67
« : 07.10.10 - klo:12:09 »
Tämähän on mielenkiintoinen aihe. Koetetaan mennä kieli keskellä suuta, ettei lipsahdeta politiikan puolelle.
Yhteiskuntaahan vaivaa viihteellistyminen sekä kaupallistuminen kaikilla saroilla. Eduskuntaan pääsee amatöörit, kunhan taustalla on kansainvälinen menestys urheilussa, kansansuosiota kauneuskilpailussa tai muuta "hölynpölyä". Turvallisuutta haetaan kuluttamisesta ja viihteestä. Kirjastojen lainausmäärät ovat laskussa, kauppakeskuksia ja viihdepalatseja nousee kuin sieniä sateella - samalla "kansan" sivistystaso laskee, käytöstavat unohtuu ja oman edun tavoittelu lisääntyy.
Kansan syvien rivien sankarit ovat nykyisin lööppijulkkiksia, urheilijoita, äkkirikastuneita ja niin edelleen. Näistä julkkiksista otetaan mallia käyttäytymiseen sekä pukeutumiseen ja he edustavat myös sitä omaa unelmaa "paremmasta" elämästä. Suurelle osalle nykynuorisoa on unelma päästä julkisuuteen tavalla tai toisella, se menee itseltäni täysin yli ymmärryksen.
Länsimaissa ollaan ajauduttu kovaa vauhtia sotien jälkeen yhtenäiskulttuuriin ja suuri ristiriita tapahtuu samalla kun kulttuuri pirstaloituu pieniin alaluokkiin, jotka eivät ole suunnattu suurelle yleisölle, tässä tavallaan palaa kynttilä molemmista päistä.
Tärkeintä elämässä ei pitäisi olla työ, tutkinto tai sukujuuret vaan sivistys ja halu uuden oppimiseen. On olemassa sivistykseltään täysin tumpeloita yliopistotutkinnon suorittaneita ja todella fiksuja ja lukeneita duunareita. Ulkoisesta olemuksesta ei enää tänä päivänä pysty toteamaan henkilön henkisiä ominaisuuksia, tästä on Ian McEwan kirjoittanut Sovitus kirjan viimeisessä luvussa osuvasti.