Pakkohan nämä on tänne laittaa:





Kitara on merkistä ja ulkoisesta vaikutelmasta huolimatta tuon PGM:n täydellinen vastakohta. Mahonkirunko painaa kuin synti kun en ole Les Paulia omistanut varmaan viiteentoista vuoteen. Läpi rungon menevä kaula ainakin tuntuisi lisäävän soinnin pituutta huomattavasti tai sitten se on paksumpien kielien luomaa harhaa. Oikeastaan optimi olisi jos tässä olisi kiinteä Gotoh ja Lo Pro Edge puolestaan pulttikaulaisessa ja lehmusrunkoisessa kitarassa. Tätä kun soittaa pienen lämpimän tweedityyppisen särön läpi ei tarvitse edes leikkiä olevansa nopea.

Kampi on kyllä aika turhake ja erityisesti kelluva talla tekee kitarasta säätöpainajaisen.

Nostellaanpas tämä.

Itse tulee pääasiassa lauleltua ja soiteltua kitaraa ja läskibassoa, rummut ja sähköbasso kulkee kohtuullisesti, piano välttävästi. Kitarakamoina tällä hetkellä Gretsch 6120, Gibson Melody Maker ja Tokai LS-75, vahvaimena pleksimarsu. Läskibasson virkaa ajaa Thomannin halpis, yllättävän pätevä peli rockabilly-läpsytykseen.

Omat musiikilliset kiinnostukset liikkuu lähinnä akselilla punkrock/psychobilly/ska. Vuosien varrella on tullut soiteltua vaikka minkälaisissa virityksissä tanssimusiikista lähtien, nyt on pari vuotta mennyt punkrokkia Stereoidsissa rämpytellessä. Viime vuonna taidettiin tehdä joku n. 25 keikkaa + omat soolokeikat, tänä vuonna keskitytty lähinnä uuden julkaisun pihalle työntämiseen. Edellisestä EP:stä on aikaa jo kohta pari vuotta, joten korkea aika olisi saada uutta matskua esille.

Tuossapa eräs biisi parin vuoden takaa: http://www.youtube.com/watch?v=F6PW4cP8tms

Parin vuoden tauon jälkeen olen taas soitellut akustista.

Juuri nyt harjoittelen osaa (1. sonetti) Buxtehuden Membra Jesu Nostri sarjan kantaatista Ad pectus.

En ole pahemmin klassista soittanut, mutta eiköhän tämä tästä!

Olen harrastanut musisointia omaksi huvikseni ja muiden kiusaksi ala-asteelta lähtien. Aloitin harmonikalla, tosin nykyään soitan enemmän kitaraa ja bassoa lähinnä asuntotilanteen vuoksi. Elokuun alussa on tiedossa hääkeikka, ja on mukava päästä soittamaan elävää musiikkia taas vaihteeksi. Vapaa-ajalla tulee treenattua paljon jazzin soittoa vaihtelevalla menestyksellä, mutta se on osoittautunut niin palkitsevaksi hommaksi etten malta luovuttaa. Musisointi on sen verran hieno harrastus, että suosittelen sitä muillekin. Olen huomannut että moni on soitellut nuorempana, mutta soittoharrastus on jäänyt vuosien varrella jostain syystä.

Edit:

Telecasterin kaveriksi olisi kiva saada joko Jazzmaster tai Jaguar.

[spoiler]
[/spoiler]
[spoiler][/spoiler]

Lainaus käyttäjältä: sproily - 24.07.13 - klo:21:18
Parin vuoden tauon jälkeen olen taas soitellut akustista.

Juuri nyt harjoittelen osaa (1. sonetti) Buxtehuden Membra Jesu Nostri sarjan kantaatista Ad pectus.

En ole pahemmin klassista soittanut, mutta eiköhän tämä tästä!

Soitat siis akustista kitaraa? Tämäpä mielenkiintoinen teosvalinta, sehän on kirkkokantaattien sarja, joka on alunperin sävelletty soitinryhmälle (varmaankin viuluille ja basso continuolle) ja kuorolle. Tuo sonetti lienee instrumentaalikappale ja näköjään soi hyvin myös soolokitaralla.

Klarinetti oli ykkössoitin, nykyisin rummut ja sivussa kitara sekä basso (itseni säestämistä varten).

Tietotekniikka on tuonut äärettömän sammion tukea josta ammentaa ja kyllä laitteistossakin Alesis IO Dock + iPad korvaa studion mukavasti.

Laajensin muusikkouttani viikonloppuna tämmäämällä kansanmusiikkiorkesterissa harmoonilla. Kivaa!
Nonni, tämä oli 1000. viesti.

Harmooni - kertakaikkisen mainio soitin! Kuulostaa kansanmusiikin lisäksi hyvältä myös pop-yhteydessä...

Lainaus käyttäjältä: AT - 14.10.13 - klo:12:15
Harmooni - kertakaikkisen mainio soitin! Kuulostaa kansanmusiikin lisäksi hyvältä myös pop-yhteydessä...

Pop-yhtyessä!? Enpä ole kuullutkaan. Löytyykö Youtubesta?
Harmoonilla on myös historiaa kirkollisena soittimena, enkä tarkoita vain lapsuuteni kansakoulun aamuhartauksia: ainakin 1800-luvun lopulla Ranskassa sävellettiin pieniä liturgisia urkusävellyksiä harmoonille, joka ilmeisesti toimi kirkoissa kakkosurkuina. Minulla on niitä pari vihkoa, vain jokusen olen soittanut.

Jaa, onko virallinen nimi yhdellä o-kirjaimella, harmoni? Kansanmusiikkipuolella näytetään käytettävän kahta oo-ta.

Kokeiles soittaa tangoa, "alkuperäistä", Piazzolaa tjmv?

Oma soittoharrastukseni lopahti tässä tänään kun myin lähes kaikki kamat pois. Ekonomistina en vaan voinut katsella niin paljon sidottua pääomaa tuottamattomassa olotilassa.

btw ei co-rella tai muilla guruilla olisi tarvetta tuliterälle Whammy 4:lle, jos on ni yv vaan

Sori, mullakin (varusteet)/(soittotaito ja -määrä) -yhtälö antaa aivan liian kovan lukeman. Muutenkin oma trendi on enemmän tuonne laulupuolelle missä onneksi selviää vähemmillä kamoilla. Whammy on kyllä jännä mutta mitä sillä soittaa? Vai:n Touching Tongues tulee lähinnä mieleen.

no ei paljon mitään oikeestaan

Rumpuja on tullu hakattua 10-vuotiaasta asti. Viimeaikoina ei oo tosin paljoa tullu soiteltua.