Lainaus käyttäjältä: sproily - 01.09.12 - klo:02:54
Suomessahan on käytetty, ennen ompelua, nahkapohjien valmistamismenetelmänä saksalaistyylistä puunaulausta, joka oli vielä erittäin yleinen vielä sotien jälkeisenä aikana perinnekenkien kuten lapikkaiden valmistuksessa.

Tästä vielä esimerkkiä erikoisesta valmistustavasta:



Jalkinemestari Dwight Frommerin mukaan puunaulaus tuottaa jäykemmän pohjan, joka ei taivu yhtä hyvin. Hän käyttää puutappeja tämän vuoksi vain pohjan vyötäröosaan.

Lainaus käyttäjältä: sproily - 01.09.12 - klo:02:54Huopatallukkaat olivat kyllä yleisiä talvella, etenkin lapsilla, mutta ne vasta liukkaat ovatkin!

Ainakin 1950-luvulla ja varmaan aikaisemminkin Suomessakin vedettiin Venäjän malliin huopikkaiden päälle kumi eli kalossi.

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 01.09.12 - klo:10:29
^ Asumisterveyden (sisäilman) kannalta ihan hyvä juttu, jos nyt ei ihan 15 asteeseen vaan vaikka 18 tai 19.

Kerro lisää.

^ Homeet sun muut pöpöt ainakin viihtyy sitä kehnommin, mitä viileämpää on. Olisiko siitä kyse?

Kysyin vaarilta, joka on elänyt sota-ajan, että millaiset kengät teillä oli lapsena, niin hän sanoi, että kesällä ei ollut kenkiä ja talvella oli puupohjaiset ja sitten, kun joltain isommalta jäi saappaat vanhaksi (tai hän sai ostettua uudet), niin sai sellaiset. Voitte kuitenkin miettiä, että millaiset olosuhteet on olleet maaseudulla syksyisin ja talvella ja miten nahkapohjaiset saappaat toimivat tuollaisella jatkuvassa kastumisessa. Käytännössä kuivat jalat vaatisi kenkien rasvauksen ja kuivatuksen säännöllisesti, mutta käytännön elämässä tuo on mahdotonta. Siksi jalat ovat olleet märät ja kylmät.

Sota-aikaan ja sen jälkeen seuranneella säännöstelykaudella käytettin jopa pahvista valmistettuja kenkiä.

^No juu. Itsellä on noita, ja paperikankaisia on tullut käsiteltyä jo yli tusinan parin verran.

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 01.09.12 - klo:18:52

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 01.09.12 - klo:10:29
^ Asumisterveyden (sisäilman) kannalta ihan hyvä juttu, jos nyt ei ihan 15 asteeseen vaan vaikka 18 tai 19.

Kerro lisää.

Muistin kiireessä väärin. 18-19 on hyvä makuuhuoneisiin, oleskelutiloihin 20-22. Yli 23:ssa asteessa sisäilma alkaa helposti tuntua tunkkaiselta. Mm. Hengitysliitto suosittelee noita.

Lainaus käyttäjältä: starsailor - 01.09.12 - klo:22:12
Kysyin vaarilta, joka on elänyt sota-ajan, että millaiset kengät teillä oli lapsena, niin hän sanoi, että kesällä ei ollut kenkiä ja talvella oli puupohjaiset ja sitten, kun joltain isommalta jäi saappaat vanhaksi (tai hän sai ostettua uudet), niin sai sellaiset. Voitte kuitenkin miettiä, että millaiset olosuhteet on olleet maaseudulla syksyisin ja talvella ja miten nahkapohjaiset saappaat toimivat tuollaisella jatkuvassa kastumisessa. Käytännössä kuivat jalat vaatisi kenkien rasvauksen ja kuivatuksen säännöllisesti, mutta käytännön elämässä tuo on mahdotonta. Siksi jalat ovat olleet märät ja kylmät.

Eräs kaverini, joka ei todellakaan ole mikään kenkäekspertti, oli kerran löytänyt nahkapohjaisen parin itselleen. Kovasti väitti vastaan ja puhui niistä puupohjaisina, näyttivätkin kuulemma ihan puulta. Jollei vaarisi siis ollut mikään aikansa keikari, on nähdäkseni hyvin mahdollista että materiaalit menivät sekaisin.

Myös sen verran täytyy sanoa, että toisessa maailmansodassa (kuin myös ensimmäisessä) käytettiin lähes ainoastaan nahkapohjaisia kenkiä. Tietysti niiden pitoa vahvistettiin sitten metallinauloin, mutta pohja oli nahkaa.

Luulisin, että tuollaisessa käytössä ne olisivat joutuneet paljon kovempaan rasitukseen kaikin puolin, kuin peltotöissä.

Suomessakin on sukkien sijasta käytetty paljon jalkarättejä, jotka on nopeammat kuivata kuin tavalliset sukat. Rasvalla saa kengistä aika hyvin pitävät.

On kuitenkin hyvin mahdollista, että vaarisi on käyttänyt puupohjaisia kenkiä. Tiedustelen asiaa tuolta museon kenkäekspertiltä hänet tavatessani.

Lainaus käyttäjältä: Ville - 01.09.12 - klo:11:30

Lainaus käyttäjältä: sproily - 01.09.12 - klo:02:54
Suomessahan on käytetty, ennen ompelua, nahkapohjien valmistamismenetelmänä saksalaistyylistä puunaulausta, joka oli vielä erittäin yleinen vielä sotien jälkeisenä aikana perinnekenkien kuten lapikkaiden valmistuksessa.

Tästä vielä esimerkkiä erikoisesta valmistustavasta:



Jalkinemestari Dwight Frommerin mukaan puunaulaus tuottaa jäykemmän pohjan, joka ei taivu yhtä hyvin. Hän käyttää puutappeja tämän vuoksi vain pohjan vyötäröosaan.

Suutarin valmistamat lapikkaat.




Naulakenkä on ihan surkea vintageharrastajalle. Naulat lähtee liitelemään ja tulee usein sisäpohjasta läpi. Ommeltu paras, sillä tikin voi aina uusia. Nauloista en olisi niin varma.

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 02.09.12 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 01.09.12 - klo:18:52

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 01.09.12 - klo:10:29
^ Asumisterveyden (sisäilman) kannalta ihan hyvä juttu, jos nyt ei ihan 15 asteeseen vaan vaikka 18 tai 19.

Kerro lisää.

Muistin kiireessä väärin. 18-19 on hyvä makuuhuoneisiin, oleskelutiloihin 20-22. Yli 23:ssa asteessa sisäilma alkaa helposti tuntua tunkkaiselta. Mm. Hengitysliitto suosittelee noita.

Juu tuttu juttu. Mitä korkeampi lämpötila esim toimistoissa on sen enemmän niistä tulee valituksia sisäilmasta.

sproily, luin parisen päivää sitten noiden tappien hyötynä olevan vedenpitävyys myös. Kun puinen tappi kostuu, se laajenee eikä reiästä pääse kosteutta pohjaan kunhan pari on hyvin huollettu. Ilman muuta aika nakertaa puun yhtä hyvin kuin nahkan.

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 02.09.12 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 01.09.12 - klo:18:52

Lainaus käyttäjältä: kapten GT - 01.09.12 - klo:10:29
^ Asumisterveyden (sisäilman) kannalta ihan hyvä juttu, jos nyt ei ihan 15 asteeseen vaan vaikka 18 tai 19.

Kerro lisää.

Muistin kiireessä väärin. 18-19 on hyvä makuuhuoneisiin, oleskelutiloihin 20-22. Yli 23:ssa asteessa sisäilma alkaa helposti tuntua tunkkaiselta. Mm. Hengitysliitto suosittelee noita.

18-19 astetta on myös tutkittu kaikkein tuottavammaksi työskentelylämmöksi työskentelyyn missä vaaditaan keksittymistä yms ajattelu työtä, päätetyöskentelyt etc.

Tuli perattua kenkäkokoelmaa läpi ja onhan noita muutama pari siunaantunut. Tästä syytän Keikaria, muuten mulla olisi vaan parit tai kolmet markettikengät. Smokkeiluun pääasiassa varatut kiiltonahkakengät mallia Ted Baker eivät ole kuvassa mukana.



Ylärivi vasemmalta oikealle:
Stockmannin beaterit, Loake Cannon (1880), Church's Tewkesbury, Loake Savoy (1880), Loake Camden (1880)

Keskirivi vasemmalta oikealle:
Loake Falmouth, Loake Falmouth (haters jne), Florsheim, Bally

Alarivi vasemmalta oikealle:
Crockett & Jones Whitehall (Handgrade), Allen Edmonds Bergamo