Äsken Teemalla tulleessa Muotoilun huiput -sarjan Sisustussuunnittelijoita-osassa analysoitiin oivallisesti modernismin ongelmia. Eli kiteytettynä suunnittelun lähtökohta siinä, minkälaisia ihmisten tulisi olla, eikä niinkään siinä, minkälaisia he oikeasti ovat. Kannattaa tsekata uusinta tai Areenasta, jos sinne ilmaantuu. Ohjelmassa tuli monien haastateltavien osuvasti argumentoiden osoitetuksi noita epäkohtia, joista monet tässä ketjussa ovat nimimerkki Tumppi$:aa kritisoineet.
En tiedä mihin perustat väitteen, että keskivertosuomalainen (sic) tosiaan pistäisi sisustuksensa uusiksi noin usein (tosin eipä siinä, huonolaatuinen kama tuskin kestää tuota pitempään). En ole ainakaan itse havainnut tällaista ilmiötä lähipiirissäni. Lähinnä jotkut päivittävät isompia kalusteitaan muuttaessaan, jolloin uusi tila saattaakin edellyttää uudenlaisia ratkaisuja. Kokonaan toinen pointti onkin sitten, miksi ei uusisi? Jos siis jätetään pois vaikkapa luonnonvarakeskustelu. Onhan tuollainen sisustaminen monelle harrastus siinä, missä vaatekaapin ylläpito ja ajanmukaisena pito, eikä siinä sinänsä liene mitään väärää.
Kannattaa myös muistaa, että totta kai aina löytyy kritisoijia, se on selvä.. Katsoin nuo ohjelmat muuten itsekin. Tuota pitäisi kuitenkin tutkia aika paljonkin laajemmin, jotta nyt täällä pystyttäisiin vetämään suora johtopäätös asiasta, että= nimim. Tumppi$ oli väärässä. En muuten minäkään ole suositellut tai puhunut KAIKEN modernin designin ja arkkitehtuurin hyvyydestä. Totta ihmeessä sieltäkin floppeja löytyy. Kuitenkin ohjelmassa unohdettiin mainita, että esim. tanskalaisen modernismin alkusysäys aikoinaan oli se, kun arkkitehdit ja suunnittelijat alkoivat tutkimaan Kaare Klintin esimerkin viitoittamalla tavalla ns. keskivertoihmisen vartaloa ja sen käyttäytymistä esim. istuttaessa! Eli todellakin tuo väittämä että modernismi pyrkii sanelemaan aina ja kaikessa millainen ihmisen tulisi olla, on täysin mustavalkoinen tai oikeammin totaalisen virheellinen väite, mikäli asiaa tarkastellaan "hieman" laajemmin kuin vain yhden keskinkertaisen televisio-ohjelman perusteella. (meille suomalaisille Kaare Klint:ia tutumpi esimerkki on vaikkapa Kukkapuro. Useimmat hänen suunnittelemat esineet perustuvat nimenomaan ergonomiaan. Sekö ei ole ihmislähtöistä, vai???) Eli oliko Tumppi sittenkään väärässä? Aijai, se kun olisi ollut niin mukavaa, eikö vain? Lukuisia vastaavia esimerkkejä NIMENOMAAN IHMISLÄHTÖISESTÄ suunnittelusta ja johtoajatuksesta löytyy muuten lähes loputtomiin laajasta designin kentästä.
Niin mihinkä sitten perustan väitteeni, että suomalainen pistää sisustuksensa uusiksi noinkin tiheään... Noh, vastasit osaltasi siihen itsekin. Eli nykyisien tuotteiden elinkaariajattelu pitää siitä jo yksin huolen. Niiden maksimaalinenkin elinkaari on varsin lyhyt ja niiden kunnostaminen ei kannata eikä kunnostamiseen/korjaamiseen aina edes pysty vaikka yrittäisi (varaosia ei ole olemassakaan, liimasaumat ynnä muut "ihanuudet" ovat lähes mahdottomia korjata) Toisaalta perustan myöskin väitteeni ihan omin silmin näkemääni. Monikin nuori perhe tai pariskunta muuttaa tänä päivänä hyvinkin usein, ennen kuin löytävät pysyvämmän sijan jonne asettua pidemmäksi aikaa. Joten jos joka kerralla tai edes joka toisella muuttokerralla pistetään sisustus uusiksi, niin voi voi... Yksin jo rahanhukka on valtava muusta hukkaamisesta nyt puhumattakaan. Lisäksi se aiemmin mainitsemani suunniteltu vanheneminen esineiden/kalusteiden muotokielessä saa näyttämään vain muutamankin vuoden ikäiset kalusteet suorastaan sietämättömiltä, vaikka niiden perusfunktio olisikin yhä täysin kunnossa. Kuvio on tuttu, eli taas lähdetään "vähän ostoksille", yleensä vieläpä sen emännän johdolla, joka sitten löytää taas jotain aivan "ihanaa". Kierre on jälleen valmis alkamaan. Ei voi kun mielessään onnitella, sillä täydellinen kuluttaja ja myyjä+nykyinen kulutus/kertakäyttöyhteiskunta ovat todellakin löytäneet jälleen kerran toisensa!
Toki kukin tekee juuri niin kuin itse tykkää... Tietysti aina voi miettiä, onko elämä ollut sen arvoista, kun sitten aikanaan kuolinpesän huutokaupassa meklarin nuija paukahtaa viimeisen kerran korkeintaankin vain muutaman satasen kohdalla koko irtaimiston osalta... Tuon lisäksi perikunta joutuu tekemään töitä suorastaan riesaksi asti, että pääsisi ylipäänsä eroon siitä kuolinpesän jättämästä, käytännössä arvottomasta romusta. Kannattaa sekin muistaa, että sen arvottoman romunkin vuoksi ko. ihminen/ihmiset ovat vuosikymmeniä marssineet aamuisessa räntäsateessa niska limassa töihin. Nimittäin jokaiseen Maskunkin reissuun menee aina satasia ja jos koko irtaimistosta puhutaan niin tuhansia. Kuten todettua, kyse ei ole niinkään rahasta vaan oikeastaan vain arvoista.
Palatkaamme vielä noiden tv- ohjelmien antiin takaisin... Eli olen jo aikaisemminkin todennut, että kukin saa toki tykönään etsiä ja romantisoida niitä löytämiään porsaanreikiä tai epäkohtia "tikku ojossa" niin paljon kuin lystää. Muistattekos muuten pari muutakin seikkaa, jotka ko. ohjelmissa mainittiin? Muistaakseni siellä muun muassa mainittiin, että: (sanajärjestys ja sanamuodot saattoivat ko. dokumenteissa olla erilaiset, mutta viesti oli sama)
- Eli, modernismi on parhaimmillaan aidon demokraattista
- monessa kohtaa nimenomaan ihminen on ollut suunnittelun lähtökohtana
- modernismi oikeastaan lopetti varsinaiset tyylisuunnat
- modernismi ei ole varsinainen tyylisuunta
- funktio viitoitti muotoilua (eli tasanvarmasti muodolla on AINA funktio jos/kun puhutaan AIDOSTA modernista designista)
Toki nuokin asiat olen maininnut jo monta sivua takaperin, jotka sitten täällä kumottiin... Eli tosiaan jos nuo kohdat meni ohi, kannattaa ehdottomasti katsoa dokkarit uusintana.
