Itse en Ron Burgundyn kirjoitusta allekirjoita täysin. Allekirjoittanut haksahti nuorena klassiseen tyyliin ja sitä ennen en oikestaan osannut pukeutua alkuunkaan (käytin yhdessä vaiheessa Reinoja kävelykenkinä pelottaa ajatella mitä se olisi voinut aiheuttaa/aiheutti jaloilleni). Mutta pukeutuminenhan on pitkälti tekniikkalaji ja tyyliään pystyy vaatimattomistakin lähtökohdista kehittämään. Pitää vain lähteä helpoista "harjotteista" eli aloittaa juuri tummat farkut, neule, kauluspaita -yhdistelmistä turvallisilla värivalinnoilla. Ja sitten maun ja tyylin kehittyessä edetä enemmän taitoa vaativampiin yhdistelmiin. Ja tosiaan kaksi parasta mittaria ovat oma ja muiden maku. Mikäli setti tuntuu itsestä hyvältä ja olo on luonteva ja muut kehuvat sitä on onnistunut hyvin. Mikäli taas itsellä on hyvä olla, mutta muilta tulee (hyvää) kritiikkiä, jokin on vialla. Jos taas itsestä ei tunnu hyvältä, mutta muut kehuvat, niin jokin on pahasti vialla, sillä ensisijaisesti tärkeintähän on, että itsellä on hyvä ja itsevarma olo vaatteissaan.
