No, joka tapauksessa, hihan jatkamisen onnistuminen riippuu siitä, onko hihansuun saumavara taitettu ja ommeltu suoraan vai viistoon (sekä parista muustakin asiasta). Jos suoraan (eli on jatkettavissa), setti on käytännössä niinkin helppoa, että avataan hihansuu, katsotaan, miten alkup. rakenne on tehty, haetaan kangaskaupasta vuorikangaspala ja mahdollisesti hihansuun tukikangasta/liimakangasta (aika usein käytetty vaihtoehto), silitetään hihaan uusi mitta ja ommellaan taas saumat kiinni. Vuorikankaan lisäpala lisätään joko sopivasti väliin tai sitten - laiskan ihmisen valintana - hihansuuhun. Käsinompelua kannattaa suosia useammassakin kohdassa.
Hähää. Nyt on takin hihojakin jo pidennetty, eikä se ihan takapuolelleen mennyt. Kiitos kannustamisesta, enpä olisi ilman tuota sinänsä itsestään selvältä kuulostavaa ohjeistusta hommaan uskaltanut ryhtyä. Lopputuloksena takissa on nyt melkein riittävän pitkät hihat, eikä pidennystä huomaa lainkaan. Sattui sinänsä hyvin, että vuorikankaassakin oli pidennysvaraa, joten homma oli melkeinpä helpon puolella.
Voisikohan
Jussin ompelukoulu® jatkua edelleen? Vieläkö jaksat/viitsit jakaa taitotietoasi meille tumpeloille? Seuraavaksi voisi siirtyä ilmeisesti vaativampiin hommiin, vaikka takin leveyden muokkaamiseen. Ajattelin, että yhdelle seuraavaksi UFF:n laatikkoon menevällä takilla voisi harjoitella sisäänottoa. Siihen liittyviä kysymyksiä:
- mistä saumasta kannattaisi ottaa sisään? (Tarve vain parin sentin luokkaa.)
- mistä saumasta kannattaisi ratkoa auki vuoria? (En löytänyt mitään valmista "vihjettä" takista.)
- mitä muuta huomioon otettavaa?
