Keikarin foorumi
Keikari => Kaunis elämä => Aiheen aloitti: Sami - 04.06.09 - klo:19:21
-
Ajattelin, että olisi paikallaan aloittaa keskustelu Champagnen maakunnan ylpeydestä. Kaikki samppanjathan ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjaa, nimike on nykyään lailla/direktiivillä(?) suojattu. Samppanja herättää luksusmaisia mielikuvia; James Bond, hienostopiirit, huippuravintolat. Onko juoma maineensa arvoinen? Nykyään juomasta ei tarvitse maksaa huippusummia, samppanjaa tuotetaan melkoisella volyymilla. Jotain kertoo sekin, että pelkästään huippusamppanja Dom Perignoniakin (Suomessa hinta 141€) tuotetaan vuodessa miljoonia pulloa. Suomessa edullisimmat normaalikokoiset vakiosamppanjapullot valtion alkoholimonopoliliikkeestä lähtevät noin 30 eurolla.
Alkuun olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia mm. kuohuviinin ja samppanjan eroista. Onko niitä todella? Onko samppanjan hinta peräisin ainoastaan työläästä valmistusmenetelmästä (methode champenoise) ja kalliimmista rypäleistä (vain kolme lajia hyväksytään samppanjaan: Pinot Noir, Chardonnay ja Pinot Meunier)? Onko ainutlaatuiseksi sanotusta Champagnen maaperästä hyötyä? Itse vastaisin kahteen ensimmäiseen, että ehkä/kyllä, jälkimmäiseen en osaa sanoa. Makunystyröideni kouliintuminen on vielä kaukana sommelierin kyvyistä, en voi ottaa maaperäasioihin minkäänlaista kantaa. Perinteinen pullokäyminen taas tekee sen, että kuplat ovat intensiivisiä, pieniä ja kestäviä ja tässä tulee eroa varsinkin halpoihin kuohuviineihin. Rypälelajikkeissa on toki eroja, ja Pinot Noir ja Chardonnay eritoten ovat arvostettuja muissakin viineissä. Mutta uuden maailman kuohuviinikin voidaan tehdä esim. pelkästään Chardonnaysta, jolloin sen luonne voi lähennellä hyvinkin arvostettua Blanc de Blancs -samppanjaa.
Väitän siis, että nykykokemuksellani erotan lähes aina halvan, tankkikypsytys- ja siirtokäymismenetelmällä valmistetun kuohuviinin ja samppanjan toisistaan sokkotestissäkin. En taas voi väittää onnistuvani, jos vieräkkäin ovat samppanja ja laadukas perinteisellä pullokypsytysmenetelmällä valmistettu kuohuviini (kuten espanjalaiset cavat tai italialainen Franciacorta).
Mikä on teidän suhteenne kuohujuomaan, herrat?
-
Maaperällä on pakko olla suuri merkitys, sillä lukemani perusteella juuri maaperä voi saada vaikkapa Pinot Noirin maistumaan Bordeux'lta, ja sama muillakin lajikkeilla. Tietysti ilmasto ja jokaisen vuoden sääolosuhteet tuovat oman lisänsä. Kenties aiheesta voi kirjailla enemmän joku foorumin viiniasiantuntijoista.
Mitä samppanjaan tulee, kaikki maistamani pullot ovat olleet pettymyksiä. Toisaalta olen maistanut vain yleisimpiä Alkosta saatavia laatuja, ja nekin miltei poikkeuksetta ovat olleet erittäin kuivia tai kuivia. Iloinen poikkeus oli uutevuonna 2008 tyttöystävän seurassa nautittu Veuve Clicquot Sec (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/008611 (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/008611)). Tämä puteli tarjosi kovan hintansa vastineeksi mieluisia elämyksiä. Muutoin joudun toteamaan, että samppanja ei ole hintansa arvoinen hankinta. Esimerkiksi cavojen maailmasta voi tehdä huimia löytöjä järkevämmällä hinnalla.
Tietyissä piireissä ilmaisena tarjottava samppanja puolestaan on aina upea elämys.
-
Alkon halvimmat samppanjat ovat ihan 'mukiin meneviä'. Blondel Brut Carte d'Or ja Bonnaire Brut Tradition maksavat 23e ja esim. Codorniu Non Plus Ultra Cava kustantaa 17e. Sanoisinkin, etteivät parhaat halvat samppanjat tarjoa juurikaan huonompaa hintalaatusuhdetta kuin parhaat cavat. Näin ainakin Alkon valikoiman osalta. Vähän kalliimmissa samppanjoissa 29e Cuvee Victoire Brut on maistunut niin hyvin, etten oikein ole nähnyt tarvetta kalliimmalle.
Noista mainitsemistani kahdesta edullisesta samppanjasta pidän enemmän Bonnairesta, joka sopii paremmin aperitiiviksi ja juhlajuomaksi. Blondel on enemmän kotonaan ruuan kanssa. Non Plus Ultra Cava menee sellaisenaan ja myös ruuan kanssa. Victoirekin uppoaa sellaisenaan ja ruuan kanssa. Samppanjan yhdistäminen ruokaan on ehdottomasti kokeilun arvoinen juttu, koska silloin kuplivaa kehtaa hankkia pienemmällekin joukolle ja jopa kahdelle. Vähän ronskimman makuiset samppanjat eivät edes ole kovin nirsoja ruuan suhteen, eli yhdistäminen on helppoa. Aperitiivi, alkukeitto ja kalaruoka: tuossa on pöytä katettu kahden ihmisen samppanjaillalliselle.
-
Samppanja on ylivoimainen suosikkijuomani. Mikään muu juoma ei ole läheskään yhtä monikäyttöinen, maukas ja samaan aikaan mieltä ylentävä. Itse pyrin juomaan samppanjaa viikoittain. Itseasiassa aikoinaan kun lopetin tupakoinnin, oli motivointikeinonani sijoittaa säästyneet rahat joka viikko samppanjapulloon. Puoli vuotta toimin näin, ja edelleen lakko pitää (6 vuotta takana).
Samppanjaa on periaatteessa kolmea tyyppiä, vuosikerrattomia (ns. arkisamppanjat), vuosikerrallisia ja prestiisiskumpat. Näistä ensimmäiseen tyyppiin löytyy kilpailijoita muista maista (mainittujen cavan ja franciacortan lisäksi myös USA:ssa ja Tasmaniassa tehdään erittäin kelvollisia kuohuviinejä). Mutta kun mennään kahteen seuraavaan luokkaan, alkavat kilpailijan olla hyvin vähissä. Vasta kun laatu kipuaa samppanjassa tarpeeksi, alkaa tulla Champagnen maakunnan ominaisuudet esiin. Maaperä on yksi, kuten Sami mainitsi jo, mutta ilmasto ja osaaminen ovat isossa roolissa. Ja näiden kopioiminen on aika hankalaa luonnollisesti.
Maaperä. Karkeasti yleistäen alueen maaperä on kalkkipitoista. Tästä tulee viiniin mineraalisuutta ja happorakennetta. Tämänkaltainen maaperä löytyy on mm. sherryn tuotantoalueelta Etelä-Espanjasta ja Chablista (näiden molempien alueiden viinit ovat samankaltaisella hapokkuudella varustettuja).
Ilmasto. Champagne sijaitsee viiniköynnösten kannalta miltei niin pohjoisessa kuin mahdollista. Tästä seuraa se, että viinit saavat tästäkin lisää happorakennetta.
Osaaminen. Alueella on tehty kuohuviinejä kauemmin kuin muualla, mutta tämä osaaminen on toki nykyaikana hyvin kopioitavissa. Mutta se fakta, että alueen viineistä saa huimasti paremman hinnan kuluttajilta kuin muualta ei. Kun tuotteesta saa koko investointinsa takaisin, on tuottajilla mahdollisuus tehdä viiniä oikomatta mitään kulmia.
Mielestäni nämä kolme seikkaa tekevät sen, miksi samppanja on mitä se on. Ja jotta nuo tulevat kunnolla esiin, on valittava hieman tarkemmin mitä hankkii ja ennen kaikkea antaa sen kypsyä pullossa (joko ennen ostoa tai oston jälkeen). Jos joku on maistanut ikääntynyttä kuohuviiniä muualta kuin Champagnesta, tietää kuinka huonosti niille käy (vastaus: viineistä puuttuu tarvittava rakenne, maku lässähtää ja muuttuu katkeraksi).
Valitettavasti alueella on luonnollisesti myös niitä, jotka tekevät supermarket-samppanjaa massana ja ratsastavat maineella, mutta hieman asioihin perehtymällä oppii nuo välttämään. Ja lisäksi kun hieman miettii mistä samppanjansa ostaa, niin ei siinä köyhdykkään liikaa. Lisäksi on hyvä oppia hankkimaan eri pullokokoja, pikkolopullo (n. 2dl) riittää mukavasti kahdelle, puolikas (0,375 l) sopii reilusta kahdelle tai aperitiiviksi neljälle jne. Ei siis kannata säilöä ainoastaan niitä normaalinkokoisia pulloja.
Joten vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kyllä, samppanja on aina hintansa arvoinen, ainakin jos se on ostettu hyvällä hinnalla (ei siis Alkosta).
-
Joten vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kyllä, samppanja on aina hintansa arvoinen, ainakin jos se on ostettu hyvällä hinnalla (ei siis Alkosta).
onko noin? Olin siinä uskossa, että nimenomaan kalliimmissa premium-tuotteissa alko tarjoaisi enemmän vastinetta on katerakenteen takia. Samppanjoita ei kyllä ole kyllä vertaillut, mutta jotain single malttia on tullut ostettua ulkomailta alkon hintaa kalliimmalla.
-
Helppo komppaa Tuukkaa. Ylipään halvemmissa viineissä Ranskalaiset eivät ole kilpailukykyisiä, uusi maailma jopa Italia ja Espanja hakkaavat ranskikset mennen tullen hinta-laatusuhteessa. Kun mennään yläluokkaan, perusviineissä 20+ saa ranskiksissa jo aika kivoja ja vivahteikkaita viinejä -suosittelen välillä palaamaan näihin, monet uuden maailman punkut ovat kovin tammitettuja vailla nyansseja. Toki huipullakin esim. Italian huippu Solaia maksaa noin 100€, kun Ranskan 1-kategorialaiset 150-250€. Samppajoissa hintasuhde on vielä karumpi; 10€ saa jo ihan kivoja kuohuviinejä, jotka pärjäävät 20+ samppanjoille. Nekin on tehty perinteisellä menetelmällä. Samppanjoiden etu alkaa tulla esiin vasta vuosikerroissa ja silloin hinta on korkea, mutta hieno.
Ranskalaisten Terroir eli maaperän vaikutus on vähän kiistanalainen, kun alkuperäiset maa(kunta)alueet ovat laajentuneet kummasti. Samppanjan maakunnassa on ollut käynnissä rajojen uudelleen määrittely, jossa joillekin on luvassa lottovoittoja ja joitain voipi mennä oikeus nimen käyttöön eli maan arvo romahtaa.Samppanjan kysyntä kasvoi nousukaudella aika hurjasti, saas nähdä mitä laskukausi vaiktuttaa - jos vaikka karsisi kokiksella domppaa lantraavat jenkit. Domppa on muuten hienosti brändätty, hieno samppanja, mutta samalla rahalla saa parempaa. Vähän kuin Chivas Regal, jonka hinnalla saa kelvollisia Islay:n viskejä.
-
10€ saa jo ihan kivoja kuohuviinejä, jotka pärjäävät 20+ samppanjoille.
Mielestäni parhaat kympin kuoharit ovat kutakuinkin tasoissa huonoimpien halpojen samppanmjoiden kanssa, mutta en keksi ainuttakaan alle kympin kuoharia, jota voisi verrata samppanjoissa esim. Bonnaireen. Ainakin Alkosta saatavat kympin espanjalaiset ja italialaiset ovat kovin yksiulotteisia.
Tänään pöydässä oli kuoharipuolelta saksalaiseen Fürst Von Mitternich, joka tarjoili samaa monipuolisuutta kuin samppanjat. Suosittelen, Puolikas pullo maksoi 8 ja risat, eli koko pullon hinta olisi on n. 17-18e.
-
Kysymys foorumin asiantuntijoille: lukuisia ruoka- ja viinilehtiä selailleena olen saanut sen käsityksen, että Alkosta saatava Billecart-Salmonin samppanja olisi erinomainen satsaus useamman vuoden varastointina. Muistanko väärin, vai paraneeko tämän valmistajan noin 60 euron juoma merkittävästi iän myötä?
-
Kysymys foorumin asiantuntijoille: lukuisia ruoka- ja viinilehtiä selailleena olen saanut sen käsityksen, että Alkosta saatava Billecart-Salmonin samppanja olisi erinomainen satsaus useamman vuoden varastointina. Muistanko väärin, vai paraneeko tämän valmistajan noin 60 euron juoma merkittävästi iän myötä?
Vintage-samppanjana Cuveé Nicolas Francois Billecart kuuluu siihen luokkaan, jota voi huoletta pitää kellarissaan kypsymässä vuosikausia. Suomen johtaviin viiniasiantuntijoihin kuuluvan MW Essi Avellanin kirjan mukaan vuoden 1998 Billecart olisi parhaimmillaan 2012-2018.
Käsitykseni mukaan jopa vuosikerrattomat vakiosamppanjat säilyvät yleensä kevyesti 10 vuotta, mikäli säilytyspaikka on asiallinen. Säilyvyydessä samppanjat hakkaavat useimmat skumpat mennen tullen, kuten edellä olevissakin kirjoituksissa on todettu.
Toisaalta olen maistanut vain yleisimpiä Alkosta saatavia laatuja, ja nekin miltei poikkeuksetta ovat olleet erittäin kuivia tai kuivia. Iloinen poikkeus oli uutevuonna 2008 tyttöystävän seurassa nautittu Veuve Clicquot Sec. Tämä puteli tarjosi kovan hintansa vastineeksi mieluisia elämyksiä.
Sattumoisin itsekin aivan hiljattain nautin Veuve Clicquot Sec'ia, ja voin yhtyä kehuihin. Hieman perinteistä brutia makeampana se on erinomainen malja- tai nautiskelujuoma. Kuplien pirteys ja terhakka kuohu veti väkisinkin suupielet hymyyn. Veuve Clicquotiin voi luottaa, isolla samppanjatalolla jos millä pysyy vakiosamppanjan laatu vuodesta toiseen samana.
Valtaosa samppanjoistahan on tosiaan erittäin kuivia (brut), ja ruoan kanssa nautittuna pidän nimenomaan parhaana valintana kuivaa ja hapokasta kuohujuomaa.
-
Alkon hintatasosta:
Poikkeuksia on tietenkin, mutta pääsääntöisesti Alko on kallis paikka.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Pol Roger Brut Réserve NV
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/518647 (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/518647) (40,90 €)
http://www.1855.com/champagne/vin/10000 ... oger-brut/ (http://www.1855.com/champagne/vin/10000490/en/champagne-pol-roger-brut/) (31,95 €)
Joseph Perrier Cuvée Royale Brut
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/938637 (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/938637) (29,90 €)
Finnairn netissä tehtävällä ennakkotilauksella 18 euroa
Finnairin taxfee 4,90 € pikkolopullo
Sitten hieman prestiisimpään tavaraan:
Laurent-Perrier Grand Siècle
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/580067 (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/580067) (130,20 €)
Englannin yksi kalleimmista kaupoista myy samaa £85,09
http://www.bbr.com/product-49847B-laure ... rices_F=RE (http://www.bbr.com/product-49847B-laurent-perrier-la-grande-siecle-la-cuvee-nv?mode_prices_F=RE)
Ja itse join tätä viimeksi Saksassa hotellin ravintolassa, listahinnalla 75 euroa.
Nuo ovat siis listahintoja, maissa missä valtio ei määrää viinien hintoja on myös tarjouksia, niistä samppanjaa on saatavilla vielä noista listahinnoista noin kolmannes halvemmalla. Tähän vaikuttanee käynnissä oleva lama, sillä muutama kuukausi sitten kun viimeksi olin ostoksilla olivat hinnat aika erinomaiset (mm. Perrier Jouet Belle Epoque 1999 n. 54 euroa, Alkossa hinta olisi varmaankin siinä reilu 100 euroa)
Sivusto www.wine-searcher.com (http://www.wine-searcher.com) on näppärä viinien hinnan tarkistamiseen.
Tuo Villen mainitsema Billecart-Salmonin Cuvée Nicolas François on Alkon niitä harvoja poikkeuksia. Tuo on erinomainen samppanja ja aika maailmanmarkkinahintaan. Ja kestää hyvin säilömistä.
-
Poikkeuksia on tietenkin, mutta pääsääntöisesti Alko on kallis paikka.
Tuon linkkaamasi viinihakukoneen mukaan esim. mainitsemani 30e Victoire maksaa muualla halvimmillaan 25e. Eli vaivanpalkkaa saa 5e tai 20%. Tuollaisen 5e hyödyn takia harva jaksaa nähdä suurempaa vaivaa hankinnassa. Eli en pitäisi alkoa automaattisesti kalliina hankinnan vaivan huomioiden.
Tässä eräs esimerkki:
Dom Pérignon Brut Oenotheque 1995
Viinhaun halvin 229e (hinta ei ilmeisesti sisällä ALVia, joten ostohinta olisi korkeampi)
Alko 246e
http://http://www.wine-searcher.com/find/dom+p%E9rignon+brut+oenotheque+1995/2
http://http://www.alko.fi/tuotteet/fi/523097
-
Hieman hiustenhalkomista, mutta jostain syystä tuolla sinun domppahaulla tulee vain Italian linkit. Italia on pääsääntöisesti Euroopan kalleimpia maita viinien ostoon, tiedä sitten miksi.
Laitoin uuden haun:
http://www.wine-searcher.com/find/dom+p ... notheque/2 (http://www.wine-searcher.com/find/dom+p%E9rignon+oenotheque/2)
Sieltä löytyy vsk 1995 halvimmillaan 136,80 euron hintaan. Siinä on jo eroa Alkon hintaan.
-
Hieman hiustenhalkomista, mutta jostain syystä tuolla sinun domppahaulla tulee vain Italian linkit.
Kiitos! Tein useammankin haun heikoin tuloksin. Pitänee kokeilla vaihtaa selainta.
-
Kuinka paljon teillä on kokemusta viinien tilaamisesta ulkomailta? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin samppanjasta maksetaan suomeen tilattuna yhteensä n. 3e vero, jolloin tilaaminen tulee aika edulliseksi noiden kalliimpien kohdalla, varsinkin kun alkon hinnat alkavat vaikuttaa kovilta. Jos yhdistää viinilehtien vinkit ja tuon viinihakukoneen, niin siinähän alkaa olla laiskan miehen paketti kasassa.
-
Poikkeuksia on tietenkin, mutta pääsääntöisesti Alko on kallis paikka.
Tuon linkkaamasi viinihakukoneen mukaan esim. mainitsemani 30e Victoire maksaa muualla halvimmillaan 25e. Eli vaivanpalkkaa saa 5e tai 20%. Tuollaisen 5e hyödyn takia harva jaksaa nähdä suurempaa vaivaa hankinnassa. Eli en pitäisi alkoa automaattisesti kalliina hankinnan vaivan huomioiden.
Samaa mieltä, ei Alko niin kauhean kallis ole, varsinkin kun ottaa huomioon että liikeen halvimmatkin samppanjat ovat laatutavaraa. Sisäänostajilla on ilman muuta ollut silmää järkeville tuotteille. On aivan hyvä, että Alko on blokannut kaikkein edullisimmat samppanjat listaltaan, koska on tiedossa että Champagnesta löytyy viinitaloja jotka ratsastavat maakunnan maineella ja pyrkivät suureen volyymiin laadun kustannuksella.
-
Jos aiheeseen perehtyy yhtään pintaraapaisua syvemmälle, huomaa, ettei se Alko samppanjan(kaan) suhteen mitään muuta kuin kallis ole. Pisteeksi i:n päälle on valikoima vielä surkuteltavan suppea rajoittuen vain pieneen kouralliseen muita vaihtoehtoja kuin isojen talojen perussekoituksia. Jo nämä viimeksi mainitutkin on vaikkapa Ranskasta nettikaupasta helppo tilata Alkon hintaan nähden noin kolmanneksen monopolia edullisemmin - ja vaivan palkaksi saa vielä kuljetusliikkeen lähetin kiikuttamaan pullot kotiovelle. Pelkästään lahden toisen puolen yksinvaltiaaseen vertaamalla on helppo vakuuttua Alkon alakulosta - Ruotsin Systembolagetin samppanjavalikoima on kotimaiseemme verrattuna moninkertainen erityisesti viljelijäsamppanjoiden sekä vuosikerta- ja prestige-sekoitusten osalta. Ja hinnat luonnollisesti härmäläisiä selvästi edullisemmat, olivat sitä selvästi jo ennen kruunun viimeaikaista heikentymistä.
Alkon vähät vuosikertasamppanjat ovat lähes poikkeuksetta (pl. ehkä Billecart-Salmonin NFB) paitsi ylikalliita, myös peräisin korkeintaan keskinkertaisilta vuosilta. Esimerkiksi huippuvuoden 1996 tuotteita ei Alkossa juuri näkynyt, ja todennäköisesti seuraava eli 2002 varmasti ohitetaan myös yhtä sujuvasti. Mainittava on toki vielä se, että kiinnostuksen kohdistuessa iäkkäisiin samppanjoihin, ei Alkon valikoima niiden suhteen ole enää edes minimaalinen, se on täysi nolla. Kaikeksi onneksi Ebay ja nettikaupat toimivat ainakin toistaiseksi täällä samppanjaharrastuksen periferiassakin.
-
Hiukan itseänikin tuo shamppanja kiinnostaa ja olenkin miettinyt tavaran tilaamista Euroopasta. Minkämoinen "projekti" esim. Saksasta tilaaminen on? MItä kuluja tulee ja onko tilaamisessa joku tietty määrä, jonka yli ei kannata mennä. Muuta tavaraa olen tilaillut , mutta alkoholin tilaamisen olen toistaiseksi jättänyt.
-
Esimerkiksi enviedechamp.com on toimivaksi todettu ja suhteellisen edullinen ranskalainen samppakauppa, jotkin kalliimman pään tuotteet tuolla on tosin yläkanttiin hinnoiteltu. 12 pullon laatikko tulee noin parissa viikossa sujuvasti suoraan kotiovelle.
-
Shamppanjan kuuluu maksaa aina paljohkosti. Sen ostamisen pitää sattua. Toki "samakaltaista laatua" saa vähemmälläkin rahalla, mutta tässä, kuten niin monessa muussakin kauniin elämän osa-alueessa, maksetaan ihan muusta.
Hyviä nettikauppoja viinien, myös shamppanjan tilailuun, ovat mm.
http://www.millesimes.com/qui_sommes_nous.html
http://www.vinexus.de/s01.php?shopid=s01&cur=eur&sp=en&ag=1
-
Minä kyllä pidän ilmaisesta samppanjasta.
-
Minä kyllä pidän ilmaisesta samppanjasta.
Samoilla linjoilla oli Winston Churchill aikoinaan määritellessään hyvän samppanjan kriteerit: kylmää, kuivaa ja ilmaista.
-
Samppanjaa ostettaessa ei todellakaan osteta makua vaan fiilistä. Hyvää se kyllä keskimäärin on ollut - aivan kuten kuohuviinikin.
Yhtään huonompi idea ei olisi ajaa lastillista samppanjaa vaikka road trippinä tuotantoalueelta kotosuomeen. Sielläpäin voi saada suoraan tilalta laatutavaraa kympillä per pullo, joten äkkiä siinä matkarahat säästäisi.
-
Pari viikkoa sitten tuli nautittua Lontoosta tuomaani Gosset Grand Millésime 1999-samppanjaa. Samppanja oli sopivan kuivaa, mutta maku oli yllättävän pehmeä. Selvästi paras maistamani samppanja! Hintakin pysyi järkevässä 60 eurossa.
http://www.thewinedoctor.com/champagne/gosset.shtml (http://www.thewinedoctor.com/champagne/gosset.shtml)
Valitettavaa ja kummallista ettei Alko tuo maahamme muuta kuin vain tunnetuimpien talojen samppanjaa. Näistä merkkisamppanjoista voidaan sitten ottaa riistohintoja, vaikka kyseessä ei ole kuin reservisamppanjaa. Tietääkseni Dom Perignon on ainoa vuosikertasampaanja Alkon myymälöissä. Vuoden 2000 vuosikerrallakin on hintaa 143,40 euroa, mutta maku oli kuitenkin minulle pettymys. Pienempien samppanjatalojen laatujuomia saisi tuotua Suomeen Dom Perignonta paljon halvemmalla ja laatuakin saataisiin nostettua huomattavasti. Valitettavasti, samppanja ja klassinen pukeutuminen kuuluvat Suomessa samaan kategoriaan: brändi on laatua tärkeämpi :(
-
Tietääkseni Dom Perignon on ainoa vuosikertasampaanja Alkon myymälöissä.
On niitä monia muitakin perusvalikoimassa. Tilausvalikoimassa niitä löytyy vielä enemmän.
-
Esimerkiksi enviedechamp.com on toimivaksi todettu ja suhteellisen edullinen ranskalainen samppakauppa, jotkin kalliimman pään tuotteet tuolla on tosin yläkanttiin hinnoiteltu. 12 pullon laatikko tulee noin parissa viikossa sujuvasti suoraan kotiovelle.
Oliko mitään ongelmia tilauksissa? En löytänyt käännettynä, niin mikähän on minimitilaus/postit. Esim. Deutz ja perus-Roederer kakkosella alkavaan hintaan on ihan hyvä diili.
Muistelin vaan että tulliongelmia voisi tulla jos liike järjestää kuljetuksen eikä asiakas itse?
-
Muistelin vaan että tulliongelmia voisi tulla jos liike järjestää kuljetuksen eikä asiakas itse?
Harva liike varmaan järjestää kuljetusta itse, koska olisi silloin verovelvollinen. Toisaalta on melko hankala vetää rajaa siihen, kuka kuljetuksen järjestää, pelkkä maininta, että asiakas järjestää kuljetuksen ja samassa yhteydessä kuljetuksen tarjoaminen verkkokaupassa on aika arveluttava tilanne.
Mikäli asiakas on verovelvollinen tulisi tullille varmaankin asettaa vakuus ennen tuotteiden lähettämistä Suomeen. Jonkin määräajan jälkeen tuotteista olisi myös tehtävä veroilmoitus (olisiko jopa alle viikko) ja vero varmaan kuitattaisiin tuosta vakuudesta. Tällaista latelin ulkomuistista, kun en jaksa enää näin myöhään tarkistella asioita. Uskokoon ken tahtoo. Niin ja näin täytyisi menetellä siis, jos haluaa toimia oikein. Suurin osa varmaan harjoittaa veronkie...suunnittelua.
-
Eiköhän tuo kuljetus hoidu jonkin kuljetusfirman kautta (3. osapuoli, jonka myyjä järjestää) ja EU:n sisältä tulevat yksittäiset lestit eivät tullia kiinnosta. Näin ainakin niiden viiniliikkeiden osalta joiden kanssa olen asioinut.
-
Muistelin vaan että tulliongelmia voisi tulla jos liike järjestää kuljetuksen eikä asiakas itse?
Harva liike varmaan järjestää kuljetusta itse, koska olisi silloin verovelvollinen. Toisaalta on melko hankala vetää rajaa siihen, kuka kuljetuksen järjestää, pelkkä maininta, että asiakas järjestää kuljetuksen ja samassa yhteydessä kuljetuksen tarjoaminen verkkokaupassa on aika arveluttava tilanne.
Mikäli asiakas on verovelvollinen tulisi tullille varmaankin asettaa vakuus ennen tuotteiden lähettämistä Suomeen. Jonkin määräajan jälkeen tuotteista olisi myös tehtävä veroilmoitus (olisiko jopa alle viikko) ja vero varmaan kuitattaisiin tuosta vakuudesta. Tällaista latelin ulkomuistista, kun en jaksa enää näin myöhään tarkistella asioita. Uskokoon ken tahtoo. Niin ja näin täytyisi menetellä siis, jos haluaa toimia oikein. Suurin osa varmaan harjoittaa veronkie...suunnittelua.
Aivan, mutta ihan tulkintakysymys kuka sen toimituksen sitten järjestää jos se tapahtuu klikkaamalla myyjän sivuilla jotain namiskaa. Jossei tule veroja tai isoja kuluja niin tilailen. Taidan laittaa postia.
-
Viinin tilailussa netin kautta kannatta hiukan olla varuillaan. Myös viinejä liikkuu paljon väärennetyinä pulloina, joten käyttäkää vain luotettavia tahoja. Yksi erittäin suositeltava foorumi mistä voi hankkia tietoa viineistä ja niiden keräilystä on Fine lehdet http://www.fine-magazines.com ja heidän julkaisemat kirjat. Finen päätoimittaja, Pekka Nuikki, lienee yksi suomen merkittävimmistä viinikeräilijöistä. Itse olen kerännyt omaa viinikokoelmaani nyt muutaman vuoden ajan ja opiskelut aihetta siinä samassa. Erittäin mielenkiintoista ja voin todeta että viellä on paljon siitä opittavaa.
-
Nuikki on nero, mutta liikkuu toisissa sfääreissä kuin tavallinen harrastaja. Väärennöksiä esiintyy oikeastaan vain kalleimmissa vuosikertapullotteissa, joten perus-Bordeaux´ia uskallan tilata.
-
Samppanjan maistaminen vaatii hiukan harjaantumista. Muistan viime vuosituhannen puolelta kun maistoin Bonnairea ylioppilasjuhlissani. Ei ollut kovin ihmeellistä. Myöhemmin olen addiktoitunut samppanjaan ja nykyään meillä on vaimon kanssa aina yksi pullo jääkaapissa odottamassa jotain yllättävää merkittävää tapahtumaa, jotta avata se. Myös Dom Perignon oli maistaessani pieni pettymys, mutta olen aika varma että vika ei ollut juomassa vaan minun kokemattomuudessani. Ainakin Keltainen leski ym. edulliset laadut ovat avautuneet useampien maistelujen jälkeen aivan uudelle tasolle. Jos kukkaro kestäisi säännöllisen harjoittelun niin Dom Perignon voisi avata melkoisen makunirvanan.
Suosittelen myös kokeilemaan ihan kotimaisen mädin kanssa. Monet pitävät mateen tai muikun mätiä hinta/laatu -suhteelta ylivoimaisena kaviaariin nähden. Aliarvostettua herkkua. Kannattaa välttää siian ja lohen mätiä, jotka ovat yleensä peräisin kasvatetuista kaloista. Kasvissyöjille ja vegaaneille voin suositella merilevästä tehtyä "kaviaaria". Se maistuu ihan oikeasti hyvältä!
-
Samppanjan maistaminen vaatii hiukan harjaantumista. Muistan viime vuosituhannen puolelta kun maistoin Bonnairea ylioppilasjuhlissani. Ei ollut kovin ihmeellistä. Myöhemmin olen addiktoitunut samppanjaan ja nykyään meillä on vaimon kanssa aina yksi pullo jääkaapissa odottamassa jotain yllättävää merkittävää tapahtumaa, jotta avata se. Myös Dom Perignon oli maistaessani pieni pettymys, mutta olen aika varma että vika ei ollut juomassa vaan minun kokemattomuudessani. Ainakin Keltainen leski ym. edulliset laadut ovat avautuneet useampien maistelujen jälkeen aivan uudelle tasolle. Jos kukkaro kestäisi säännöllisen harjoittelun niin Dom Perignon voisi avata melkoisen makunirvanan.
Suosittelen myös kokeilemaan ihan kotimaisen mädin kanssa. Monet pitävät mateen tai muikun mätiä hinta/laatu -suhteelta ylivoimaisena kaviaariin nähden. Aliarvostettua herkkua. Kannattaa välttää siian ja lohen mätiä, jotka ovat yleensä peräisin kasvatetuista kaloista. Kasvissyöjille ja vegaaneille voin suositella merilevästä tehtyä "kaviaaria". Se maistuu ihan oikeasti hyvältä!
Komppaan edellistä muikun mädin suhteen. Erinomaista herkkua jonka huippukokit ovat tienneet jo pitkään. Sammen mätiä, eli oikeaa kaviaariahan saa jo aika hyvin suomalaisenakin tuotantona. Oma suositukseni onkin sijoittaa rahat hyvään shampanjaan ja säästää mädissä, käyttämällä muikun mätiä. Toki aidolle Beluga kaviaarille on paikkansa, mutta kannattaa harjoittaa ensin makunystyrät hyvään vireeseen että nautinnosta saa kaiken irti.
-
Suosittelen myös kokeilemaan ihan kotimaisen mädin kanssa. Monet pitävät mateen tai muikun mätiä hinta/laatu -suhteelta ylivoimaisena kaviaariin nähden. Aliarvostettua herkkua. Kannattaa välttää siian ja lohen mätiä, jotka ovat yleensä peräisin kasvatetuista kaloista. Kasvissyöjille ja vegaaneille voin suositella merilevästä tehtyä "kaviaaria". Se maistuu ihan oikeasti hyvältä!
Itse pidän myös kirjolohen mädistä, jouluna meillä oli lähinnä muikun mätiä joka on kyllä hyvää. Tosin tämän vuoden "vegaani" vaihtoehto ei ollut onnistunut, eli noissa merilevä vaihtoehdoissa on kyllä laatueroja. "Vegaani" sen takia että tämäkin merilevä kaviaari sisälsi oikeasti kalaa, eli jos sellaista ostaa sen takia että haluaa vegaani ruokaa niin kannattaa lukea tarkkaan tuoteseloste.
-
Suosittelen myös kokeilemaan ihan kotimaisen mädin kanssa. Monet pitävät mateen tai muikun mätiä hinta/laatu -suhteelta ylivoimaisena kaviaariin nähden. Aliarvostettua herkkua. Kannattaa välttää siian ja lohen mätiä, jotka ovat yleensä peräisin kasvatetuista kaloista. Kasvissyöjille ja vegaaneille voin suositella merilevästä tehtyä "kaviaaria". Se maistuu ihan oikeasti hyvältä!
Itse pidän myös kirjolohen mädistä, jouluna meillä oli lähinnä muikun mätiä joka on kyllä hyvää. Tosin tämän vuoden "vegaani" vaihtoehto ei ollut onnistunut, eli noissa merilevä vaihtoehdoissa on kyllä laatueroja. "Vegaani" sen takia että tämäkin merilevä kaviaari sisälsi oikeasti kalaa, eli jos sellaista ostaa sen takia että haluaa vegaani ruokaa niin kannattaa lukea tarkkaan tuoteseloste.
Kesällä laivareissulla osui ravintolassa samankaltainen källi eteen. Tarjolla oli paria eri mätiä sekä levästä tehtyä caviartia. Muiden tuotteiden nimet oli käännetty englanniksi ihan oikein, mutta caviartin kohdalla luki "black caviar". Ehkä hieman harhaanjohtavaa...
Ja koska tämä on shampanjaketju niin täytyypä vielä muistella uutta vuotta. Maistoimme nyt ensimmäistä kertaa Bollingeria ja oli kyllä taivaallisen hyvää. Lasissa juoma ei näyttänyt hirveästi kuplivan, mutta suussa se räjähti iloisesti kitalaelle asti josta sitten haihtui pikku hiljaa. Hämmentävän erilainen shampanja muihin maistamiini verrattuna ja todella maukas sellainen.
Dompasta on sekä hyvä, että huono kokemus. Molemmat pullot olivat samaa vuosikertaa (2000), mutta juomisajankohtien välillä oli noin vuosi. Hieman kävi mietityttämään miten niitä pulloja Alkossa säilytetään. Haastava maisteltava se joka tapauksessa on.
-
Lauantaina tuli mökillä tarjottua puolisolle Piper Heidsieck Brut:ia ja etanoita.
[spoiler](https://lh5.googleusercontent.com/-_qkUt8cQKPI/Tr7En_R_4TI/AAAAAAAAA6o/xMWc5BofSns/s1024/12.11.2011%2B-%2B1)[/spoiler]
-
Kaksi loistavaa ja hinnallisesti järkevää shampukkaa:
G.H. MUMM
Piper H
-
Vuosikerrattomista shampiksista lienee hintalaatusuhteelta aika kärkipäässä Charles Heidsieck Brut Réserve. Hintaa putelilla alkossa 44,90€
http://alko.fi/tuotteet/fi/564737
Kuiva, sopivan hapokas ja hiukan paahteinen maku. Kannattaa testata. Pullo auki, vartti happea ja liemi lasin kautta kitusiin. Jos otatte pullon jääkaapista niin tuon vartin aikana kun viini saa hiukan happea, lämpötila kohoaa aika lähelle 10 asteen optimaalista tarjoilulämpötilaa, joten ei tarvitse erillisiä coolereita edellyttäen että pullo vedetään aika rivakkaan tahtiin tyhjäksi.
-
Pitääpä koestaa.
Itse säilytän mökillä kuohuvat viinikaapissa joten lämpötila on aika otollinen kuohuville. Kevyt lisäviilennys tarvittaessa jääkaapissa.
-
Löysin tämän keskustelun vasta nyt. Sinänsä on hienoa, että moni keikarilainen tuntuu ymmärtävän, että samppanja on juomien kunkku. Monissa jo vuosia vanhoissa viesteissä tuli kuitenkin esiin vähän outo asenne jonka mukaan samppanjan tulisi olla kallista ja että samppaanjaa ostettaessa ostetaan ensisijaisesti fiilistä. Toki joku voi ajatella asian näinkin, mutta se ei ole kyllä missään nimessä koko totuus samppanjasta.
Itseäni Suomessa suututtaa samppanjan hinta ja saatavuus. Kovin harva Suomessa tietää, että sampanja merkkejä on satoja, ellei tuhansia, ja vielä harvempi tuntuu ymmärtävän mikä tekee jostakin tietystä samppanjasta hyvän tai kalliin. Itse olen harrastanut samppanjoita nelisen vuotta. Harrastus toimii siten, että joka kerta kun käyn manner-Euroopassa sukuloimassa, tuon mukanani muutaman pullon 7-25e maksavaa samppanjaa. Kyllä, luit oikein, samppanjaa, siis ihan aitoa tavaraa myydään euroopassa alle kympillä. Hyvin varustetussa belgialaisessa citymarketissa voi olla 20-40 alle 15 euron sampanjaa hyllyssä.
Tällä hetkellä maistettuna on ehkä 40-50 eri sampanja merkkiä. Hyvän sampanjan salaisuudet ovat samat kuin viininkin. Sadon pitää vain olla hemmetin hyvä ja sekoituksen toimiva. Käytännössä tuollainen halpa samppanja saattaa siis olla tasoltaan todella hyvä tai parempi kuin moninkertaisesti maksava verrokki. Toisaalta koska kaikki sampanjat tulevat suhteellisen samanlaisesta ilmastosta ja maaperästä, ei "huonokaan" samppanja yleensä ole kovin huono. Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan. Monille yllätykseksi kalliiksi sampanjaa ei tee varsinaisesti sen maku, vaan brändin kyky tuottaa jatkuvasti tasalaatuista, samankaltaiselta maistuvaa tuotetta vuodesta toiseen. Tämä asia on ilmeisen vaikeaa, ja vaatii melkoista ammattitaitoa ja luonnollisesti näkyy myös hinnassa.
Omista kokeiluista kaksi on jäänyt mieleen:
Mont D'Hor joka syntyy keltaisen lesken sadosta, joka ei keplaa lesken tekoon ja Vranken joka on tietyllä tapaa Pommeryn vastaava. Molempien hinta eurooppassa 15-20e.
-
^ valitettavasti Suomi ei ole samppanja eikä viinimaa. Tämä ja pienet markkinat rajoittavat tarjontaa. Erikoisemmissa vuosikerroissa vastaan tulee allokaatioprioriteetit. Meillä on muutama suuri valmistaja/valmistuttaja, joiden tuotteet näkyvät. Sama kuin kirkkaissa.
-
Osaatteko sanoa kuinka kauan sampanja säilyy juomakelpoisena?
On jäänyt pullot Keltaista leskeä ja Pommeryn Blanc de Noiria käyttämättä. Olen ymmärtänyt ettei varsinaisesti parane varastoituna, mutta onko 5-7-vuotta sitten saadut pullot vielä juotavia?
Pommery on saatu lahjaksi vierailulla heidän kellariinsa Reimsissa.
-
Jos on säilytetty oikein niin uskoisin sen olevan vielä hyvää. Lahjaksi en antaisi vaan joisin itse - maistat kyllä jos on pilalla. Ei parane lasipullossa.
-
Osaatteko sanoa kuinka kauan sampanja säilyy juomakelpoisena?
On jäänyt pullot Keltaista leskeä ja Pommeryn Blanc de Noiria käyttämättä. Olen ymmärtänyt ettei varsinaisesti parane varastoituna, mutta onko 5-7-vuotta sitten saadut pullot vielä juotavia?
Pommery on saatu lahjaksi vierailulla heidän kellariinsa Reimsissa.
Viinit säilyvät oikein varastoituina hyvin. Mistäköhän vuosikerrasta kyse? Jos tuo Veuve Clicquot on esim 2002 vuosikertaa, niin kyseinen vuosikerta on oikein kelpo tavaraa ja on parhaimmillaan viellä kymmenisen vuotta. Muista kuitenkin että viini pitää säilyttää tasaisessa lämmössä esim 12 astetta ja jos säilytät sitä kaapissa niin viilennysmoottori ei saa olla rungossa kiinni. Sen aiheuttama tärinä pilaa ajan mittaan viinit. Paras jos säilytät hyvässä kellarissa. Jos viinit ovat ns. vuosikerrattomia (vuosilukua ei etiketissä), niin silloin ne on tarkoitettu lipiteltäväksi muutaman vuoden sisällä. Eli vähän turhan pitkä aika 5-7 vuotta. Tämä tosin selviää helposti kun poksautat viinit auki ja juot pois. Eivät toki ole välttämättä täysin pilalla ja voivat olla ihan hyvän makuisia vaikka suurin hehkeys niistä ehkä kadonnutkin.
-
Kiitokset ^ ja ^^. Pelkäänpä että ovat olleet pitkälti väärin varastoituina huoneen lämmössä. Mutta täytyy yrittää nauttia ne lähitulevaisuudessa pois. Nimim. viittä vaille absolutisti.
-
Jos ovat huoneen lämmössä majailleet, niin pahoin pelkään että tulet pettymään. Mutta kannattaa ne avata ja maistaa josko olisi viellä juomakelpoisia.
-
Prikulleen oikeata lämpötilaa tärkeämpää on lämpötilan tasaisuus (ei äkillisiä vaihteluita) ja se, että säilytys tapahtuu vaakatasossa, jolloin korkki pysyy kosteana.
Vuosikerrattomuus ei samppanjan tapauksessa ole huono asia. Siihen samppanjan tasalaatuisuus perustuukin, että sitä sekoitetaan useiden eri vuosien sadoista. Vuosikertajuomia ei tehdäkään kuin parhaina satovuosina.
-
Juu maistamalla selviää, mutta todennäköisesti ovat aika shraibaa.
-
Avasin jokunen aika sitten vuoden 1969 Billecart-Salmon Blanc de Blancsin - säilytetty viimeiset 20 vuotta kaapin päällä pystyssä. Pilalla oli, tai sitten en osannut arvostaa homeista nyanssia.
-
Mielenkiintoisia makuelämyksiä siis tiedossa sampanjamaistelussa... Kerran ihastelin jollakin illallisella valkoviinin mielenkiintoista passionhedelmä-vivahdetta. Kysymys oli kuitenkin korkkiviasta. Kertoo karua kieltä perehtyneisyydestäni alaan. Pieniä makuvirheitä kohtaan ollaan armollisia.
Pitäisi kyllä ymmärtää lahjoittaa viinit heti eteenpäin, eikä jättää niitä lojumaan turhan pantiksi. Tässä työhuoneenkin hyllyssä on pari "vuosikertapunaviiniä" odottelemassa parempia aikoja. Ovat kesäisin iltapäivin kypsyneet usein jopa välimerellisissä olosuhteissa.
-
Kirjoitellaan omia havaintoja, samppanja on hieno asia.
Samppanjan, kuten viinin yleensäkin, makuun vaikuttaa sääolosuhteet, maaperä, viinilajike (sis. kloonit), tekotapa, kuinka paljon satoa otetaan hehtaarilta, poiminta-ajankohta, miten nopeasti ja miten puristetaan, mahdollinen uutosaika, hiivakanta, kemistin kikkailut, käymistapa, malolaktiivinen käyminen, kypsytys, pullotus, korkkivalinta. Samppanjassa vielä toinen käyminen ja sakan päällä majailu. Tästä päästään valmiiseen pullotteeseen. Sen jälkeen vielä logistiikat ja säilytys.
Se mitä tässä yritän sanoa on että samppanjaa on halpaa ja kallista, hyvää ja pahaa. Halvassa useimmiten alue on Aube (jos muistan nimen oikein, alueella ei ole kalkkikiveä muistaakseni ollenkaan), satoa otetaan mahdollisimman paljon, ja kaikessa minimoidaan kulut kaikinpuolin. Supermarketskumpista löytyy hyviä, mutta myös erittäin mitäänsanomattomia.
-
Pahaan samppanjaan en ole koskaan törmännyt, vähemmän hyviin kylläkin. Useimmat eivät hinta/laatusuhteessa pärjää mitenkään hyville kuohuviineille (tsekatkaa vaikka Lindauer, Uusi-Seelanti, noin kympin tai ranskalainen Wolfberger n. 15e).
-
Prikulleen oikeata lämpötilaa tärkeämpää on lämpötilan tasaisuus (ei äkillisiä vaihteluita) ja se, että säilytys tapahtuu vaakatasossa, jolloin korkki pysyy kosteana.
Osallistuin taannoin kuohuvien viinien iltaan, jossa maisteltiin myös shampanjaa. Siellä kerrottiin, että kuohuvan - tai ainakaan shampanjan - kanssa se vaakasäilytys ei ole niin välttämätöntä Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.
-
Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.
Tuo folio ei sinällään vaikuta tuohon säilytettävyyteen vaan shampanjan sisältämä paine. Kuohumaatomat viinit vaativat vaakasäilytyksen jotta korkki ei pääse kuivumaan ja siten estetään viinin hapettuminen. Korkki supistuu kuivuessa joka aiheuttaa helposti korkkivian, eli viini pääsee käsiksi ilman kanssa. Kuohareiden paine estää tämän korkin kuivumisen.
-
Mielenkiintoisia makuelämyksiä siis tiedossa sampanjamaistelussa... Kerran ihastelin jollakin illallisella valkoviinin mielenkiintoista passionhedelmä-vivahdetta. Kysymys oli kuitenkin korkkiviasta. Kertoo karua kieltä perehtyneisyydestäni alaan. Pieniä makuvirheitä kohtaan ollaan armollisia.
Pitäisi kyllä ymmärtää lahjoittaa viinit heti eteenpäin, eikä jättää niitä lojumaan turhan pantiksi. Tässä työhuoneenkin hyllyssä on pari "vuosikertapunaviiniä" odottelemassa parempia aikoja. Ovat kesäisin iltapäivin kypsyneet usein jopa välimerellisissä olosuhteissa.
Kerro sitten, miltä maistuivat, ja ihastele mielenkiintoisia vivahteita. Isäukko aikoinaan säilytti monta vuotta Elyseetä, jotakin valkoviiniä ja amontilladoa pystyasennossa ikkunalaudalla auringonpaisteessa. Itsepäisyyden vuoksi ei siirtänyt muualle, vaikka kehotin. Maistettaessa joutui myöntämään, että pilalla olivat.
-
Juu, ei pirä mennä arvojuomia suin päin hotalehtamahan.
Täytyypä raportoida, kunhan tässä edetään maisteluvaiheiseen.
-
Ens kuun alussa olis samppanjailta tiedossa. En ole moista ennen maistanutkaan ja täytyy sanoa, että menen tonne lähinnä mielenkiinnosta tsekkaamaan minkälaista jengiä noissa tilaisuuksissa ylipäätään käy. Tollasia olis tarjolla kuin Leclapart, Prevost, Laval, Bérèche ja Bouchard.
-
Viininmaistajaiset ovat mukavia tapahtumia, mutta omalla kokemuksella niissä on iso riski mennä turhantärkeiden "viinisnobien" pikkusormen heilutteluksi. Harrastan viinejä, ja olen tastingeihin osallistunut. Yhdessä vaiheessa niistä meni maku ihan kokonaan kun osalla maistajista oli suurin motiivi tehdä vaikutus tunnettuun viiniesittelijään tai muihin silmäätekeviin. Koko tastingillta tippuu pohja kun viini menettää merkityksensä maistajien kehuessa kilpaa viinituntemustaan ja erinomaista makuaan. Shamppanjailtamissa juttu vain korostuu. En halua tyrmätä tastingejä, niille on paikkansa. Varsinkin jos järjestäjätaho on suunnitellut tilaisuuden aidosti viiniä eikä snobbailua varten. Monesti kotona tai ystävän luona järjestetty maistelutilaisuus on paljon mutkattomampi ja mukavampi kuin ravintolassa järjestetty.
-
Olen käynyt aika monessa teistingissä (viini, olut, viski, kahvi,...) ja pääsääntöisesti nämä tilaisuudet ovat olleet aloittelijoille suunnattuja. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja turhaa snobbailua ei ole syntynyt, koska kenenkään tietotaito ei olisi siihen riittänyt :) Ymmärrän tuon turhautumisen teistingin ilmapiiriin. Aika usein tosiaan lähdetään ihan sivuraiteille jos itse tuote jää sivualalle. Viiniin kuuluu sen juominen ja siitä hiukan humaltuminen. Eli pelkkä viinin purskuttelu ja makujen etsiminen on minusta kriitikoiden hommaa, muut nauttikaa viineistänne ja humaltukaa iloisesti. Humaltumisella en tarkoita sika känniä vaan iloista mieltä jonka se tuo mukanaan.
-
Komppaan Barcaa. Viiniä ja ystäviä, voiko iloisempaa iltaa viettää. Antaa purskuttelijoiden purskutella, nautitaan me viinistä. Kyllähän arvosteluille paikkansa on vaikka viinilehdissä, jolloin kuluttajat voivat saada käsityksen viinistä jota eivät ole maistaneet. Absoluuttisia totuuksia ne eivät ole. Naurattaa kun jotkut maistelijat tuntuvat ajattelevan tyyliin "mun maku on parempi kuin sun". In Vino Veritas! Ja vaikuttaahan se tilannekin jossa viiniä nautitaan sen makuun suunnattomasti. Shamppanjaa romanttisella piknikillä, vai formulakisoissa palkintopallilla? Kuka voi sanoa puolestasi kummassa tilanteessa juoma maistui paremmalta.
-
Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.
Tuo folio ei sinällään vaikuta tuohon säilytettävyyteen vaan shampanjan sisältämä paine. Kuohumaatomat viinit vaativat vaakasäilytyksen jotta korkki ei pääse kuivumaan ja siten estetään viinin hapettuminen. Korkki supistuu kuivuessa joka aiheuttaa helposti korkkivian, eli viini pääsee käsiksi ilman kanssa. Kuohareiden paine estää tämän korkin kuivumisen.
Tuo paine oli se toinen asia mitä ajattelin ehdottaa, mutta muistini kammioista kaivoin sitten sen väärän vaihtoehdon. Paineestakin nimittäin puhuttiin. Varsinkin selityksesi kanssa tuo on sangen loogista.
Samaten muuten kaikki käymäni tastingit ovat olleet aika rentoja tapahtumia ja suurin osa paikalla olleista on uskaltanut avoimesti kysyä mieltä askarruttavia asioita.
-
Ostin pari viikkoa sitten halvimman shampanjapullon mitä alkosta löytyi, muistaakseni 22e. Maku oli kyllä niin paljon parempi kuin 10-15e kuohuviineissä, ettei periaatteessa ole mitään järkeä ostaa kuohuviiniä, jos nyt ei tuhottomasti pulloja joudu ostamaan. Kuohuviiniä on tullut juotua pidemmän aikaa ja pitänyt shampanjaa lähinnä bröystäilynä, mutta ensikokemus vähän paremmasta shampanjasta avasi silmät ja makunystyrät. Eroa on kuin hyvällä ja huonolla konjakilla, mitä en kuvitellut, että tuollaisessa kevyessä juomassa voi olla. Konjakin tislaus ja varastointiprosessin jotenkin ymmärtää, että sillä saadaan laatua tuotteeseen, mutta kyllä näemmän kouhuviinilläkin on valmistusmenetelmät hyvin tärkeät. Sellainen yksinkertainen kuvaus eroista voisi olla se, että kun juot hyvääkin kuohuviiniä, niin siinä tulee sellainen pieni kirpaisu tai happamuus, kun taas shampanja sulahtaa alas kurkusta kuin vesi hanhen selästä.
-
Komppaan kanssa barcaa. Itse käynyt pääsääntöisesti ravintola-alalle suunnatuissa viini, viski, rommi jne koulutuksissa. Niissä on kuitenkin usein ollut lopputuloksena rankka humaltuminen (koska harvaa "alan ammattilaista" oikea kouluttautuminen valitettavasti kiinnostaa), mikä on ollut ihan ok sitten kun tuotteita on maistellut siitä hyötyäkseen. Omalla kohdallani ei ole tullut ainuttakaan snobireissua vastaan. Kai siinä on eroa järjestääkö koulutuksen ravintola kohteena kuluttaja vai maahantuoja kohteena ravintola.
Kysyminen kannattaa aina. Ei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä. Ja kysymällä viisastuu.
-
Tällä oli jotain tekemistä sen kanssa, että korkki on suojattu foliolla. Ei siitä vaakasäilytyksestä tietysti haittaakaan ole.
Tuo folio ei sinällään vaikuta tuohon säilytettävyyteen vaan shampanjan sisältämä paine. Kuohumaatomat viinit vaativat vaakasäilytyksen jotta korkki ei pääse kuivumaan ja siten estetään viinin hapettuminen. Korkki supistuu kuivuessa joka aiheuttaa helposti korkkivian, eli viini pääsee käsiksi ilman kanssa. Kuohareiden paine estää tämän korkin kuivumisen.
Tuo paine oli se toinen asia mitä ajattelin ehdottaa, mutta muistini kammioista kaivoin sitten sen väärän vaihtoehdon. Paineestakin nimittäin puhuttiin. Varsinkin selityksesi kanssa tuo on sangen loogista.
Tosin mää vielä väittäisin että paine ei niinkään estä korkkia kuivumasta, mutta se vastapaine estää sen että ilmaa pääsisi pulloon sisään. Korkin kuivuminen sinäänsähän ei haittaa, ongelma on että kun korkki kuivuu pääsee pulloon sisään ilmaa.
Toki jos kuohuvassa korkki kokonaan kuivaa niin todennäköisesti se myös vuotaa pikkuhiljaa paineet pois ja sitten taas ilmaa vuotaa tilalle. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ihan hetkessä eikä niin todennäköisesti kuin tavallisen viinin kanssa.
Tai ainakaan itse en nyt heti ymmärrä miten se paine estää korkkia varsinaisesti kuivumasta.
-
Noh nyt laitetaan pohtimiselle piste ja laitetaan faktat tiskiin. Meni hermo ja soitin asiakkaalleni kysyäksi näistä viineistä. Nimeä en sano, mutta kyseessä on alan ammattilainen.
- Normisampanjaa ei säilytetä vuotta kauempaa kaapin reunalla.
- Korkki ei saa koskaan kuivua ja kuivuminen syntyy säilyttämisestä pystyssä jos säilytetään pidemmän päälle. Luonnonkorkki alkaa falskaamaan pystysäilytyksessä. Sampanjaa voi säilyttää vaakatasossa juuri pullon sisäisen paineen vuoksi, mutta ei valossa. Vaakasailytyksellä sampanja kuitenkin säilynee parhaiten.
- Vuosikertasampanjat säilyvät pidempään jopa 5-10 vuotta oikein säilytettynä.
- Sama yllä olevista pätee myös viineihin, eli ei pelkästään kuohuvaan.
- Vuosikertaviini voi jopa parantua säilytyksen aikana. Huippuypäle kehittyy pullossa jos se ei saa valoa, joka pilaa sen. Luonnonkorkki päästää hitaasti ilmaa läpi ja "dekantoituu" ja kehittää marjaa säilytyksessä, koska vuosikerta on pullotettu liian nuorena.
Editin edit: Jaa mulla on jäänyt hitto osa tekstistä pois, joten sitä täydentäen ja kysytty kahdelta samppanjan tuotepäällikötä nyt yllä olevat.
-
(http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135269934850.jpeg)
-
Jokaisella meistä on erilainen maku. Tuo on siinä mielessä totta.
Sent from my HTC Desire Z. Please excuse my brevity.
-
- Vuosikertasampanjat säilyvät pidempään jopa 5-10 vuotta oikein säilytettynä.
Kestävät paaaljon pidempään...huiput useita kymmeniä vuosia.
-
Varmasti kestävätkin. Eihän maailman parhaat viinikellarit muuten olisi täynnä kymmeniä vuosia vanhoja aarteita.
-
Mikä shampanjasta tekee sellaisen vuosikymmeniä säilyvän? Miten siis eroaa niistä, jotka säilyy vaan 5-10 vuotta?
-
Mikä shampanjasta tekee sellaisen vuosikymmeniä säilyvän? Miten siis eroaa niistä, jotka säilyy vaan 5-10 vuotta?
Sama kuin muissakin laatuviineissä: raaka-aineet ja niiden käsittely.
-
Vuoksikertaviini ei enää maturoidu samalla tavoin pullossa. Rypäle on parempaa. Jos nyt tällaisen lyhyen vastauksen antaa.
-
No niin, poistukaa hetkeksi sieltä vulgaarista "Väkijuomista"-ketjusta ja avautukaa, millä shamppanjalla aiotte juhlistaa uutta vuotta!
Oma valintani lienee Jacquesson 735.
-
Moët, sitä on jemmassa ja pitkäripaiseen en tänään mene.
-
Deutzillä. Jännityksellä odotan, koska tätä en ole aiemmin maistanut. http://www.champagne-deutz.com/en#/home
-
Voirin-Jumel. Kepeää ja raikasta.
-
Lansonin vakiosamppanja lienee tänä vuonna.
-
No niin, poistukaa hetkeksi sieltä vulgaarista "Väkijuomista"-ketjusta ja avautukaa, millä shamppanjalla aiotte juhlistaa uutta vuotta!
Oma valintani lienee Jacquesson 735.
Pöh. :-) Ei näitä sieluttomia "salonkisissien" ja pintaliitäjien hiivalitkuja viitsi lipittää.. No ei vaan, kai se joku kupliva on haettava, kun vain tietäisi mikä. Tosin nämä persoonattomat "eliitin" pierunhuuhdevedethän maistuvat kaikki samanlaiselle happaman väljähtyneelle limsalle. :-) No ei vaan, ei vaan.. Nuukana miehenä tulee varmasti joku Cava haettua.
-
Laurent-Perrier tarttui mukaan joltain risteilyltä niin tuon varmaan joutuu korkkaamaan.
-
^^ Suosittelen, että ostat keskiolutta tai jonkun sidukan. Sen verran viiltävä mielipide.
(http://profile.ak.fbcdn.net/hprofile-ak-snc4/195719_120933644595165_883674_n.jpg)
-
Joku Alkon halvemman pään samppanja kelpaa minulle hyvin.
-
No niin, poistukaa hetkeksi sieltä vulgaarista "Väkijuomista"-ketjusta ja avautukaa, millä shamppanjalla aiotte juhlistaa uutta vuotta!
Oma valintani lienee Jacquesson 735.
Pöh. :-) Ei näitä sieluttomia "salonkisissien" ja pintaliitäjien hiivalitkuja viitsi lipittää.. No ei vaan, kai se joku kupliva on haettava, kun vain tietäisi mikä. Tosin nämä persoonattomat "eliitin" pierunhuuhdevedethän maistuvat kaikki samanlaiselle happaman väljähtyneelle limsalle. :-) No ei vaan, ei vaan.. Nuukana miehenä tulee varmasti joku Cava haettua.
Oh dear, oh dear...
-
^^ ............ Sen verran viiltävä mielipide.........
Joo, mutta ei vakavalla naamalla kirjoitettu..
Nimittäin, kyllä tuolta kauppareissulta tarttui käteeni Moet:n pottu "kuivaa".
Oluella on toki aina oma paikkansa, mutta minä en voisi enää kuvitellakaan siirtyväni tuolta aitojen makujen ja luomutuotteiden maailmasta keinoaineiden, esanssien ja sokeriliemien maailmaan. Eli ihan oikeasti, minä en saa siideriä alas pullollistakaan.
-
No niin, poistukaa hetkeksi sieltä vulgaarista "Väkijuomista"-ketjusta ja avautukaa, millä shamppanjalla aiotte juhlistaa uutta vuotta!
Onko Absolut samppanjaa vai valkoviiniä?
-
^ Valkoviiniä. Samppanjaa siitä tulee esim. Soda Streamilla.
-
Näin ajattelinkin.
-
Champagne G.H. MUMM. Taitaa olla rose-brut mummeli vielä tuo.
-
Tumppi, kokeile jotain oikeaa siideriä. Vaikka Ecussonia (saa Handelista). Saatat muuttaa mielipidettäsi ;-) Noilla suomalaisilla limukkasidukoilla, joiden oikea kohderyhmä ovat teinit ja pissikset, ei ole siiderin kanssa mitään tekemistä. Sorry, OT.
-
Kokeile Cidraie:ta. Virkistävän erilainen.
-
Ahhhh...Moet & Chandon Rose Imperial.
-
Ecusson
\o/
-
Tumppi, kokeile jotain oikeaa siideriä. Vaikka Ecussonia (saa Handelista). Saatat muuttaa mielipidettäsi ;-) Noilla suomalaisilla limukkasidukoilla, joiden oikea kohderyhmä ovat teinit ja pissikset, ei ole siiderin kanssa mitään tekemistä. Sorry, OT.
No perhana.. Pistetään tuo korvan taakse. Itse asiassa, kunhan tästä uudesta vuodesta selvitään, tuleekin eteen yksi iltama jossa voisin tuota kokeilla ennakkoluulottomasti. Uudelle pitää olla aina avoimena. Pissiksistä puheen ollen, ovatko ne kaunistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, vai alanko minä vanheta..?
Ei mitään, tässä viimeistä Moet:n "kuivaa" nautiskellaan.. Hyvää uutta vuotta Keikarilaisille. Ja ei muuta kun VASTATUULEEN!
-
Vaikkakin kärjistäen, Kapu puhuu asiaa. Handelista saa ne parhaat caiderit muutamaa pt puolen vaihtoehtoa lukuunottamatta.
-
Aamu on valjennut, millä jatketaan? Pian poksahtaa Blondel ja kaatuu lasiin.
P.S. Itse en järin perusta Ecussonin maatiaismaisesta mausta, kannattaa käydä Alkon valikoima läpi.
-
Ecusson on mitä on, mutta Old Rosie scrumpy on kuivien omenasiiderien kuningatar (sakat mukaan kaadettuna).
-
Ne sakat olivat aika kitkeriä, kun joskus maistoin.
-
Älkää hyvät ihmiset pilatko samppanja -ketjua siiderillä ; )
-
Katsotaanpa, illan/yön aikana meni: Feuillatte brut rosé, Jacquesson 734, Bollinger grande année 2000, Moët rosé impérial, Fleury fleur de l'Europe ja Laurent-Perrier brut. Tämä päivä lähti käyntiin Janisson brut rosélla. Hyvää uutta vuotta kaikille!
-
Katsotaanpa, illan/yön aikana meni: Feuillatte brut rosé, Jacquesson 734, Bollinger grande année 2000, Moët rosé impérial, Fleury fleur de l'Europe ja Laurent-Perrier brut. Tämä päivä lähti käyntiin Janisson brut rosélla. Hyvää uutta vuotta kaikille!
Mainio valikoima kruunautunee ibuprofeiinilla!
-
Mainio valikoima kruunautunee ibuprofeiinilla!
Juu, ja Renniellä myös ;-)
-
^Bollinger on ihan hyvää. Terälehdet menis tässä osoitteessa jo vähän yli, mutta samppanja ei koskaan. Jos mansikat ovat kovin kirpeitä niin ei se aina hirveän hyvä yhdistelmä ole, mutta sopinevat tunnelmaan kuitenkin.
-
^^Mitä jos sivelisit itsesi suklaakastikkeella ja jäisit sänkyyn odottelemaan?
-
Shampanja ja mansikat jakaa varmasti ihmisiä. Eiköhän tämäkin ole sellainen "ajaton klassikko" jota ei kovin moni suoranaisesti kyseenalaista, kunhan on aina tehty näin - kuitenkin yleensä mansikat tuppaavat olemaan makeita, shampanja taas yleensä kuivaa ja maut eivät pakosti toimi siis keskenään. Itse olen joskus kokeillut eikä kyllä herättänyt kovastikaan ihastusta.
Ruusun terälehdet meni hieman yli - toimii leffoissa, mutta oikeassa elämässä varmaan vaikuttaisi vaan ihan liian kornilta ollakseen toimivaa.
Onko shampanja ja mansikat tyttöystävän mielestä kivoja asioita? Onko nimenomaan pakollista että mennään tällä linjalla? Vaihtoehtona kun voi toimia ihan itsetehty jälkiruoka, niitä löytyy sellaisia yksinkertaisiakin juttuja jotka näyttävät vähän vaikeammilta kuin ovatkaan oikeasti.
-
^^Nyt aletaan olla maksimeissa foorumin huumoriarvon suhteen.
-
...
-
En ole huonoa shampanjaa juonut, jos kyljessä on lukenut brut. Mansikat puolestaan ostaisin vasta, kun niitä saa tuoreina torilta. Suomeen roudatut eivät yleensä maistu kovinkaan hyvälle. Poikkeuksia tosin on ollut. Ja shampanjan kanssahan ne ei oikein maistu, kuten yllä on mainittukin. Ruusun terälehdet pitäisin kiinni ruusuissa ja antaisin ne ihan kimppuna. Jokainen toki tyylillään.
Ehkä siihen settiin sopisi rikkaimuri? Voit sanoa "naikkoselle" herrasmiesmäisesti, että siivoappa jäljet.
-
Mitä brutaalimmasta pitää, sitä helpommin kallistuisin vaikkapa cavan puolelle. Erittäin hyvää saa hinnalla, jolla ei edes entry level samppanjaa irtoa. Mansikoissa on vakavasti sanottuna se ongelma, että ne ei oikein tue kuohujuomia ja päin vastoin. Toistaiseksi hyvät mansikatkin saattaa olla kiven alla. Hollantilaiset tai espanjalaiset kyllä näyttää hienoilta mutta maun kustannuksella.
-
Kyllähän yhdistelmä ruusunterälehtineen on kliseekirjassa ihan sen takia, että se liittyy romanttisuuteen ja ilmeisesti siis toimii.
Tosin mansikat tähän aikaan vuodesta voisi korvata suklaalla ja ehkä ruusu voisi pitää terälehtensä, jolloin sen voi antaa kimppuna. Samppakaljalla tuskin menee vikaan, paitsi jos alkaa örveltää.
Tosin se oli kossupullo.
Kuka näitä erottaa.
^^Mitä jos sivelisit itsesi suklaakastikkeella ja jäisit sänkyyn odottelemaan?
Siitä tulee hirveä lakanapyykki.
Tosin silloin ei ollut kyse suklaasta.
Mutta yllätyksestä, ei vaan kovin romanttisesta.
-
Mitä brutaalimmasta pitää, sitä helpommin kallistuisin vaikkapa cavan puolelle. Erittäin hyvää saa hinnalla, jolla ei edes entry level samppanjaa irtoa. Mansikoissa on vakavasti sanottuna se ongelma, että ne ei oikein tue kuohujuomia ja päin vastoin. Toistaiseksi hyvät mansikatkin saattaa olla kiven alla. Hollantilaiset tai espanjalaiset kyllä näyttää hienoilta mutta maun kustannuksella.
Cava kyllä, ehdottomasti ja samaa mieltä. Shampanjassa maksetaan Champagnen alueen historiasta ja nimestä. Ei sekään väärin ole, hyväähän se on.
-
^^No nyt
-
No mansikoista naiseni kyllä tykkää, mutta alkoholia hän käyttää harvoin - viiniä ei voi sietää, mutta tietyt kuohuviinit kuitenkin menevät. Uskoisin hänen juovan kunnollista samppanjaa ihan mielellään.
Älä sivele mitään tai ketään suklaalla. Sotkua siitä vaan tulee.
Kuitenkin: Alkoon matkasi käy - myyjät kyllä osaavat auttaa kun speksaat tilanteen: mansikat (kannattaa etukäteen tietää että "miten makeat" mansikat, tässäkin on vaihtelua) sekä mainitset että mitä ne kuohuviinit ovat joista naisesi pitää.
Shampanja on siitä ongelmallinen että jos se on erittäin kuivaa vrt. ne kuoharit niin sekään ei ole kivaa. Äärimmäisen kuivat juomat, oli se sitten shampanjaa tai cavaa, ei ole mieluisa yllätys henkilölle joka on tottunut makeampiin kuohareihin. Saattaa tuntua siltä että naama kääntyy ympäri.
/Edit: Kuten yllä todettiin niin ehkä kandee tässä vaiheessa vuotta unohtaa ne mansikat. Pahoja ne on kuitenkin.
-
Puolikuiva samppanja vois toimia oikeasti ihan hyvin. Mansikat on kyllä aika nihkeä yhdistelmä useimpien viinien kanssa. Mansikat ja samppanja on kyllä klassinen yhdistelmä, mutta ei sen takia, että sopisi erityisen hyvin yhteen.
-
Jos on aikaa odottaa niin kypsat metsamansikat sopivat huomatavasti paremmin skumpan kanssa, ja taloinkin hieman makeampi on parempi.
-
Mitä brutaalimmasta pitää, sitä helpommin kallistuisin vaikkapa cavan puolelle. Erittäin hyvää saa hinnalla, jolla ei edes entry level samppanjaa irtoa. Mansikoissa on vakavasti sanottuna se ongelma, että ne ei oikein tue kuohujuomia ja päin vastoin. Toistaiseksi hyvät mansikatkin saattaa olla kiven alla. Hollantilaiset tai espanjalaiset kyllä näyttää hienoilta mutta maun kustannuksella.
Cava kyllä, ehdottomasti ja samaa mieltä. Shampanjassa maksetaan Champagnen alueen historiasta ja nimestä. Ei sekään väärin ole, hyväähän se on.
Jos Champagnen brändi nyppii niin cavan lisäksi kannattaa kokeilla jotain kategoriasta Crémant d'Alsace - sama menetelmä.
-
Mielenkiintoista juttua mansikoista:
"Mansikoiden vaikutus perustuu ensinnäkin niiden kirkkaan punaiseen väriin. Punainen väri nostaa tutkitusti libidoa. Mansikoissa on myös foolihappoa, joka nostaa mielialaa.
Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan mansikoilla on vaikutusta miesten sperman laatuun. Kun haluat loihtia romanttisen tunnelman, dippaa mansikoita sulatettuun tummaan suklaaseen. Erään tutkimuksen mukaan suklaata päivittäin syövät naiset saavat helpommin orgasmin. Suklaassa on runsaasti mielialaa kohottavan aivojen välittäjäaineen, serotoniinin esiastetta. Mitä tummempaa suklaa on, sitä seksikkäämpää."
Lähde: Iltasanomat.
-
^Romanttiikassa kannattaa aina luottaa eri yliopistojen tutkimuksiin. Ei voi mennä pieleen.
-
^^ Vielä kun tutkimus löytäisi sen libidon.
-
^^ Vielä kun tutkimus löytäisi sen libidon.
Löysiväthän ne Viagrankin, vahingossa.
-
Lähde: Iltasanomat.
Sittenhän sen on oltava totta?
-
^ En näkisi syytä, miksi ei olisi.
Hehän ovat vain copypastenneet uutisen jostakin englanninkielisestä lähteestä ja ovat vain suomentaneet sen (kuten suomalaiset toimittajat tekevät lähes kaikkien uutisten kohdalla).
Sen sijaan voi miettiä sitä, korreloiko uutinen suoraan mansikoihin/suklaaseen, vai onko pelissä jotain muutakin taustalla. Vähän sama asia kuin sanoisi, että jäätelöä syömällä on suurempi todennäköisyys hukkua Suomessa. Jäätelön syönti korreloi kesään ja kesä taas hukkumistilastojen kasvuun, eikä niin että syy-yhteys olisi jäätelön ja hukkumistilastojen kanssa. "Kapteeni itsestäänselvyys" kuittaa.
-
^ En näkisi syytä, miksi ei olisi.
Hehän ovat vain copypastenneet uutisen jostakin englanninkielisestä lähteestä ja ovat vain suomentaneet sen (kuten suomalaiset toimittajat tekevät lähes kaikkien uutisten kohdalla).
...
Lähdekritiikki? Kalifornian yliopisto? Mikä? Millainen ja kuinka laaja otos, mikä oli vertailuryhmä, kauanko ja miten tutkittiin, toistettiinko, onko muita samansuuntaisia tutkimuksia? Jne.
"En näe mitään syytä" ja "hehän ovat vain copypastenneet" kumoavat toisensa.
-
Koska Casanova.
-
^ En näkisi syytä, miksi ei olisi.
Hehän ovat vain copypastenneet uutisen jostakin englanninkielisestä lähteestä ja ovat vain suomentaneet sen (kuten suomalaiset toimittajat tekevät lähes kaikkien uutisten kohdalla).
...
Lähdekritiikki? Kalifornian yliopisto? Mikä? Millainen ja kuinka laaja otos, mikä oli vertailuryhmä, kauanko ja miten tutkittiin, toistettiinko, onko muita samansuuntaisia tutkimuksia? Jne.
"En näe mitään syytä" ja "hehän ovat vain copypastenneet" kumoavat toisensa.
No itse tutkimustahan minä juuri omassa viestissäni kritisoin! Mutta kyse oli nyt siitä, onko koko "homma" Iltasanomien syytä vai ei. Ja vastaus on ei, elleivät ole copypastenneet asiaa väärin. Iltasanomat tuskin ovat vastuussa Kalifornian yliopiston tutkimuksesta. Sen sijaan itse tutkimuksesta voidaan olla montaa eri mieltä.
-
Leikki "rikkinäinen puhelin" lienee tuttu? Copy-paste journalismi on varastamista ellei lähdettä mainita, mikä taas johtaa royaltien maksamiseen. Siispä näppärä (omasta mielestään) toimittaja kirjoittaa itse oman juttunsa omin sanoin lukemansa pohjalta. Ja senhän arvaa mitä siitä seuraa.
(http://bromattsblog.files.wordpress.com/2006/10/gossip_norman_rockwell1.jpg)
-
Joo-o. Sen kerran kun toimittaja lukee ja ymmärtää jonkun tutkimusartikkelin sekä tiivistää vielä koko homman raflaavasti + totuudenmukaisesti voi poksauttaa samppanjat auki.
-
Joo, kyllähän näitä aina vähän väliä näkee. Ovat toimittajat sen verran epäpätevää väkeä. Mutta ihan turhaa jeesustelua sanoa, että näin tapahtuu aina tai edes puolissa tapauksissa. Muutenhan jokainen Suomessa julkaistava uutinen olisi vesittynyt.
-
^Vähemmän Suomessa julkaistaan uutisia, ne uutisina julkaistavat jutut ovat enimmäkseen toimittajan näkemyksiä, tulkintoja ja mielipiteitä yleensä vielä hyvin kärjistetysti esitettynä. Eli ei pätkääkään tasokkaampaa kuin keskimääräisellä avoimella keskustelupalstalla. Ei ihme että media rämpii.
-
Kuinka moni tällä palstalla kirjoittaa tekstiä ilman omaa tulkintaa ja näkemystä?
edit. typokorjaus
-
Kuinka moni tällä palstalla kirjoittamaa tekstiä ilman omaa tulkintaa ja näkemystä?
+0
-
Ennen sitä omaa tulkintaa ja näkemystä kutsuttiin journalismiksi.
Tai yhteiskunnalliseksi keskusteluksi.
Kai sekin on sitten parempaa, jos se tehdään vieraalla kielellä.
Mikä ei tarkoita sitä, että Suomessa ei olisi huonoa journalismia, surkeita käännösuutisia ja yleisesti siis juttujen tekoa metritavarana, mutta sekään trendi ei ole itsekeksittyä vaan tuotu suuresta maailmasta.
Olennaista onkin tasapainoilla kaikkeen uskomisen ja kaiken haukkumisen välillä, ainoastaan koodi on binääristä, ihmiset ja maailma eivät.
Ai niin, ei jonkun tutkimuksen "varastamisesta" tarvitse mitään maksaa, ilmoitti lähteen tai ei.
Huonoa journalismia ja muutenkin tuomittavaa toki lähteen ilmoittamatta jättäminen on.
-
ja takaisin samppanjaan, please.
-
Samppanja ja journalismi ovat kulkeet pitkään käsi kädessä!
-
Kaikki toimittajat ovat juoppoja, mutta kaikki juopot eivät ole toimittajia.
-
Kaikki toimittajat ovat juoppoja, mutta kaikki juopot eivät ole toimittajia.
Tolkuta tuo vielä sille yhdelle kungfukipparitoimittajalle. Saisi senkin pahoille teille joskus.
-
Ennen sitä omaa tulkintaa ja näkemystä kutsuttiin journalismiksi.
Tai yhteiskunnalliseksi keskusteluksi.
Olen aina lullut että uutiset ja mielipidekirjoitukset ovat kaksi eri asiaa, samoin kuin mielipiteet ja faktat. Olen kai sitten ollut väärässä.
-
Ennen sitä omaa tulkintaa ja näkemystä kutsuttiin journalismiksi.
Tai yhteiskunnalliseksi keskusteluksi.
Olen aina lullut että uutiset ja mielipidekirjoitukset ovat kaksi eri asiaa, samoin kuin mielipiteet ja faktat. Olen kai sitten ollut väärässä.
Tämä.
Hyvänä esimerkkinä purkkalan valtamediat, aamusta iltaan uutisoinniksi naamioitua propagandaa ja sensaatiohakuista mustamaalaamista, saatavana sekä konservatiivisesta että äärikonservatiivisesta näkökulmasta. Journalismia on harvakseltaan tarjolla PBS:ltä ja NPR:ltä. Suomessa en muista tutkivaa journalismia tavanneeni.
Sent from my Nexus 7 using Tapatalk 2
-
Olen aina lullut että uutiset ja mielipidekirjoitukset ovat kaksi eri asiaa, samoin kuin mielipiteet ja faktat. Olen kai sitten ollut väärässä.
Ovathan ne, mutta myös uutiset ovat tulkintoja, joiden kirjoittajalla on hyvä olla näkemystä.
Olet siis ollut oikeassa, mutta et ole osannut määritellä uutista.
-
Olen aina lullut että uutiset ja mielipidekirjoitukset ovat kaksi eri asiaa, samoin kuin mielipiteet ja faktat. Olen kai sitten ollut väärässä.
Ovathan ne, mutta myös uutiset ovat tulkintoja, joiden kirjoittajalla on hyvä olla näkemystä.
"Mummo ryöstetty Helsingissä, poliisi pyytää lisätietoja silminnäkijäkuvausten perusteella n. 180-senttisestä afrikkalaistaustaisesta siniseen VR:n uniformuun pukeutuneesta 75-80 vuotiaasta miehestä."
"Viaton ja leppoisa eläkeläisrouva taas mamujen silmittömän väkivallan kohteena mm. Helsingissä, poliisilla ei aikaa selvitellä tapausta."
Toinen näistä on uutisointia, toinen tulkintaa. Huomaa ero.
Sent from my Nexus 7 using Tapatalk 2
-
Itse olen kyllä ymmärtänyt että uutistoimituksen kuuluu olla objektiivista, tasapuolista asettumatta puolelle tai toiselle ja antaa lukijan itse muodostaa oman mielipiteensä. Suomen journalistiliiton ylläpitämä journalistin ohje sanoo mm.:
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
ja
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Kiihkoton asiassapysyvä asenne ilman toimittajan omia tulkintoja kuuluisi mielestäni nimenomaan uutistoimittajalle. Se, että uutiset vääntävät oikein paksusta rautalangasta mallin sille, miten asioihin kuuluu suhtautua että ajattelisi "oikein" on mielestäni loukkaavaa ja osoittaa uskomattoman ylimielistä ja yleisöä vähättelevää asennetta.
-
Suomalainen media on rakkikoira, jonka tehtävänä on valvoa ja "opastaa" kansaa. Tiedostavat yksilöt jne. Edit: näin sanoi itse Saska Saarikoski pari v sitten televisiossa. Oli töissä hesarilla.
-
Joku ei ymmärrä kielipelejä. Ensimmäinen arvovalinta on uutiskynnys.
-
Tehkää jo jotain tälle ketjulle..
-
Joku ei ymmärrä kielipelejä. Ensimmäinen arvovalinta on uutiskynnys.
Tämä.
Coccobill ja salaryman ovat (vaihteeksi) vähän metsässä, vaikka esittävätkin itse tulkitsemiaan paikkansapitäviä tietoja.
-
Coccobill ja salaryman ovat (vaihteeksi) vähän metsässä, vaikka esittävätkin itse tulkitsemiaan paikkansapitäviä tietoja.
Ylläoleva on hyvä esimerkki tulkinnallisesta ja asenteellisesta viestinnästä, jolla ei ole journalistista sisältöä. Valitettavasti uutisointi lähes yksinomaan on tätä sorttia. Määritellään kuka on "oikeassa", luodaan tarinallisia mielikuvia, henkilöidään mielipiteet kärjistetyiksi karikatyyreiksi.
Kuitenkaan se, että käytännössä joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta uutisointi on juuri tätä ei millään tavalla määrittele sitä mitä uutisointi voi olla ja parhaimmillaan on, eli puolueetonta viestinvälitystä. Siinä mielessä toki yhdyn Dan-D:n kommenttiin, että täysi neutraalius kaikkien näkökulmien suhteen varmasti on mahdotonta, mutta esimerkkeinä hyvästä ja huonosta journalismista voi käyttää vaikka jenkkilän tv-kanavia FOX News ja PBS. Kotitehtäväksi jää miettiä kumpi on kumpaa.
Sent from my Nexus 7 using Tapatalk 2
-
Sovitaan sitten, että journalistit ja viestinnän tutkijat ovat väärässä, jos se edesauttaa sitä, että tämä ketju palautuu keskusteluksi samppanjasta.
-
Ja samppanjaan takaisin... Iskeekö jengiin "tiukat" kuohujuomat, joissa malolaktinen pehmentävä käyminen on estetty? Onko tällaisissa juomissa säilyvyys vuosikertasamppanjoiden tasoa?