Teetin keväällä Shanghaissa kaksi irtotakkia, kun kerran oli kehuttu ja vinkattu, että sieltäpäin saa halvalla ja kohtuullista. Aikaa ei ollut paljon, joten menin suoraan South Bund Soft-Spinning Material Marketiin (suurehko "räätälitori"), katselin kojut läpi ja valitsin kaksi sellaista, joiden seinillä riippuneet näytevaatteet olivat lähinnä sitä, mitä halusin. Varmaankin erillisistä putiikkityyppisistä herrainvaatehtimoista olisi saanut laadukkaampaa työtä, mutta sellaisia ei ollut tällä kertaa aikaa etsiä. Nyt piti pärjätä yhdellä mittauksella ja takkien haulla kahta päivää myöhemmin.
Teetin siis kahdella eri toimijalla irtotakit suunnilleen samoilla toiveilla ja samanhenkisestä, paksusta syys- ja talvityyppisestä villakankaasta: toisen jonkinlaisesta brittimaalaisruskeasta, toisen navy-sinisestä. Molemmissa pajoissa otettiin mitat, käytiin läpi perusasiat (napit, ventit, taskut jne.), selailtiin länsibrändien katalogeja ja osoiteltiin yhdessä sormillamme halutunkaltaisia takkeja. Toisessa vieläpä kyseltiin aiottua käyttötarkoitusta, eli millaiseen ilmanalaan takki tulee ja aionko pitää usein neuletta sen alla.
Hintatasoon vaikuttaa vahvasti tinkimisinto ja hintaneuvotteluun käytettävissä oleva aika. Maksoin takeista n. 50e/kpl, joka oli suunnilleen puolet pyydetystä. Varmaan vielä halvemmallakin olisi saanut, jos olisi jaksanut sitkutella.
Kuten edelläkin kirjoitettu, tällainen summassa tilaaminen on hit-and-miss -tyyppinen harrastus. Toinen takki onnistui erinomaisesti ja on ehdottomasti parhaiten istuva takkini (muut ovat suomikaupoista suoraan tangolta). Hartioista tuli juuri sopivan napakat ja sivut taipuvat hyvin sisään, jokseenkin brittityylisesti muotoillen. Hihat olivat hieman liian pitkät, mutta noutaessani takkia niitä lyhennettiin pyynnöstäni puolessa tunnissa. Kuulemma kiinalaisilla on taipumus tuottaa käsille säännönmukaisesti liian pitkät torvet, jollei asiasta mainitse tilattaessa usein ja painokkaasti.
Toinen takki taas on alaselästä aavistuksen kireä, mutta hartiat ilmeisesti tasoittavat kokonaisuutta jatkumalla hyvän matkaa fyysisten ulottuvuuksieni ulkopuolelle. Varmaankin siitäkin voisi korjausommella napakamman, mutta nykyisellään se ei kovin istuva ole. Olkapäistä tulee mieleen lähinnä kasaribändien videot - siis ne, joissa koskettimia soitettiin kaulanauhassa kitaran tapaan.
Lopulta kokemus oli kuitenkin erittäin positiivinen. Toisesta takista tuli todella istuva ja mieleinen, ja se on ollut tänä syksynä kovassa käytössä. Nythän tuolla paukkuu jo sellaiset pakkaset (ainakin täällä perukassa Oulussa), ettei edes tweed-takissa tee mieli mennä autoa pidemmälle ilman jonkinlaista kuorikerrosta.