Keikarin foorumi

Silakkamarkkinoilla.

Oikein hieno setti! Kaulaliina sopii melko hyvin, ehkä siinä voisi olla eri värejä hieman pienempi määrä tai vaihtoehtoisesti punaisten ja okranväristen suhde päinvastoin? Kenkien ja erityisesti takin alkuperä kiinnostaa. Täältä tahtoo olla vaikea löytää muuta kuin mustaa tai tummanharmaata laatikkopäällystakkia.

Housuissa tuo casual-prässi - jos näin voi sanoa - on itse asiassa aika passeli.

Jos Ylämaan tyyli viehättää, kokeilkaa hyvät ihmiset Cragganmorea.

En osaa sijoittaa Cragganmorea tyylillisesti, mutta tuon nimen mainitseminen vei minut välittömästi parin vuoden taakse. Kävin Bremenissä erään tuttavan luona hänpä veikin minut paikalliseen juomakauppaan nimeltä Whisk(e)y and More. Voi pojat, että siellä oli valikoimaa. Viskien lisäksi hyllyissä notkui kohtuullinen kokoelma portviinejä ja rommeja. Pienenä erikoisuutena kaupassa oli oma hyllykkö erikoisen muotoisille lasisille astioille, jotka näyttivät enemmänkin alkemistin laboratorion rekvisiitalta. Näistä olisi ilmeisesti saanut ostaa eri aineita mukaan haluamansa määrän.

Asiaan. Kaupassa huomiomme kiinnitti Cragganmore-tynnyri jalustalla keskeisellä paikalla lattiaa. Myyjä oli jututtanut meitä jonkin aikaa ja totesi sitten, että "you boys look thirsty". Sen jälkeen hän laski meille tuosta astiasta laseihin tynnyrivahvuista Cragganmorea! Olihan se aika tiukkaa, mutta asiaankuuluvasti kohta tuotiin pieni vesinekka ja maistelu saattoi jatkua. Laimennuksen myötä juoma muuttui erikoiseksi herkuksi. Emme ostaneet sillä kertaa viskiä, mutta mukaan tarttui kuitenkin pullo portia sillä meidän oli tarkoitus sikaroida myöhemmin. Tuo komplimenttina tarjottu janonsammutus jätti kyllä mahtavan matkamuiston. Oli se ihan kiva kaupunki muutenkin.

Blendeistä vielä, Johnny Walkereita usein parjataan - osin aiheesta ja osin aiheetta. Ei kannata kuitenkaan rajoittaa maistelua punaiseen tai mustaan saati sitten muodostaa mielipidettään näiden perusteella. Valitettavast ne ovat kyllä Suomesta helpoimmin saatavat värit. Punainen on oikeasti tarkoittettu juomasekoituksiin ja minun mielestäni ilo alkaa vihreästä etiketistä, jota seuraavat kulta ja sininen. Kulta on vielä kokeilematta ja sininen oli kaikessa hyvyydessään jo melko haastava. Vihreästä on muodostunut itselleni sellainen luottoblendi. Sekoituksen osaset ovat kuitenkin tunnettuja skotteja (muistaakseni mukana oli ainakin Taliskeria ja Cragganmorea), mistä johtuen vihreä onkin itse asiassa vatted malt.

Sinisen osalta hinta voi muodostua esteeksi, mutta matkaillessa kannattaa pitää silmät auki. Samaiselta Bremenin reissulta palatessani tarttui Hampurin lentokentältä mukaan 20 cl pullo Blue Labelia. Hinta oli vielä siedettävä etenkin kun edessä oli esikoisen syntymä ja omat 30v-juhlat joita varten ajattelin pullon hankkia.

Tähän päätteeksi ei voikaan sitten muuta tehdä kuin kaataa dramin Vihreää yömyssyksi.

Haaremihousut ovat kyllä kova vastakohta legginseille, joista olen jo saanut tarpeekseni. Miksei - varsinkin naiset - voisi käyttää jotain välimuotoa tuosta, joka muistuttaisi normaaleja housuja ;)

Heinäkuussa Tukholmassa nämä naisten pitkät kalsarit olivat pitkälti väistyneet ja naisilla oli kuumaan keliin sopien päällään mikroshortseja. Odotan ja toivon, että tuo suuntaus tulisi tänne ensi kesänä. Haaremikuvien perusteella huonolta näyttää, mutta voihan sitä toivoa että tuo myrsky menisi ohi.

Shortseja odotellessa halukkaat voivat liittyä vastarintaliikkeeseen.

Lainaus käyttäjältä: ivyman - 15.09.10 - klo:14:12

...Hyvä ettei kenkiä nuoltu . Jos nyt vähän kärjistää. Mutta, kaiken kaikkiaan huvittavaa.

Sama on tullut huomattua. Kumma homma että 28-vuotiaana saan vastaani teitittelyä tietyissä liikkeissä, kun päällä on astetta parempi lookki.

Olen aavistuksen vanhempi, mutta kyllä eron huomaa täälläkin. Suunnilleen postaamani kuvan yhdistelmässä nuori neiti Hgin Stokkalla puhui minulle oletusarvoisesti englantia. Tyttö meni suorastaan suloisesti hämilleen kun vastasin suomeksi. Hänen kunniakseen sanottakoon, että kipsi purkautui nopeasti ja lopputransaktion ajan meillä oli mukavaa. Toisaalta toiseenkin suuntaan voi mennä yli, koska Brothersin naismyyjä hihitteli kerran irtotakki-ascot-yhdistelmääni.

TheodoreMaul: Pienillä hienosäädöillä kokojen suhteen, olisi nappisuoritus, ei kyllä nytkään pahasti häpeä :). Oxfordit farkkujen(?) kanssa jakaa varmasti mielipiteitä mutta tässä tapauksessa nostaa kyllä tasoa :).

Oxfordeista farkkujen kanssa: Hyvä huomio, mutta enpä tullut edes ajatelleeksi tuota, koska väriyhdistelmä oli minusta luonnossa niin mahtava - suorastaan harmitti laittaa mustat kengät eräänä toisena kertana. Lähinnä ajattelin, että wingtipit ja täys-broogi keventävät formaaliutta tarpeeksi.

TheodoreMaulin kokonaisuudessa näyttää kaikki palaset hieman isolta. Tietysti itse olen sen kapeamman ja tyköistuvamman koulukunnan miehiä, mutta sieltä boksista ulostultaessakin sekä takin että housujen kokoa olisi varaa ottaa hieman pienempään päin. Mutta asiastahan tuossa tuli jo TM:n omatkin kommentit esille.

Kuvat tosiaan paljastivat saman itsellekin. Päällä ja peilin edessä jostain syystä näyttää hieman paremmalta. Noh, meikäläinen ei ole koskaan viihtynyt kameran edessä muutenkaan. Täytyy myöntää, että teikäläisen päällä tyköistuvat näyttävät todella hyvältä. Minulle jo pelkästään sopivien farkkujen löytäminen on aina niin työn ja tuskan takana, että kun vyötärö on kohdallaan pitää usein muiden mittojen kohdalla tehdä myönnytyksiä - lahkeet toki saa aina oikeaan mittaan ja noissakin reiden leveys on aika hyvä myös istuessa. Lisäksi en vaan pysty laittamaan (oman mittapuuni mukaan) tiukkoja farkkuja jalkaan - ainakaan toistaiseksi. Noissa kuvissa tuli solmion kanssa kokeiltua ns. italialaista four in handia eli yksi vaakakierros tavallsita enemmän. Alan mieltyä siihen niiden solmioiden osalta millä se onnistuu.

+1 Räyhäkkään piipulle. Aivan hävyttömän upea muotoilu. Mikä muuten tuossa oikeassa kädessä sormien välissä on - Sorsapilli vai sikari?

Kevyttä ulkoilua perheen kanssa. Näemmä kameran valkotasapaino heitti häränpyllyä.







Huomasinpa kuvista, että housut roikkuvat pahasti ja kyllähän ne tuntuivatkin löysiltä. No, kotiin tultuani huomasin, että taaperoa pukiessa oli jäänyt itseltä ylin nappi auki... Ompelija nuo vasta lyhensi, mutta eipä uskoisi näistä kuvista. Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä tämä ensimmäinen yritys.

Mulla on jossain myös Ascot huivin kaavat jotka toimitin ompelijalle. Teki aikanaan niitä kaavoja muokaten plastronin.

Tuossakin voisi olla ideaa. Näytin äsken rakennetta vaimolle ja hän totesi, että ei ole vaikea tehdä. Kuulemma asettaa vaan vaatimuksia kankaan ohuudelle, koska kerroksia kuitenkin tulee.

Osaako kukaan vinkata hyvää ascot-kauppiasta netissä tai muuten? Tein tässä muutamia Google- ja eBay-hakuja molemmilla otsikon termeillä, mutta mitään ihan tajunnan räjäyttävää ei osunut silmään. Parhaimmatkin vaihtoehdot kaatuivat postikuluihin, jotka olivat usein noin puolet asusteen hinnasta.

Etsintää ei helpota, että tällä hetkellä olisi haussa puuvillasta tai molskista tehty kravatti. Toki nuo tavalliset silkkisetkin käyvät mikäli sopiva sattuu vastaan. Värimaailma voisi olla jotain syksyistä ja tweediin sopivaa.

Pöyristyin muuten Helsingin Stockmannilla viime viikolla. Ascoteja oli tarjolla varmaan tavallista enemmän, mutta hinta oli hilattu lähelle 90 euroa. Ennen nuo maksoivat
(ainakin Turussa) noin 40€.

Lopuksi pari linkkiä mitä tuli vastaan, minulla ei ole kokemuksia kummastakaan.

Tom Sawyer (valmistaa kai päätoimenaan liivejä)

Elegant Ascot - taitaa olla Kanadassa