Keikarin foorumi

Ite olen tilannut Michelsons'lta kun punta on ollut edukasta. Hinta/laatu-suhde ihan hyvä minusta, valikoima ok, joskin muutama lisämalli ei olisi pahitteeksi.

http://www.michelsons.com

Tämähän on loistavan edullinen myymälä, mikäli postikulut jopa Suomeenkin sisältyy tuotteiden hintoihin, kuten esim. Cambridge collectionilla. Onko laatu erityisesti solmukkeissa, taskuliinoissa, vöissä ja henkseleissä ollut hyvällä tasolla?

Punta toki on vahvistunut euroon nähden, mutta quite reasonable still, indeed.

No, full wingit ovat ne äijäkengät, mutta brogueilla toki saa aikaan ihan asianmukaisen rompstomper-meiningin. Toki vastineena on todettava, että myös full wingeistä ja wingtipeistä löytyy hyvinkin siroja tapauksia.

Täytyy jatkaa harjoitusia ja löytää ne sirot tapaukset :). Valitettavasti Northamptonissa käydessäni Church'silla ei liiemmin sellaisia ollut. Vai onko Church's muutenkaan se valmistaja, joka full wingit parhaiten taitaa? (toki pahuksen subjektiivinen kysymys, mutta arvostan perusteltuja mielipiteitä :)

Ilmeisesti mitä brogue perforaatioon tulee, vähemmän on formaalimpaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että semi-brogue kengät eivät varsinkaan ruskeina vielä kuulu pelkästään pukukenkien kategoriaan tai suorien irhousujen pariksi, vaan että niitä voi yhdistää aina smarttiin (tummaan?) denimiinkin asti.

Full broguet farkkujen kanssa on eittämättä klassinen yhdistelmä, mutta mikä on keikarin lukijoiden kanta semi-brogue:ihin? Itse pidän yhdistelmästä semi-bruguet ja farkut kovin, koska omaan silmääni monet full brogue mallit ovat turhan raskaita. Varsinkin jos alla on tupla tai jopa triplapohjat. Sopivat mielestäni parhaiten lähinnä hyvin raskaan denimin ja esim. tweed takin ja BD paitojen kanssa täydentäen "biologian professori/dekaani" IVY lookin :). Tässä lookissa ei tietty ole mitään pahaa, mutta en ole varma, onko se erityisesti minua. Rohkeissa väreissä ja paksuilla pohjilla tulee minulla mielleyhtymä jopa punkiin.

Itse yhdistäisin ruskeat semi-broguet farkkujen lisäksi chinoihin, suoriin puuvillahousuihin, maaseutupukuun ja maanläheisen värisiin, ei liian raskaisiin, irtohousuihin ja jopa siniseen pukuunkin, mitä voidaan pitää varsin epäenglantilaisena tyylinä, mutta mielestäni käy jos värisävyt kohtaa. Olisiko tässä listassa korjattavaa?

Mustat semi-broguet (kuten mustat full broguetkin oikeastaan) olisin valmis jättämään tumman puvun/harmaan puvun kavereiksi. Vai onko niillä mielestänne muitakin käyttökohteita?

Huomaan, että full brogueiden tapauksessa ja varsinkin jos ne ovat derbyt, silmilläni on vielä totuttelimista niin raskaaseen lookiin. Taitavat olla jonkinlaiset formaalin tyylin äijäkengät :). Olisin erityisen kiinnostunut kuulemaan forimilaisten mielipiteitä siitä, missä full brogueiden ja semi-brogueiden käyttökohteet eroavat toisistaan.

Kiitoksia herroille uskon vahvistuksesta :). Valitettavasti Tyrwhittiltä on yön yli hävinnyt Navy Twill pukuun sopiva liivi valikoimista tahi ehkä loppuun myyty. Sovitin pukua Lontoossa ja se vaikutti hyvinkin lupaavalta. Liivejä ei ollut myymälässäkään oikeassa kankaassa, mutta vastaavan kokoiset ja samalla leikkauksella kylläkin noin alustavaa sovitusta varten.

Postimyyntifirman kivijalkamyymälässä minulta kysyttiin, että: "kuinka tiedätte noin paljon pukeutumisesta, sir?" :). Tämä kyllä hiveli egoa noin Englannissa kun oltiin. Toisaalta kyllä kertoo valitettavasti myöskin siitä, ettei nuori perusbrittimies paljonkaan pukeutumisen etiketistä tai historiasta perusta. Vastasin lukevani netistä eri blogeja ja keskusteluforumeita mm. tätä Keikaria ja Manoloa :). Erityisen vaikutuksen tuntui tekevän, kun sanoin haluavani pitää liivin alinta nappia kiinni ja näin ollen irtisanoudun Brittien edwardiaanisesta traditiosta, että ylipäätään joku ulkomaalainen tiesi tarinan Edward VII:n vyötäröstä ja heitti sen lonkalta. Toki humoristinen pukumyyjä totesi meidän kuitenkin olevan Englannissa ja että heillä moinen tapa vielä elää ja voi hyvin ja avasi alimman liivinnappini vino hymy huulillaan :).

Valitettavasti Green jäi käymättä koska tämä sivusto:

http://www.northamptonshireleather.com/pdf/factory-shoe-shop-directory.pdf

Jonka printattuna lykkäsivät kouraan myös Church'sin tehtaanmyymälässä listaa vain William Greenin. Tietääkö kukaan, mikä se on? Edward Greeniin tutustuin myöhemmin Lontoossa Jermyn streetillä ja totesin kengät itselleni erittäin mieluisiksi. Lesteissä oli usein myös kolme eri leveyttä, josta pisteet.

Hauskana kuriositeettinä voi mainita myös Northamptonissa majailevan Jeffery Westin, http://www.jeffery-west.co.uk/ , josta rock henkisempi ja kapeajalkainen veijari voi saada mieluisia erikoisuuksia. JW:n Jermyn streetin myymälä oli minun makuuni täynnä karmeita suippoja kanootteja 80-luvun rock-kukoille :), mutta nettisivuilla on jotain ihan siedettäviäkin loafer-malleja. Tosin laatuvaikutelma ei kulje hinnan kanssa ihan käsi kädessä.

Housujen leikkauksessa ei siis ole tai tarvitse olla mitään eroa vyötärössä? Eikös sellaisia housuja ole, joissa takaosa nousee korkeammalle? Olisiko juuri housunkannattimien vuoksi? Mutta tämä ei sitten ehkä liene pakollista.

Tuli siis edellisviikolla Northamptonissa vierailtua ja Church's, C&J ja Lobb tehtaanmyymälät kierreltyä. Tricker'sille en valitettavasti ehtinyt ja muut tosiaan sijaitsevat hieman kauempana keskustasta lukuunottamatta Edward Greeniä, jonka sijainti ja aukioloajat eivät selvinneet paikanpäällä ollessani vaan vasta Lontoossa.

Ilmeisesti olen ylle kirjoittaneisiin herroihin verrattuna hidas päätöksentekijä tai muuten vai hidas liikkeissäni, koska sain tuohonkin operaatioon kulumaan koko perjantaipäivän. Puolustuksekseni on kyllä sanottava, että vasta tämä englanninmatka avasi silmäni toden teolla sille, kuinka leveä jalka minulla todellisuudessa on ja kuinka olen Suomessa kovin usein tottunut kompensoimaan tätä leveiden lestien puuttuessa lisäämällä kenkään pituuskokoa, jotta saan edes kengät jalkaani. Todellisuudessa kokoni on kuitenkin vain 7, joka Church's:n G lestissä tai esim. Edward Greenin F:ssä tai Tricker's:n 6:na riittää mainiosti. Joissain valmistajissa saattaa joutua turvautumaan jopa extraleveään, mutta Church'sin ammattitaitoiselle henkilökunnalle (Leeds, Northampton) kiitos asian selventämisestä.

Tehtaanmyymälöissä oli valikoimaa vaihtelevasti. Church's tuottaa tehtaassaan tuhansia pareja viikossa, joten siellä selvästi paras valikoima esittelymalleja, end of line tai secondeja eri koissa ja väreissä. Lisäksi jos kaupasta jotain jää kaipaamaan, voi henkilökunta käydä vielä penkomassa läheisen varaston/showroomin, jonne yleisöllä ei ole asiaa. Oxfordeja (myös brogue perforoituja), joitakin derbyjä (lähinnä full wingejä), loafereita (penny, tassel), sneakereita, tohveleita sekä naisten kenkiä oli kaikkia melko hyvin tarjolla. Myös erikoisemmissa väreissä kuten vihreä. Erityismainintana melko paljon punaisia mokkaisia tassel loafereita, jotka voisivat toimia ainakin valkoisten suorien puuvillahousujen, smarttien farkkujen ja toki myös punaisten huosujen kanssa. Itse en oikein ole päättänyt olenko vielä tasselmies tai edes täysin mokkakenkämies ja kokojakaan ei ollut tähän kenkätyyppiin, joten jäi hankkimatta :).

C&Jsille sen sijaan pitää mennä perjantaina aikaisin, mieluiten heti kun avaavat. Eras herrasmies oli jo iskenyt silmänsä "minun" 7 leveälestisiin ruskeisiin oxfordeihini saapuessani paikalle ja vei mokoma vielä molemmat mennessään noin 100£ hintaan :(. Hinnat olivat varsin kohtuulliset, mutta jotkut värivirheet olivat jo minun silmiini merkittävät, joten tarkkana kannattaa olla mitä noista poistaa.

Lobb sen sijaan oli valikoimaltaan sekä alennuksiltaan selkeä pettymys ja laatikoita selatessa saa tuhraantumaan paljon aikaa. Tuotantomäärät ovat kuitenkin niin pienet varsinkin leveissä lesteissä, että valikoiman suppeus ei sinänsä ole yllätys. Minusta kuitenkin jos myydään tehtaanmyymälässä lievää sekundaa, pitäisi alennusten olla isommat kuin luokkaa 700€->600£ jne. Laatu on toki erinomaista, mutta mitään erityistä wau elämystä ei enää tule siirryttäessä Church's:lta tai C&J:lta Lobbille. John Lobb bootmakerilla Northamptonissa ei muuten ole enää mitään tekemistä Lobbin perheen ja St. Jamesilla sijaitsevan bespoke jalkinemyymälän kanssa ja ovatpa kuulemma olleet oikeudessakin puimassa tavaramerkkiasiaa. Lontoon Lobb on myymälänä aivan upea ja ihan eri planeetalta Northamptonin Lobbin kanssa.

Northampton kaupunkina ei ole erityisen miellyttävä. Sanovat Englannin teiniraskauspääkaupungiksi. Northamptonilaisia jalkineita ei katukuvassa näy ja suuri osa ihmisistä on Itä-Euroopasta tai Aasialaista tai Afrikkalaista alkuperää. Curry lienee kansallisruoka. Perjantai-iltana hieman mannermaisittain/italialaisittain (muka yläluokkaisesti) pukeutunutta herrasmiestä homotellaan avoimesti. Paikallisessa katukuvassa track-suit pants yhdistyy luontevasti piraattipikeepaitaan, erilaisia tuulipukuja ja illalla "siistimpää" eurotrash tyyliä näkee yleisesti etenkin Albaanien yllä. Koska vkloppu oli kuuma, olivat nuoret miehet kaupungin keskustassa ilman paitaa huligaanityyliin esitellen kaljamahojaan ja tatuointejaan ja hankkien kalpeaan nahkaansa auringon polttomerkin, koska se nyt vaan on "cool, koska kerrankin oli hot" :D. Täyttä "mitä inhottavaa näin tänään" ketjun kamaa koko kaupunki.  

Hyvänä puolena pitää kuitenkin manita, että kaupunkia ympärlivä maaseutu vaikutti varsin kauniilta (tosi pintapuolinen näkemys junan ja auton ikkunasta tosin) ja että kuumilla ilmoilla pikkukaupunki on saasteista ja ruuhkaista Lontoonta miellyttävämpi ympäristö sinänsä. Lontoossa 30 astetta on harvinaisuus ja silloin kyllä tubessa ja busseissa paikoin ihan tuskasen kuuma liikkua matkatavaroiden kanssa pitkissä housuissa. Itseäni lämpö ei sinänsä haittaa, mutta hapeton ja likainen hengitysilma sitäkin enemmän.