• Tervetuloa foorumille Keikarin foorumi.
 

Uutiset:

Pukimo Raivio - aina klassista tyyliä.

Vieraile nyt:
www.pukimoraivio.fi

Päävalikko

Kantasormuksesta

Aloittaja Viitanen, 27.12.08 - klo:20:46

« edellinen - seuraava »

Viitanen

Moron moro. Sain lahjaksi kantasormuksen pienellä timantilla, ei siis mikään ökysormus vaan varsin hillitty. Lienee soveliasta pitää sitä sitä oikeassa etusormessa? Mites keikarin herrasväki, käytättekö kantasormusta? Näyttääkö se kenties hassulta nuorella (22v) miehellä? Valitettavasti olen varsin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja kiiltävään, joten sormeeni tuo jokatapauksessa jää :D Kellon lisäksi en käytä muita koruja (onko kello edes koru?).
Taide on ainoa vakava asia maailmassa. Ja taiteilija on ainoa henkilö, joka ei ole koskaan vakavissaan - Oscar Wilde.

hpa11451

Teren!

Ko sormuksen paikka on lienee makuasia. Itse pitäisin vastaavaa sormusta vasemman käden pikkusormessa sukuvaakunasormuksen tapaan. Etusormi on "varattu" maisterin sormukselle.  Kantasormus sopii tietynlaiseen kansanomaiseen tyyliin, mutta kauluspaitojen kalusmuodoista ja sukkien väreistä kiinnostuneille ko sormus on liian rahvaanomainen.

Heikki

SirWinston

Yleisen etiketin mukaisesti vihkisormuksen lisäksi miehen käsissä voi olla yksi muu sormus. Jos haluaa muuten koristautua, niin suositeltavampaa on kalvosinnapit, kello, kaulakoru, solmioneula tai kashmir-kuvioitu taskuliina.

Unohda korvarenkaat, hammaskorut yms. härpättimet.
"Minulla on yksinkertainen maku - tyydyn vain parhaaseen" -- Sir Winston Churchill

Ville

Lainaus käyttäjältä: "SirWinston"Unohda korvarenkaat, hammaskorut yms. härpättimet.

...mikäli moisiin on jo sortunut, palloilee todennäköisesti vääränkaltaisella foorumilla. On se jännä minkälaisia lävistysfetisistejä kaupungillakin näkee.
Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.
/

Viitanen

Enpä ole sortunut lävistyksiin tai tatuointeihin, mielestäni moiset hullutukset kuuluvat aborginaaleille ynnä muille primitiiveille.
Taide on ainoa vakava asia maailmassa. Ja taiteilija on ainoa henkilö, joka ei ole koskaan vakavissaan - Oscar Wilde.

i v y m a n

^tatuoinneista, olen sitten aboriginaali-primitiivi, kun nuoruudessa on muutama tullut hankittua. :D samoin esimekiksi englannin kuningas edward VII + useat muut viktoriaanisen ajan (britti)kuninkaaalliset / -aristokraatit. asiasta lisää alla:

//http://www.etoile.co.uk/Columns/RoyalScribe/040503.html

kieltämättä tatuotintien kanssa on pidettävä tiety roti ts. omani eivät näy edes lyhythihaisen paidan kanssa eikä niitä ole liikaa. muutamaa pitäisi tosin korjailla: nuoruudensynteinä muutama on heikohkosti tehty.

lävistyksistä olen kanssasi aivan samaa mieltä. epäesteettisiä härpättimiä jotka eivät sovi oikein kellekään.
get your kicks on route six six six

DandyAndy

Lainaus käyttäjältä: "ivyman"^tatuoinneista, olen sitten aboriginaali-primitiivi, kun nuoruudessa on muutama tullut hankittua. :D samoin esimekiksi englannin kuningas edward VII + useat muut viktoriaanisen ajan (britti)kuninkaaalliset / -aristokraatit. asiasta lisää alla:

Minäkin ehkä edustan tatuointien suhteen hieman tämän palstan valtavirrasta poikkeavaa näkemystä. Minulla ei tatuointeja ole, mutta jonain päivänä saattaa vielä ollakin. Enkä voi tätä näkemystäni edes nuoruuteni piikkiin laittaa. Tatuoinnin avulla on mahdollista tuoda esiin kantajastaan jotain sellaista mikä ei muilla keinoin onnistu. Jos tatuointiin joskus "sorrun" tulee minunkin kuvani olemaan piilotettavissa vaatteilla. Missään tapauksessa en pidä tatuointia sopimattomana dandylle tai herrasmiehellekään.
Me, the 13th Duke of Wybourne? Here? In a student-nurses hall of residence? At three o'clock in the morning? With my reputation? Has no-one thought of the consequences? Oh well.

i v y m a n

totean vielä, kun tuli kasvettua ei niinkään - hm - herraskaisissa vaan pikemminkin 'kovien poikien' ympäristöissä niin n. parikymppisenä tatuoinnit olivat 'must have item', siinä missä herasmiehelle silkkinen taskuliina.
get your kicks on route six six six

DandyAndy

Lainaus käyttäjältä: "ivyman"totean vielä, kun tuli kasvettua ei niinkään - hm - herraskaisissa vaan pikemminkin 'kovien poikien' ympäristöissä niin n. parikymppisenä tatuoinnit olivat 'must have item', siinä missä herasmiehelle silkkinen taskuliina.

Aika pitkälti samoista syistä meikäläisenkin näkemykset ovat positiivisia tatuointien suhteen. Ehkä vielä enemmän asiaan vaikuttaa se, että myös isälläni on joitain kuvia nahkaan elämän varrelta tarttunut. Merimiestaustaa kun on. Kun on lapsena kuvia isän käsissä ihmetellyt niin ei niihin oikein osaa suhtautua nurjasti. Tässäkin asiassa ymmärrän toki myös vastakkaiset näkemykset. Periaatteessa tatuointi ei ole herrasmiesmäinen ilmestys. Usein se kertoo juuri hieman karskimmasta taustasta tms., mutta missään mielessä ei tatuointi herrasmiestä pahenna vaan pikemminkin lisää henkilön kiinnostavuutta ja karaktääriä. Ehkä.
Me, the 13th Duke of Wybourne? Here? In a student-nurses hall of residence? At three o'clock in the morning? With my reputation? Has no-one thought of the consequences? Oh well.

i v y m a n

^nimenomaan. olen itse jossain määrin mieltynyt filmnoirbuff-foorumilla lanseerattuun termiin 'hard dandy'.
get your kicks on route six six six