[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

No niin - kuka teistä veijareista myöntää nämä omikseen?



Nostan virtuaalista fedoraa miehelle, joka kunnostuttaa vanhaa sen sijaan, että ostaisi heti uutta kamaa tilalle - oli syy mikä tahansa.

Ihailin tänään noita Suutari Ervingin Instagramissa.

Sain tänään ilon ja kunnian jututtaa suutari Pekka Lahtea American Car Showssa ja samalla ihastuin Boots Factoryn Cobra Wings Dingo nilkureihin. Hyvin vakuuttavan oloiset kengät, ei kalpene missään suhteessa Red Wingsien rinnalla, iski ostohimo.

Sanoisin että tuohon hintaan millä Pekka bootsejaan tekee niin eipä kannata muita merkkejä vilkuilla.

Rakenteeltaan nuo ovat läpineulotut, Pekka totesi ettei goodyear lyö hänen sarjakoollaan leiville koska aika menee palikoiden vaihteluun. Kengissä käytetty nahka on naudanvuotaa, tulee nykyään Saksasta, ennen Lapualta.

Kaiken kaikkiaan hyvin kiinnostavat kengät, suorastaan pomminkestävän jämäkät ja ainakin mallikappaleet joita käsissäni pyörittelin olivat hyvin siistiä työtä.

^ asiaa

A propos, Ville voisit kirjoittaa artikkelin Pekka Lahdesta ja Boots Factorysta.

Myös urbaanit legendat kiinnostavat eli "Cannonballsit saavat käydä boot factoryssa tiistaisin ja Helvetin enkelit perjantaisin".
Ja että kaikki prätkäliivit tehdään tuolla ja prospekti valvoo kuvioiden käyttöä vieressä.
Joku kertoi myös että Pekka oli joutunut joku yö heräämään ja avaamaan putiikin kun Lemmyn kengät olivat levähtäneet (aikaa ennen Lemmyn omia saapaskuvioita).

Piti jo aiemmin tänne päivitellä jotain kokemuksia noista Cobra Wings -kengistä, koska täällä on hieman sellaista uskoa/epätoivoa, että Suomessa ei osattaisi tehdä laadukkaita kenkiä.

Kyllä Suomessa työkenkiä osataan tehdä - ja nuo ovat hyvä esimerkki siitä, oikeastaan lähes "premium-työkengät". Tikkipituus on pitkä, nahka laadultaan huonoa (mutta työkenkiin sopivaa) ja lestikin pysyy samassa raffissa linjassa. Pohja näyttäisi olevan mallia Blake-Rapid, ellei reunaommel ole vain koriste, eli (ainakin omasta mielestäni) kestävyydeltään Goodyear Weltiin verrattavissa, vaikka tuon reunoksen muodostavan "ensimmäisen pohjan" vaihto onkin reunoksen vaihtamista vaativampaa.

Eli varmasti hyvät ns. koirankusetuskengät ja rospuuton ulkoilusaappaat. Noista ei kuitenkaan oikein voi puhua samana päivänäkään kuin korkealaatuisista pukukengistä (jollaisia jo naapurimaassakin tekee esim. Janne Melkersson ja muutama muu).

Eihän noista ikinä mitään pukukenkiä saa tekemälläkään. Kuten ei myöskään Red Wingeistäkään. Mutta varteenotettava vaihtoehto Iron Rangereille nuo ovat.

Kiitos kuvista Ville, se että käyttö ei ole ainakaan kuvanottohetkellä painanut kengän rintaan suuremmin näkyviä ryppyjä kertoo minusta jotain käytetyn nahan laadusta. Ja misikäs ei rakenteestakin.

Pekka tosiaan sanoi pohjan rakenteen olevan läpineulotun, mitä sitten mahtaakaan terkoittaa kenkäjargonilla? Ehkä Blake-Rapid? Ja kuten sanottua, naudanvuotaahan nuo ovat. Sormituntuma vahamainen ja pinta lähinnä puolikiiltävä - matta.

Noita kenkiä livenä käpistellessä oli takaraivossa jonkinmoinen ajatus siitä että olen tämmöiset jossain amazonissa nähnyt. Ja tosiaan, yhdennäköisyyn Wolverinen 1000 miles booots:ien kanssa on melkoinen. Eikä Red Wing:in 9016 Beckman kaukana ole. Tai Chippewa 1901.

En usko että nämä Boots Factoryn Cobra Wingsit jäävät laadussa mitenkään jälkeen kilpailijoistaan, ehdottomana plussana on mahdollisuus rajoitetusti customoida kengät mieleisekseen. Lisähinnasta luonnollisesti, mutta itse ainakin maksan mielelläni siitä ilosta että kenkäpari vastaa käsitystäni hyvistä farkkubootseista.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Vaka ja vanha suomalainen puolustusvoimien M75-mallin varsikenkä:

http://imgur.com/a/c3gkT

Muutama hetki siinä meni, mutta tässä pari otetta kalustosta.

Kalustoa 2 by MahisBahis, on Flickr

Vasemmalta lueteltuna: Sanders, G.J Cleverley, C&J, Sanders ja Red Wing Shoes.

Kesällä alkaneen projektin lopputulos:



Nahkana vasikka-shell on erittäin kiinnostava. Sävy vaihtelee valon mukaan paljon - auringonvalossa vaihtelu on keskiruskean ja syvänpunaisen vaaleaan päähän asti, keinovalo ja hämärä taas tuovat kengistä tummanruskeat ja jopa mustat sävyt violetilla kiillolla esiin. Patina menee kuulemma shell cordovanin tapaan taitteista vaalenemiseksi. Odotan innolla.

Tekijän omat kosketukset - punainen nauhasirkka ja pintakappaleiden punaiset reunatereet - ovat kauniita ja hyvällä maulla toteutettuja.

Istuvuus jalkaan luonnollisesti erinomainen. Muutama pieni viilaus toki seuraavaan pariin jäi, mutta näissä puhutaan makuasioista virheiden sijaan.

Uskon tamppaavani näillä jokusen vuosikymmenen.

Olen niin ylpeä tuosta käsittelyprosessin lopputuloksesta, että pakko postata yksi kuva tännekin.

Tällä sivulla on ketjun otsikon mukaisia herkullisia kuvia. Jussin kengissä on muuten jännä vintagevivahde.

Tällä sivulla on ketjun otsikon mukaisia herkullisia kuvia. Jussin kengissä on muuten jännä vintagevivahde.

Juu, sinällään nuo ovat täysin ajanmukaiset oxfordit, mutta lestiin on todella haettu hieman "vintagea" muotoilun osalta. Väri on todella jännä kameleontti.