Lainaus käyttäjältä: erakettu - 31.07.18 - klo:16:10
Eihän noista ole varmaan milliäkään kulunut, paitsi kärjestä.

Kärkiraudat olisi voinut laittaa, sitten ei olisi tuota ongelmaa. Mielestäni täällä foorumilla oli aikanaan useinkin puhetta niistä. Onnistuisi asentaminen varmaan kotikonsteinkin.

Kiitoksia kommenteista, päädyin siihen että en puolipohjauttanutkaan. Tuleepahan testattua. Mitä noita vanhoja paskoja liimapohjakenkiäni kaapin perältä tutkin, niin minulla on kyllä taipumusta kuluttaa kärki, joten jonkin sortin suoja tuolle nahkapohjan kärjelle olisi hyvä. Nuo päällenaulattavat kärkiraudat eivät oikein vakuuta, mutta jonkin sortin nahkapala tuossa saattaisi toimia. Täytyy miettiä ja vaikka kokeilla itse liimata, kovin suurta vahinkoakaan siitä tuskin on...

Luin tämän ketjun mielenkiinnolla läpi, ja ajattelin kirjoittaa siihen omia näkemyksiä, joita kaikkea ei tullut esille. Itse omistan yli 20 paria reunoskenkiä, joista puolenkymmentä on kumipohjilla, ja nahkapohjaiset ovat kolmea paria lukuun ottamatta puolipohjatut. Siitä voinee päätellä, että olen selkeästi puolipohjauksen kannalla. Syynä on erityisesti Suomen sääolosuhteet, ja kumipohjien kestävyys ja turvallisuus näissä olosuhteissa.

Esimerkiksi Roomassa vuotuinen sademäärä on jopa suurempi kuin Helsingissä, mutta se ei ole tässä olennaista. Olennaisempaa on se aika, jolloin tiet ovat märkiä. Sadepäiviä on Helsingissä keskimäärin yli 200 vuodessa, kun Roomassa noin 80. Kun haihtuminen Roomassa on paljon suurempaa, ovat kadut siellä märkiä vain murto-osan siitä ajasta mitä ne ovat märkiä Helsingissä. Jopa sateisena pidetyssä Englannissa tilanne on eri. Lontoossa sadepäiviä on vuodessa tilastojen mukaan 164 kappaletta, mutta suuremman haihtuvuuden vuoksi sielläkin kadut ovat sielläkin märkiä paljon harvemmin kuin Helsingissä. Mitä pohjoisempaan mennään, sateisuus vähenee hieman, mutta sadepäivien määrä pysyy lähes samana ja haihtuvuus hidastuu. Niinpä pohjoisemmassa Suomessa tilanne ei juurikaan eroa Helsingistä ainakaan parempaan suuntaan. Siksi varsinkin Suomessa puolipohjaus on perustellumpaa kuin vähänkin etelään mentäessä.

Puolipohjaus ei tee kengistä vedenkestäviä, mutta antaa kyllä riittävän suojan, jotta niillä voi märällä asfaltilla kävellä. Nahkapohjaiset ottavat siitä huomattavasti enemmän nokkiinsa. Lisäksi puolipohjat ovat muutenkin kestävämmät, varsinkin jos tiellä on hiekoitussoraa tai asfaltti surkeassa kunnossa, mikä on minulle tyypillistä, kun matkustelen paljon entisen itäblokin maissa. Hotellien auloissa ja monissa muissa tiloissa on lattia kivilaatoista, joka on nahkapohjille liukas. Itse asiassa kovan puolipohjan kumikin on noilla materiaaleilla liukkaahko, mutta antaa sentään hieman enemmän pitoa nahkapohjaan verrattuna. Kerran olen olkapääni saanut sijoiltaan kaatumisen seurauksena, joten ainakin minulle tämä on tärkeä näkökulma.

Eleganssi toki kärsii, mikäli kengät puolipohjauttaa. Pohjasta tulee vääjäämättä paksumpi, mutta 1-2 millin lisäkerros ei vielä silmiin pistä, ellei sitä erityisesti tarkastele. 99% suomalaisista ei edes tiedä mitä reunoskenkä tarkoittaa, ja tyypillinen reunoskenkä on maallikon mielestä puolipohjattunakin varsin siro, joskin malleja toki on monenlaisia. Saan säännöllisesti positiivisia kommentteja kengistäni, vaikka ne kuinka olisi puolipohjattu. Ne, ketä puolipohjaus häiritsee, ovat ns. alan friikkejä, ja kuten tässäkin ketjussa on huomattu, jopa asiantuntijoiden mielipide puolipohjaukseen on vaihteleva. Jonkun mielestä puolipohjaus teki pohjasta ruman, ja vain alkuperäinen nahkapohja olisi kaunis ja elegantti. Minunkin mielestä korkkaamattoman nahkapohjaisen kengän pohja on poikkeuksetta hyvin kaunis. Kuitenkin jo ensimmäinen kilometri asfaltilla kuluttaa ja naarmuttaa nahkapohjat aivan erinäköisiksi. Asiantuntija tietää, että niin kuuluu tapahtuakin, mutta maallikko ei sitä välttämättä kovin kauniina pidä. Useimpien maallikoiden mielestä puolipohjatun kengän pohja siis lienee vähän käveltynä jopa kauniinpi, jos he joskus sattuisivat niitä keskenään vertailemaan. Minun mielipiteeni on, että ohuen puolipohjan tuoma hyöty on selkeä verrattuna siihen haittaan, mikä eleganssin hienoisessa menettämisessä tapahtuu. Minulla on kyllä kaksi paria mustia oxfordeja ja yhdet louferit, joita en ole puolipohjannut, ja joita käytän sitten tilaisuussa, joissa en halua kompromisseja tehdä. Käyttökengät ovat poikkeuksetta joko puolipohjattu tai sitten valmiiksi kumipohjaiset.

Tosin sen vielä tarkennan, että omat kenkäni ovat halvahkoja tai keskihintaisia reunoskenkiä, kuten Meermin, Loake, Barker, Cheney, Church’s, Allen Edmonds, Alden ja Crockett & Jones. Mitään John Lobbia tai Saint Crispinsiä minulla ei ole. Jos olisi, arvostaisin kyllä niiden alkuperäisasua, ja jättäisin puolipohjaamatta. Silloin toki myös välttäisin niiden käyttöä sadesäällä yms. tapauksissa. Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, ja ymmärrän ja hyväksyn muutkin mielipiteet.

Palaan vielä kenkien puolipohjaukseen. Tässä ketjussa kun on todettu, että eleganssi kärsii rankasti sen vuoksi. Tämä sitten herätti erilaisia mielipiteitä. Toissa kesänä puolipohjautin Meerminin louferit paikallisella suutarilla. Jätin vain kengät tiskille ja kerroin mitä pitää tehdä. Lopputulos oli melkoinen järkytys. Suutari kun oli valinnut puolipohjausmateriaaliksi noin 3,5mm paksun kumin, jossa taatusti oli kulutuspintaa, mutta jossa eleganssi kärsi rankasti. Jokin aika sitten ostin ebaysta Barkerin Anniversary-edition tummanruskeat captoe oxfordit. Ne olivat liki uudenveroiset ja puolipohjattu. Kenkien saavuttua tajusin heti, että nekin oli puolipohjattu samalla noin 3,5mm kumilla, ja luonnollisesti näissäkin kengissä eleganssi kärsi paljon. Tyypillisesti kenkäni �" silloin kun ne on puolipohjattu �" on puolipohjattu 2mm paksulla kumilla, joka ei ole läheskään yhtä silmiinpistävän näköinen, eikä tuo kenkiin myös liikaa lisäpainoa ja jäykkyyttä. Tämä nyt vain tiedoksi, että jos kenkiä puolipohjautatte, muistakaa katsoa ja hyväksyttää kumi ennen kuin päästätte suutarin töihin.

Kerran puolipohjauksen kanssa kävi niin, että puolipohjauksessa käytetty kumi alkoi välittömästi murentua varsinkin kärjestä, kun kävelin hiekoitetulla tai muuten karkealla asfaltilla. Olin aiemmin puolipohjauttanut kenkiäni samalla suutarilla, ja tuolloin materiaali oli ollut toisenlaista. Vein kengät heti suutarille takaisin ja annoin reklamaatiota materiaalista. Hän oli pahoillaan, ja puolipohjasi kenkäni uudelleen paremmalla kumilla. Lupasi myös olla tilaamatta enää sitä kehnoa kumilaatua, ja kiitti minua palautteesta. Hän kun sanoi, ettei kumin laatua paljaalla silmällä voi päätellä, vaan saatu palaute on ainoa keino vakuuttua laadusta tai sen puutteesta. Kyseisessä kumissa ei ollut mitään logoa, ja se saattoi hyvin olla ”Made in China” tms. tuotantoa. Pohjan paksuuden lisäksi varmistukaa siis, että kengät puolipohjataan luotettavaksi tiedetyllä materiaalilla, joka on ollut pitkään käytössä ja joka on tunnetun valmistajan (esim. Vibram) tekemää.

Kuinka ollakaan kävin tänään itse puolipohjauttamassa omat chelsea bootsini. Suutari esitteli erilaiset pohjamateriaalit ja kuultuaan toiveeni ja pyytäessäni suositusta, hän suositteli ohuinta pohjakumia joka kuulemma antaa hyvän pidon, mutta ei silti häiritsevästi muuta pohjan profiilia.

En tiedä millaisiin talviin toiset foorumiitit ovat tottuneet, mutta täällä pohjoisessa talvet ovat sitä luokkaa, että nahkapohjien kanssa pitää tapaturma- ja henkivakuutus kunnossa.

Oman kokemukseni mukaan puolipohja auttaa asiaa, mutta tyypillinen puoliksi kumia/puoliksi nahkaa- korko kerää ikävästi kosteaa lunta, jolloin sisälle siirryttäessä kenkä on todella liukas.

Nahkapohja olisi varmasti ihan hyvä pehmeällä lumella, mutta tiivis lumi tai jää on ongelma.

Itse olen kaiken lisäksi pihi ja on selvää että puolipohjan uusiminen on halvempaa kuin koko pohjan uusiminen.