Itse korjasin beater-Clarksien nauravan kumipohjan kotikonstein juuri tuolla tavalla.

Ei ongelmia, mutta kannattaa tosiaan varoa minne/kuinka paljon sitä liimaa laittaa, varsinkin jos käyttää sitä pikakuivuvaa versiota - itellä toisesta monosta pursusi vähän stoffia saumavälistä. Luulin pyyhkineeni pois, mutta kas kumma kun sitten myöhemmin siinä kohtaa muodostuikin sitten sellainen tummempi läikkä vaaleaan kengänpohjan reunaan sen jälkeen kun kengät olivat nähneet vähän käyttöä :V

Itse olen vastaavat irvistelyt korjannut perinteisellä kontaktiliimalla ja hyvin ovat pysyneet. Liimattavat pinnat kannattaa puhdistaa huolella ja sipaista hieman hiekkapaperilla. Tarvittaessa irvistystä voi repiä varoen aavistuksen suuremmaksi, jotta liimaaminen on helpompaa. Liiman hieman kuivahdettua olen käyttänyt pieniä puristimia puristamaan pohjan kiinni reunokseen ja jättänyt kuivumaan riittävän pitkäksi ajaksi (väh. yön yli). Pieni pala paperia puristimen leukojen välissä minimoi reunoksen painaumat.

Lepolestien käytön ja muun hoidon tärkeyden varmasti jokainen ymmärtää ja osaa sen perustella.
Mutta mihin perustuu se, että kenkien tulisi antaa levätä eli ei pitää päivästä toiseen jalassa? Tietysti mitä useammin kenkiä käyttää niin sitä todennäköisemmin ne kuluvat, mutta mietiskelin nimenomaan tuota levon merkitystä.
Tietty näin olen itsekin toiminut ja luottanut kenkäautistien sanaan, mutta joskus on hyvä pohtia "miksi?".

Eiköhän tuossa kuivumisesta ole enimmäkseen kyse. Jos kengän nahkat, vuoret, pohjat, eivät ehdi kuivumaan ja ovat jatkuvasti vähän kosteita, rappeutuvat ne selvästi nopeammin.

Sama ilmiö esim. kellon nahkarannekkeessa kesäaikaan jos hikoilee runsaasti ja pitää samaa kelloa jatkuvasti.

No se teoreettisesti tuplaa kenkien iän. Ja jos ajatellaan esim ihan maalaisjärjellä kun ulkona on nyt huono keli. Tulet illalla himaan ja kengät ovat märät. Ne eivät kuivu yön aikana kunnolla. Laitat ne aamulla jo valmiiksi märkänä jalkaan. Miten kenkien rakenne ja nahka käyttäytyy? Märkänä et voi myöskään lankata kenkiä ja lankki suojaa nahkaa.

Edit: ^ehti ensin.

Mukavan yksinkertainen tuo asia olikin ja täysin järkeenkäypä. Ei ollu niin kaukaa haettu kuin märkäkiillotuksessa vissyveden käyttö tavallisen veden sijaan.
:D

^seuraavaksi väität lepolestejä turhiksi?

Kokeile laittaa vaikka suljettuun muovipussiin hikinen sukka muutamaksi päiväksi. Ei se siihen muoviin se sukan kosteus imeydy, mutta voi olla kaikenlaista kasvustoa siellä pussin sisällä sen jälkeen.

Ei se ole. Kengän on hyvä antaa levätä välillä. Ihan samoin puvunkin pitäisi antaa tuulettua ja pitää välipäiviä.

Edelleen olisi tosiaan kiva saada asiaan muutakin näyttöä tai selitystä minkä takia sitä lepoa kaivataan. Nahkakengissä ei esim. ole akkuja jotka pitää ladata, eivätkä ne orgaanisesta alkuperästään huolimatta käsittääkseni vaadi yöunta, joten tuo lepääminen tosiaan kuulostaa hieman kyseenalaiselta. Kuivuminen nyt tosiaan on yksi selkeä asia, mutta kuvittelisin maallikkona normaalikäytöstä kuivalla ilmalla kerääntyneen kosteuden haihtuvan yön aikana. Harvoinpa itsekään tulee samoja kenkiä käytettyä peräkkäisinä päivinä, mutta olisi mukava tietää onko tässä asiassa perää ja jos on niin miksi.

CoccoBillillä hyviä huomioita. Ehkä suurin illuusio levon merkityksestä syntyy juuri siitä, että käyttökertoja tulee vähemmän ja kengät kestävät ajallisesti paremmassa kunnossa pidempään. Tietysti jatkuvasti märät kengät ei oo hyvä juttu mitenkään.

Tottakai kunnolla kastuneiden kenkien kannattaa antaa kuivua välillä, mutta eikö noiden lepopäivien ajatuksena ole, että kenkien pitäisi toipua rauhassa normaalista jalkojen hikoilun aiheuttamasta kosteudesta? Tämä vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta, mitä tulee tietysti herkästi tehtyä, jos kengistä on maksanut muutaman satasen.

Eiköhän tämä riipu siitä kuinka kauan ne kengät ovat olleet päivän aikana jalassa ja millaisessa käytössä. Jos olet käynyt hakemassa maitoa lähikaupasta niin tuskin tarvitsee olla huolissaan siitä voiko kengät laittaa seuraavana päivänä jalkaan. Sen sijaan jos lähdet aamulla tarkistamaan tiluksia ja tulet pubin kautta aamuyöstä kotiin, niin voi olla, etteivät kengät ole kukonlaulun aikaan vielä kovin hyvin tuulettuneet. Kysehän tuulettumisessa ei ole pelkästä kosteuden poistumisesta, voit todeta tämän hyvin vaikkapa polttamalla piipullisen piipputupakkaa sisätiloissa villapaita päällä tai pirskottamalla partavettä pkkkutakille ja sen jälkeen viemällä vaatteen ulos tuulettumaan. Kosteutta vaateessa ei ole, mutta aromeiden haihtumiseen menee jokunen tovi. Setripuiset lepolestit imevät kosteutta, mutta aromaattisena puuna auttavat myös näiden aromeiden kanssa, ei ole ihan sattumaa, että myös sikarilaatikot ja humidorit valmistetaan setripuusta.

" Spanish-cedar is the most frequently used wood for the interior veneer of humidors. It possesses the following desirable characteristics for cigar storage:
It holds more moisture than most woods, so it helps maintain humidity.
It imparts its aroma to cigars if they are stored in it for long enough. For the same reason, some cigars are wrapped in Spanish-cedar sheets before they are sold.
Spanish-cedar wood can repel tobacco beetles. These pinhead-sized beetles can ruin entire stocks of cigars. They eat the tobacco and lay eggs, causing further infestation. They can also be discouraged by ensuring the humidor does not get hotter than 20 °C (68 °F).[1] The beetle eggs usually only hatch at around 25 °C (77 °F)[citation needed], although there are also instances where they will hatch at cooler temperatures if the humidity is too high.
The wood properties are not prone to "warping" or "cupping" in high humidity."

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Humidor

Tämä ei ihan suoraan käsittele kenkiä, mutta mielenkiintoista tietoa nahan säilymisestä ylipäätään.

http://www.usmilitaryknives.com/leather_care.htm

Excessive moisture (levels above 65% RH) causes swelling of the skin's fibers and encourages biological infestation.

Ilman suhteellinen kosteushan vaihtelee rajustikin vuodenaikojen ja sijainnin mukaan. Suomessa sisällä lämmityskaudella hyvinkin kuivaa, jossain tropiikissa ympäri vuoden taas hyvinkin kosteaa.

Olen aina ajatellut, että nahan kimmoisuus (tms., ei tää nyt kovin vahvalla tieteellisellä pohjalla mulla ole) kärsii kävellessä ja palautuu levossa (jonkin verran, ainahan käytöstä jälkiä jää). Jos nahkaa rasitetaan pitkään ilman tuota lepoa, se menettää niitä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä hyvän ja miellyttävän.

Tämä siis tietty sen kuivumisen lisäksi. Ja täysin mutuna. Käyttökokemukset tuntuisivat tosin tukevan tätä (ottaen huomioon käyttöajan, eikenkien ikää).

Olisin hämmästynyt jos tästä asiasta olisi jotain tiedettä edes etäisesti muistuttavaakaan näyttöä.
Mutta oma subjektiivinen kokemus on se, että jos pitää kaksi kertaa peräkkäin samoja kenkiä, hikoavat jalat seuraavana päivänä enemmän. Siis, kengät eivät ole kuivuneet täysin
Ajatus siitä, että hoitoaineilla voisi estää kosteutta imeytymästä kenkiin on höpsö.