totuutta. Eli halvallakin voi löytyä hyvää. Toisaalta jos haluat pelata varman päälle niin pistä yhden mittatilauspuvun verran rahaa muutamaan aluskerrastoon ja hanki X-Socksin alusasu ( http://www.x-socks.com ). Tässä se huono puoli että tämän jälkeen et voi palata takaisin huonompiin. Mutta sehän pätee myös muuhun vaatetukseen ;) Kysehän on oikeastaan vakavuudesta millä lajiisi suhtaudut. Jos pyrit huipulle, niin pienimmilläkin asioilla alkaa olla merkitystä kun samalla viivalla on muitakin yhtä hyviä. Harrastelija urheilussa tulee vastaan mukavuuden halu. Miten paljon olet valmis antamaan myöntymisiä hikoilun, kylmän, kuuman jne. suhteen. Ja lopuksi tietysti raha. Paljonko on järkevää sijoittaa alusasuun. Omasta kokemuksesta sanoisin alusasun olevan tärkein osa pukeutumista, muut kerrokset eivät ole niin kriittisiä. Joillekin tosin vaatteet ovat tärkeämpiä kuin itse laji, joka on ihan hyväksyttävä lähestymistapa. Miksei pukeutuisi golfkentälle hienosti jos muuallakin niin tekee. Itselle tämä on hiukan vieras lähestymistapa mutta mukavahan se on katsella hienosti pukeutuvia lajitovereita.

Lainaus käyttäjältä: barcelona - 28.08.11 - klo:14:11
Itseltä jäi partiot käymättä, joten tästä etikkatempusta en ole kuullutkaan. Toimiiko oikeasti ja jos toimii tuhoaako vaatetta?

Toimii enkä ole huomannut mitään negatiivista vaikutusta vaatteisiin. Reilu hulaus (desi-pari) etikkaa huuhteluveden joukkoon häivyttää hienhajun tehokkaasti. Käytössä on sekä nimekkäitä (rukka, helly-hansen) että nimettömiä halpamarkettien urheilukerrastoja. Halpikset virttyy nopeammin ja kuminauhat tuppaa pettämään mutta toiminnallisuudessa ei ole eroa havaittavissa.

Osa keinokuituisista urheiluvaatteista alkaa haista todella helposti. Omassa käytössä Craftin aluspaidat ovat kuitenkin pysyneet hajuttomina. Craftit toimivat myös erittäin hyvin ja miellyttäviä ihoa vasten.

Luonnonmateriaaleja ei kuitenkaan kannata unohtaa: merinovilla on erittäin hyvä materiaali, koska ei ala haista eikä ime kosteutta vaan siirtää sen eteenpäin.

Yritän välttää keinokuituja kaikin keinoin. Päällystakeissa esimerkiksi Loro Pianan Storm System -kankaat ovat upeita, vapaa-ajalle voisi valita vahakangastakkia ja trenssin sijasta valitsen rain macin, jossa on puuvillakankaan kemiallinen päällystys. Housupuolella villa lämmittää myös kosteana, molski- ja vakosamettihousut ovat sen verran paksuja ettei kastuminen kovasti haittaa.

Reeneissä minulla paita kastuu aina oli päällä merino tai polyesteri. Merino on vaan kosteana paljon miellyttävämpi kuin tiskirättimäinen keinokuitu. 15 vuotta käytin keinokuituisia alusasuja, viimeiset 2 vuotta mennyt merinolla ja paluuta muoveihin ei ole.