Käyntikortit

[PleaseDeleteMe]

Ikean versioima Verdana näyttää aina siltä, että mainokset ovat keskeneräisiä että ko. fontti on "unohtunut" siihen. Ehkäpä siinä on yksi syy, miksi Ikea ei brändinä itselleni ole kummoisessa arvossa :)

[Jussi]

Eikö sinua esteetikkona häiritse että Verdana on fonttina ihan helvetin ruma?

Kyllä. Siksi minä sitä joka kerralla ihmettelenkin.

[i v y m a n]

kunnianarvoisa Matthew Carter,

Kappas vaan, Carteria voi syyttää toisenkin ankean fontin suunnittelusta. Mies on luonut Tahoman.

Äijän skriptifontit, Shelleyt ja Snellit ovat kyllä ihan kauniita, ja Georgia ihan ok antikva.  

Oho, editoinkin vahingossa tätä, luulin laittaneeni ihan uuden viestin. Koetetaanpa paluttaa tämän vastauksen alkuperäistä ajatusta.

Re. Verdana:

I stand corredted, aina ei voi luottaa mutu-tietoon, olen pitänyt Verdanaa aina mikkisoftan fonttina sen vähäisten esteettisten arvojen vuoksi.

Re. Verdana vs. Ikea: itse asiassa ihan hyvö valinta, fonttihan sopii oikein hyvin firmalle joka valmistaa pahvihuonekaluja halpatyövoimalla.

TJEU: v 2006: Ikea-lipaston kokoaminen 3h. V 2011 saman loppuun räsähtäneen lipaston purku, käsin vääntämällä 10 minuuttia.

[i v y m a n]

Eikö sinua esteetikkona häiritse että Verdana on fonttina ihan helvetin ruma?

Kyllä. Siksi minä sitä joka kerralla ihmettelenkin.

Hyvä vastaus, en voi muta kuin antautua tuon edessä.

[i v y m a n]

Printtikäytössä kannattaa muuten kokeilla Verdanan sijaan aitoa alkuperäistä Frutigeria, jonka johdannainen (ei siis sentään samanlainen halpakopio kuin Arial-Helvetica) se on. Myös Ikean brändifonttina Verdana näyttää ikävältä, kuten painettuna muutenkin.

Frutiger on aina jättänyt meikäläisen jotenkin kylmäksi, kenties siksi että Suomessa sitä näki aikanaan perintä- ja lakitoimistojen typografiana varsin runsaasti.

Alunperinhan herra Adrian kait suunnitteli fontin DeGaulle -lentokentän kyltitysfontiksi? Näin muistelisin.

[Alhazen]

Joo. Tuota näkee myös Sveitsissä kylttifonttina tosi paljon maanteillä ja lentokentillä sun vastaavilla. Vähän sellainen käkikellomaan Gill Sans.

[i v y m a n]

Nämligen.

Hauskaa sinäsnsä, Frutigerin suunnittelija Adrian Frutiger (britti btw) piti Eric Gilliä esikuvanaan ja taisi jopa olla tämän oppilas jollen väärin muista.

[i v y m a n]

Verdanasta vielä - olin osin oikeassa ts. Verdana on suunniteltu - kuten Tahoma - Mikkisoftan käyttön.

Kyllä se pojat on niin että pahuus näkyy. Aina.

[PleaseDeleteMe]

Tahomahan on kuin täyteen ahdettu, 10 kiloa laihtunut Verdana :). Kovin samanlainen, ehkä ruutufonttina OK mutta muuten välttäisin kuten Verdanaakin.

Microsoftin tuoreempaa materiaalia oleva "Segoe UI" ei ole hassummasta päästä. Sen kyllä erottaa kaukaa MS:n fontiksi mutta on silti aika moderni ja selkeälinjainen. Light-versiona kovin monikäyttöinen.

[Simo Vaatehuoneelta hei!]

...En lähtisi ohjeistamaan fonttia tapaan: valitse tämä, valitse tuo, vaan kehottaisin miettimään ensin yllä olevaa, tämän jälkeen vilkuilemaan kaverielta / tuttavilta / työkontakteilta jne saatuja kortteja.Huippulakimiehen käyntikortti on saletisti erilainen kuin IT-alan koodityöläisen. Jonka kortti puolestaan eroaa (toivottavasti) kuin yö ja päivä mainostoimiston luovan suunnittelijan kortista. Ja - vaihteeksi  - niin edelleen...

Tässä tiivistyy ehkä se, mitä olisi alunperin pitänyt kysyä: Mikä fontti sopii mielesänne hyvin tuollaiseen pelkistettyyn henkilökohtaiseen korttiin? Olen vertailua tehtyäni päätynyt siihen, että Gill Sans on varsin hyvä. Vaikkakin siitä meinaa tulla mieleen metroasemien kyltit :)

Googlaillessa eteen sattui tällainen triidi, jossa on aika tarkkaakin keskustelua kirjainten asettelusta, välityksistä ja minimalismista yleensä. Näin maallikon (kuten minun) silmään minimalismi voi tarkoittaa sitä, että sisältöä on vähän. Kun taas "oikeasti" siinä on kyse siitä, että käytetään ne vähätkin elementit mahdollisimman hyvin. http://typophile.com/node/80522
Löysin myös yhden esimerkin mielestäni hyvästä, tyylikkäästä kortitsta. Fonttina juurikin Gill Sans:


Tuosta voi sitten keikaroidessaan jättää vaikka puhelinnumeron ja emailin kokonaan pois.
 

[PleaseDeleteMe]

Teknisesti ihan kiva, en kyllä siltikään syty fontille. Nimen asettelu on hyvä, väristä en ole varma. Musta teksti, punainen viiva alle olisi ehkä riittänyt "väriksi".

[joekok]

Nettikäytössä Verdana on leveämpi kuin Arial, luettavampi, toimii myös hyvin pienenä aika hyvin. Printtikäytössä ja erilaisissa mainoksissa AIVAN karmea :)

Garamond on hyvä korvike Times New Romanille, jonka taas pilasi sen ylikäyttö vakiofonttina. Monet lehdet käyttävät Garamondin tyyppisiä fontteja nykyään. Käyntikortti-tarkoitukseen: tykkään, mutta varauksella, eli silloin vain jos ko. ihminen on kiinnostunut esim. kirjallisuudesta, on historioitsija tai muuten iäkkäämpi. Nuorelle ihmiselle Garamond voi olla liian vakava käyntikortti-fontiksi, liian teennäinen. Zuckerbergillä jos olisi Garamondia käyntikortissa, pitäisin elvistelijänä. (Ja ei, en ole nähnyt Zuckerbergin käyntikorttia)

Pari korjausta tähän:
Itseasiassa Times New Roman on kopioitu Adobe Garamondista, joka kopioitiin oikeasta Garamondista. TNR on siis korvike, jonka Microsoft tuotti Windowsia varten, koska se ei halunnut maksaa paremmasta kirjasin-järjestelmästä. Tästä syystä myös taittaja suosivat Applen tuotteita, sillä se tuki aikoinaan "oikeaa" postscript-kirjasinsysteemiä (jota siis sen aikaiset painot tukivat), kun Windows tuki ainoastaan kunnolla omaa Truetype-järjestelmää.   

Monet lehdet ja kirjat eivät käytä ainoastaan Garamond typpistä kirjasinta, vaan nimenomaan Adobe Garamondia. Tyyppiesimerkki on joku Harry Potter. Toki on huomattava määrä muitakin Garamond- jäljitelmiä. AG on todella hyvä kirjasin siksi, että siitä löytyy varmaan yli 30 erilaista leikkausta, tämä mahdollistaa hyvin paljon erilaisia (myös rentoja) asetelmia.

Moni Windows-fontti (eli arkikirjasin joka on tullut tutuksi lähinnä officen kautta) on huono, sillä ne ovat usen kopioita, eivätkä ne sisällä kovinkaan montaa leikkausta. Siksi niiden käyttökelpoisuus tiettyyn tilanteeseen voi tuntua etenkin aluksi todella rajoitetulta. Times New Romanin ohella toinen tunnettu kopio on Arial, joka ottanut mallinsa Univers -kirjasimesta:



Hienoa, että foorumilla on alettu keskustelemaan typografisista seikoista. Jos joku suunnittelee käyntikorttia, niin ei kannata olla liian jyrkkä kirjasimen suhteen, ja kannattaa myös muistaa, kuten AG-n kohdallakin, että laadukas kirjasin sisältää useita eri leikkauksia, joita käyttämällä kortista voi saada persoonallisen ilman todella erikoisten kirjasiten käyttöä. Ohessa linkki, jossa yksi hyvä listaus käyttökelpoisia kirjasimia:

http://www.smashingmagazine.com/2007/08/08/80-beautiful-fonts-typefaces-for-professional-design/

[PleaseDeleteMe]

^ Mukavaa asiantuntemusta aiheesta! :) Fontitkin on aikamoinen rikkaus, miten maissa joissa ei ole perinteisiä kirjaisimia vaan hanzi/kanji -tyylisiä (esim. kiina/japani) "kirjaimia", onko näissäkin jotain piirtoeroja joilla voi erottua?

[Erik]

Korjataan vähän kun tuli laidallinen virhetietoa.

Itseasiassa Times New Roman on kopioitu Adobe Garamondista, joka kopioitiin oikeasta Garamondista. TNR on siis korvike, jonka Microsoft tuotti Windowsia varten, koska se ei halunnut maksaa paremmasta kirjasin-järjestelmästä. Tästä syystä myös taittaja suosivat Applen tuotteita, sillä se tuki aikoinaan "oikeaa" postscript-kirjasinsysteemiä (jota siis sen aikaiset painot tukivat), kun Windows tuki ainoastaan kunnolla omaa Truetype-järjestelmää.  

Timesia ei toki ole kopioitu Garamondista tai suoraan mistään muustakaan. Se on suunniteltu jo 1930-luvulla ja sen inspiraationa on itse asiassa ollut hollantilainen antiikvakirjain Plantin. Lisäksi siinä on paljon vaikutteita useista muistakin antiikvatyyleistä, mm. Baskervillesta ja Bodoneista (sekä toki arkkiantiikva-Garamondistakin varmaan).

Plantin:

Times New Romanin ohella toinen tunnettu kopio on Arial, joka ottanut mallinsa Univers -kirjasimesta:

Arial ei myöskään ole Universin kopio, vaan ihan paljon tutumman Helvetican.



Eikä sekään oikeastaan ole kopio, vaan saman genren (l. uusgroteski) edustaja. Univers kuuluu toki myös tähän lajityyppiin.

Ja sanotaan vielä, että kirjasin on vähän huono termi. Se viittaa oikeastaan valettuihin, metallisiin kohopainokirjakkeisiin.
Kirjaintyyppi on täsmällisempi termi.

[Erik]

Fontitkin on aikamoinen rikkaus, miten maissa joissa ei ole perinteisiä kirjaisimia vaan hanzi/kanji -tyylisiä (esim. kiina/japani) "kirjaimia", onko näissäkin jotain piirtoeroja joilla voi erottua?

Vaikea arvioida, jos ei osaa lukea esim. noita merkistöjä, mutta oletettavasti niissä on ihan samankaltaisia nyanssieroja, kuin meidän käyttämissämme kirjaintyypeissä.