Noh, itse aiheeseen takaisin.. Tässä saunan lämpeämistä odotellessa tuli kaadettua lasiin parisenttinen yhtä suurimmista henkilökohtaisista tynnyrivahvoista kestosuosikeistani, eli Ardbegin Uigeadailia. Ei ihan helppo viski, mutta aivan mielettömän moniulotteinen. Tästä löytää kerta toisensa jälkeen uusia nyansseja ja ahaa- elämyksiä. Päällimmäisenä tietenkin maku ja fiilis savusaunasta, joka sitten pienellä vesitilkan lisäämisellä muuttuu savusaunaksi josta on aukaistu tuuletusräppänä, jos nyt tällainen vertauskuva sallitaan...

Lainaus käyttäjältä: Tumppi$ - 20.03.13 - klo:19:30
Päällimmäisenä tietenkin maku ja fiilis savusaunasta, joka sitten pienellä vesitilkan lisäämisellä muuttuu savusaunaksi josta on aukaistu tuuletusräppänä, jos nyt tällainen vertauskuva sallitaan...

Ja kun laittaa Beocenteriin virtaa niin savusauna siirtyy järvenrantaan, tuuli käy heikosti luoteesta ja peippo laulaa lähivaahteran alaoksilla.

^ No, noinhan se on - riippuen tietysti siitä, mitä sieltä Beocenteristä laittaa tulemaan.

^^ ja ^ Juu, noinhan se tosiaan on... Tällaisina hetkinä väistämättä päähän hiipii myös sellainen ajatus/ haavekuva, että maailma ei loppujen lopuksi olekaan kovin paha paikka, eihän...?

Sanoista tekoihin.

^ No, en tiedä mitä muut foorumiitit ja foorumin viskigurut ovat asiasta mieltä, mutta ainakin minun mielestäni hieno ja varma valinta! Kaksi kulumatonta klassikkoa...

Kerro nyt toki ihan omin sanoin, millaiset ovat sinun ja vain sinun ensifiilikset? (vai onko kyseessä kenties jo ennestään vanhat tuttavuudet?)

Suosittelen ihan aloittelijallekin aromilasia viskinsä juomiseen jos sattuu käsillä sellainen olemaan. Siinä on helppo kämmenellä lämmittää viskiä ja saa tosiaan niitä aromeita talteen nenällään ja haistaminen on 90% maistamisesta. Viileä tai käden lämmön eristävä tai aromit hukkaava lasi korostaa viskin viinamaisuutta sillä pistävämpi alkoholinmaku tuntuu vielä kun muut aromit jo on menetetty.

Hyväähän hyvä viski toisaalta on lasista kuin lasista.

En ole viskin suurkuluttaja mutta kyllä maku ja maistelu tuon kanssa on hyvä. En myöskään väheksy Tumpin intohimoa tiettyihin asioihin, se on hyvä että on sanottavaa aiheesta mitä harrastaa. Laphroaigh 10yo on hyvä viski aloittelijalle ja hintakin siedettävä.

Lainaus käyttäjältä: Co-re - 20.03.13 - klo:20:57
Suosittelen ihan aloittelijallekin aromilasia viskinsä juomiseen jos sattuu käsillä sellainen olemaan. Siinä on helppo kämmenellä lämmittää viskiä ja saa tosiaan niitä aromeita talteen nenällään ja haistaminen on 90% maistamisesta. Viileä tai käden lämmön eristävä tai aromit hukkaava lasi korostaa viskin viinamaisuutta sillä pistävämpi alkoholinmaku tuntuu vielä kun muut aromit jo on menetetty.

Hyväähän hyvä viski toisaalta on lasista kuin lasista.

Aivan erinomainen näkökanta+perustelut, vaikka onkin täysin poikkeava omastani. Prkl, tässähän pitää ruveta itsekin taas lähiaikoina kokeilemaan ja toki käyttää myös hyviä koekaniineja... :-)

Lainaus käyttäjältä: Wolf - 20.03.13 - klo:21:01
En ole viskin suurkuluttaja mutta kyllä maku ja maistelu tuon kanssa on hyvä. En myöskään väheksy Tumpin intohimoa tiettyihin asioihin, se on hyvä että on sanottavaa aiheesta mitä harrastaa. Laphroaigh 10yo on hyvä viski aloittelijalle ja hintakin siedettävä.

No juu, myönnän toki auliisti, että olen niissä muutamissa asioissa jotka minua todella kiinnostavat, hyvinkin intohimoinen luonne. Eli olen luonteeltani vähän sellainen on/off tyyppi niin hyvässä kuin pahassakin. Eli joko täysillä, tai sitten ei ollenkaan. (ja sehän ei ole välttämättä ollenkaan hyvästä, mutta minkäs sitä luonnolleen voi) Toki, kirjoitustyylinikin on varsin yks'niittinen, joten se osaltaan lisää tuota fanaattisuuden tunnetta, varsinkin kun ilmeet ja eleet eivät netissä välity.

Tuo Laphroaigin hinta toki on yksi kovimmista, kun siis puhutaan kymmenvuotiasta. Mutta siitä saatuun laatuun nähden allekirjoitan täysin tuon mitä sanoit. Eli mielestäni se on jokaisen euron arvoinen, vaikka ihan Suomen Alkostakin ostettuna.

Eikö toi mun toteamus, Tumppi, muka pidä paikkaansa? Vai mistä moinen hyökkäys.

Suurin ongelma lienee se, ettet yhtään kuuntele / yritä ymmärtää vastapuolta. Toi edellenine viestini on vähän kuin viski, että tietty sen voi vetää gai-lasista suoraan tauluun, mutta ei siitä saa mitään silloin irti. Pitää katsos olla vähän analyyttinen, mikä tuskin lienee sinunlaisellesi asiantuntijalle edes vaikeata.

Yleisön mielipide tietty on, että väännät sen katkaisijan pysyvästi sinne OFF-tilaan, mutta ketäpäs tässä yleisön mielipide kiinnostaisi.

Jatka Tumppi vain asiakirjoituksiasi, älä välitä näistä bourbonin litkijöistä :D

Kai se pitäisi näidenkin kanssa tissuttelu taas aloittaa. Nyt on avattuna helppo ja hyvä Balvanie Doublewood ja kaapissa odottaa inspiraatiota ainakin Ardbeg Supernova, Lapparin Quarter Cask ja Aberlour A'bunadh eli Abdullah. En vain enää jaksa analysoida. Tastingeissa oli kaveriporukassa hauskaa silloin toistakymmentä vuotta sitten ja kun kaikki mahdollinen tuli maistetuksi, siirryin pääosin vähemmän savuisiin viskeihin. Keskuslämmitystalossa juodaan konjamiinia, savuviski pitäisi oikeastaan pyhittää myöhäissyksyn mökkeilyyn.

^Word. Tosin mä vaihdan konun calvadokseen kun en erityisemmin välitä konjakeista.

Vähemmän viskejä ymmärtävänä (viitaten teini-iän kokemuksiin Viski88-nimisestä myrkystä) pitää todeta että helpossa juotavuudessaan mulle sopii Balvenie Doublewood. Täyteläistä, aromikasta, hyvää, ja siitä puuttuu liika savuisuus / terävyys. Vaikemmä niistä mitään ymmärräkään. Mutta kiitän hyv'ää kaveria, joka tajusi antaa mainitun viskin lahjaksi. Sitä ostan lisää heti kun edellinen loppuu enkä vaihda merkiä. Vähän sama  juttu kuin kenkämaailmassa Bass Weejunien ja dessujen kanssa.

Mullä tällä haavaa auki Ardbeg Corryvreckan, Glenn Garioch 1995 ja 21-v Balvenie portwood, riittävän erilaisia; Arbeg savuinen ja tulinen, GG turpeinen ja Balvenie tasapainoinen ja mellow. Mitähän seuraavaksi?