Videoprojektorin kotiteatteriin. Edellisestä poksahti lamppu, kolmas siinä koneessa joten oli aika päivittää kalustoa. Noista LCD-projektoreista palaa kuvapaneelit hiljalleen hailakan värisiksi joten jos ei halua leffojen värimaailman olevan haalistunut kuin 30 vuotta vanhoissa kymppikuvissa, kuvetta joutuu kaivamaan kolmen-neljän vuoden välein.
Se on kyllä sanottava että joka uusintakierroksella tekniikka on kehittynyt aimo loikan vaikka pysytään ihan perusprojektoreissa eikä sorruta hifistelyyn. Tämä uusi tykki on taas jälleen kerran edeltäjäänsä verrattuna terävämpikuvainen, kirkkaampi, parempi kontrasti ja puhallinkaan ei humise yhtä äänekkäästi.
Nimimerkillä "alle satatuumainen kuva on kuin avaimenreijästä kurkkisi"