Sisustustyylit

[Tumppi$]

Artekin 1930-luvun piirustusten mukaan sen pöydissä oli täyttä koivua vain jaloissa. Esimerkiksi pöytätasot olivat vaneria ja linoleumia. Nähdäkseni sekä vaneri että linoleum olivat 30-luvun standardien mukaan "ihan OK", mutta eivät todellakaan massiiviipuun tasoista.

No tuossa pari viestiä ylempänä olen jo hieman valottanutkin tuota materiaaliproblematiikkaa.. Eli se "massiivipuu" EI TODELLAKAAN ole mikään autuaaksi tekevä seikka, vaan todellisuudessa monesti jopa päinvastoin. Toki meihin kaikkiin on jo siellä äidinmaidossa iskostettu tuo romanttinen mielikuva (tai paremminkin harhakuva) massiivipuun "ylivertaisuudesta". Eli esimerkiksi tuo ikilevy, siis linoleum on äärimmäisen kestävää materiaalia, joka on hyvinkin perusteltua muun muassa ruokapöytien kansissa. Se kestää iskuja/viiltoja aivan mielettömästi, samoin kuin esim. kosteutta. Monessakin lapsiperheessä "massiivipuupöytä" olisi jo parissa kuukaudessa hiontakunnossa, kun siihen roiskuisi kuitenkin aina enemmän ja vähemmän juomia, ruokia jne. Puhumattakaan siitä kun perheen pienimmät saisivat käsiinsä hiemankin kovempaa "astaloa". Jotta massiivipuu kestäisi kaiken tuon edes lähellekään yhtä hyvin kuin vaikkapa linoleum, pitäisi käyttää huippukovia jalopuulaatuja, kuten tiikkiä, Jarrah- mahonkia yms. eikä siltikään saavutettaisi linoleumin iskunkestävyyttä. Lisäksi tuota kautta hinnat jopa tuplaantuisivat hyvinkin helposti. Tuollaisella kerroksittaisella rakenteella, kuten vaneri+linoleum tai esim. kimpilevy+linoleum saadaan ihan oikeasti todella stabiili rakenne, kun taas massiivipuun ongelma on AINA huono mittatarkkuudessa pysyminen ja pitkissä tasoissa ja pöydissä kieroutuminen ajan saatossa. Eli esim. linoleum ei missään nimessä ole vain pelkästään "ok". Ei silloin eikä nyt, vaan aikanaanhan kyse oli suorastaan mullistavasta materiaalista, jota parempaa kestävyyden näkökulmasta tarkasteltuna ei ole vielä tänäkään päivänä olemassa siihen käyttötarkoitukseen johon linoleumia kalusteissa yhä käytetään. Erityisesti tuohon maailmanaikaan kevyt mutta äärimmäisen kestävä linoleum oli kuin toisesta maailmasta verrattuna vielä siihen aikaan tyypillisiin, jumalattoman raskaisiin mutta silti helposti "eläviin" ja kieroutuviin "massiivipuurohjakkeisiin".

Ja usko pois, myös vanerin kanssa on ihan sama juttu... Eli on todellakin olemassa vaneria ja "vaneria". Muun muassa Aallon kalusteissa käytetty vaneri on Artekin itsensä valitsemaa ja heidän itsensä määrittämää laadullisesti. Sitä ei siis todellakaan poimita ja tilailla tuosta vain "yleisiltä" markkinoilta, vaan tietyltä/tietyiltä toimittajalta/toimittajilta valikoiden kuormasta parhaat vanerilaadut. Kuten todettua, toki oikeasti laadukkaalla massiivipuulla on paikkansa ja omat käyttökohteensa, mutta mikään universaalin ylivertainen materiaali se ei automaattisesti kuitenkaan ole, varsinkaan huonekaluissa.

[Osman]

Niin, nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että noille laskettu käyttöelinkaarikin on jotain ihan muuta kuin esim. Maskun kalusteilla.. Toki osittain allekirjoitan tuon mitä nykyisiin, HUOM! nykyisiin materiaaleihin tulee. Eli nykyään myös Artek käyttää etelän pikakasvatusmenetelmillä kasvatettua koivua, mäntyä jne. Mutta voin todellakin luvata, että ennen asia oli aivan toisin.. Eli aikoinaan myös käytetyt materiaalit olivat parasta mitä on olemassa. Eli se että niissä on aina käytetty esim. koivua ja mäntyä, eivät itsessään tee materiaaleista sen keskinkertaisempaa, koska todellakin on koivua ja "koivua". Eli esim. vanhoissa Aallon kalusteissa käytetty koivuhan on täysin villinä ja vapaana hitaasti kasvanutta pohjoisen koivua, joka on äärimmäisen tiheäsyistä ja aivan käsittämättömän kestävää esim. taivutukselle. Muun muassa vanhat L-jalat saattavat olla taivutettu suoraan oksan kohdalta! Ja sellainen temppu vaatii parasta puulaatua mitä on yleensä olemassa, vaikka se olisikin "vain" ihan kotoista koivuamme. Toki, yhä edelleen materiaalit ovat kuitenkin ihan jotain muuta kuin perushuonekaluissa. Eli todellakin on koivua ja "koivua". Asiaan vihkiytymättömän on toki vaikea tätä käsittää, mutta eroja yhä edelleen on.

Kyllä Artekilla edelleen on yksinoikeus Aallon kalusteisiin... Vaikka menetelmät ovat sinällään vanhentuneet, on tuotesuoja kuitenkin yhä olemassa. Eli ainakin muotokielen tulisi poiketa todella radikaalisti Aallon muotokielestä. Toisaalta, kaikki sijoittaminen infraan ja koneisiin aiheuttaisi sen että eipä hintaero iso enää olisikaan Artekin kalusteisiin. Eli asia ei ole todellisuudessa ihan noin yksinkertainen... Eli sitä ns. "merkkilisää" ei ihan niin mielettömästi näissä olekaan, vaikka sitä monet toki mielellään itselle+muille uskottelevatkin, kun Artekin hinnat tuntuvatkin äkkiä tarkasteltuna kovilta esim. Maskun hintoihin verrattuna.

Eihän nykyisiä kusetushintoja pidä perustella romanttisilla mielikuvilla 30-luvun materiaaleista.

Tuon ylemmän taulukon perusteellahan todennäköinen asiakas  maksoi vielä 50-luvulla paremmasta kamasta vähemmän.

[Mangrove]

Toki meihin kaikkiin on jo siellä äidinmaidossa iskostettu tuo romanttinen mielikuva (tai paremminkin harhakuva) massiivipuun "ylivertaisuudesta".

Katselin vanhemman ajan kirjallisuutta ja olet oikeassa. Tosin nykyään tuosta laadukkaimmasta pöytälevylaadusta joutuu maksamaan vähintään 100 tai jopa 200% enemmän kuin huonommasta laadusta (IKEA yms.). Muutama lainaus Jaakko Saarikosken artikkelista "Katsotaanpa tuolin alle", ilmestynyt Kaunis Koti -lehden numerossa 1/1950:

Pöytä
[...]
Pöytälevyjä valmistetaan monella tavalla. Halvin levy on liimattu kokoon laudoista. - mitä kapeammista, sitä parempi. Tälläisellä levyllä on se paha vika, että laudat kosteusvaihteluista taipuvat, saumat suurenevat ja koko pöytälevy käyristyy.
[...]
Parempi levy on jo sellainen, jossa laudoista valmistetun kehikon päälle on liimattu vanerilevy.
[...]
Muistellessamme, minkälaista kulutusta pöytämme on kestettävä, maksamme siitä ehkä mielellämme hiukan enemmän (n. 30 %) ja vaadimme, että pöytälevy on valmistettu ns. kimpilevystä, joka on erittäin hyvää huonerakennusainetta, että tämä levy on päällystetty ohuilla ristiinliimatuilla puulevyillä, joten levyssä ei näy minkäänlaisia saumoja, että pöytälevyn reunat on myöskin ympäriinsä päällystetty puulistoilla, joten laudan päät eivät missään ole näkyvissä.

1950-luvulla Artekia mainostettiin yleisesti esimerkiksi vastanainneille pareille. 200,000 markalla vuonna 1951 sai kaksioon kaiken tarvittavan SOK:lta, Stockmannilta ja Artekilta. Vuoden 1951 metallityöläinen (keskivertotyöläistä paremmin ansaitseva!) sai tehdä 1228 tuntia töitä (ennen veroja) ansaitakseen kyseisen summan. Nykyään se olisi (1228 x 14,91) = n. 18300 euroa. Kyllä sillä saa kaksi sänkyä, 21 metriä pellavakangasta, muutaman hyllyn, sohvapöydän yms. samoilta liikkeiltä.

[Tumppi$]

Niin, nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että noille laskettu käyttöelinkaarikin on jotain ihan muuta kuin esim. Maskun kalusteilla.. Toki osittain allekirjoitan tuon mitä nykyisiin, HUOM! nykyisiin materiaaleihin tulee. Eli nykyään myös Artek käyttää etelän pikakasvatusmenetelmillä kasvatettua koivua, mäntyä jne. Mutta voin todellakin luvata, että ennen asia oli aivan toisin.. Eli aikoinaan myös käytetyt materiaalit olivat parasta mitä on olemassa. Eli se että niissä on aina käytetty esim. koivua ja mäntyä, eivät itsessään tee materiaaleista sen keskinkertaisempaa, koska todellakin on koivua ja "koivua". Eli esim. vanhoissa Aallon kalusteissa käytetty koivuhan on täysin villinä ja vapaana hitaasti kasvanutta pohjoisen koivua, joka on äärimmäisen tiheäsyistä ja aivan käsittämättömän kestävää esim. taivutukselle. Muun muassa vanhat L-jalat saattavat olla taivutettu suoraan oksan kohdalta! Ja sellainen temppu vaatii parasta puulaatua mitä on yleensä olemassa, vaikka se olisikin "vain" ihan kotoista koivuamme. Toki, yhä edelleen materiaalit ovat kuitenkin ihan jotain muuta kuin perushuonekaluissa. Eli todellakin on koivua ja "koivua". Asiaan vihkiytymättömän on toki vaikea tätä käsittää, mutta eroja yhä edelleen on.

Kyllä Artekilla edelleen on yksinoikeus Aallon kalusteisiin... Vaikka menetelmät ovat sinällään vanhentuneet, on tuotesuoja kuitenkin yhä olemassa. Eli ainakin muotokielen tulisi poiketa todella radikaalisti Aallon muotokielestä. Toisaalta, kaikki sijoittaminen infraan ja koneisiin aiheuttaisi sen että eipä hintaero iso enää olisikaan Artekin kalusteisiin. Eli asia ei ole todellisuudessa ihan noin yksinkertainen... Eli sitä ns. "merkkilisää" ei ihan niin mielettömästi näissä olekaan, vaikka sitä monet toki mielellään itselle+muille uskottelevatkin, kun Artekin hinnat tuntuvatkin äkkiä tarkasteltuna kovilta esim. Maskun hintoihin verrattuna.

Eihän nykyisiä kusetushintoja pidä perustella romanttisilla mielikuvilla 30-luvun materiaaleista.

Tuon ylemmän taulukon perusteellahan todennäköinen asiakas  maksoi vielä 50-luvulla paremmasta kamasta vähemmän.

No olen kyllä itsekin samaa mieltä siitä, että Artek on jo pidempään mennyt "poliittisesti" väärään suuntaan.. Mutta kyllä sieltä edelleen saa ihan eri laatua kuin esim. Maskuista, Kruunukalusteista jne. Varsinkin Aallon kalusteissa on edelleen hyvinkin tarkat "laatustandardit" ja erittäin pitkä elinkaari.

[kapten GT]

^ Paitsi että puu on nykyisin pehmeämpää ja lakat huonompia. Edellinen on väkisinkasvatettua ja kunnon lakat on kielletty. Ja aikanaan mehiläispesää ostaessa karsin maalivirheiden takia kolme yksilöä pois. Kas kun valmistus oli alihankintana muistaakseni Virossa.

[Tumppi$]

^ Paitsi että puu on nykyisin pehmeämpää ja lakat huonompia. Edellinen on väkisinkasvatettua ja kunnon lakat on kielletty. Ja aikanaan mehiläispesää ostaessa karsin maalivirheiden takia kolme yksilöä pois. Kas kun valmistus oli alihankintana muistaakseni Virossa.

Joo, tätä nykyisin niissä käytettyä puutahan ei enää taivutella oksan kohdalta niin kuin ennen vanhaan.. On suorastaan käsittämätöntä, kuinka todellakin L-jalan taivutus saattaa vanhoissa Aallon kalusteissa olla suoraan oksan kohdalla. Se temppu vaatii aivan mielettömän kovan/sitkeän ja tiheäsyisen puun.  Tuon nykyisen lakan kanssa on mielestäni pahin ongelma se, että nykyiset kalusteet eivät tule patinoitumaan viidessäkymmenessä vuodessakaan, koska niissä käytetään näitä UV- suojattuja lakkoja, jotka ikävä kyllä tekevät pinnasta ikään kuin "muovisen" oloisen, joka ei vanhene arvokkaasti.

Eli tuoko on siis totta..? Eli valaisimien valmistus on todellakin siirretty muualle? Toki tuollaista huhua on liikkunut jo jonkin aikaa, mutta en ole itse erityisemmin perehtynyt tuohon, koska itse pelailen lähes yksinomaan tuon vanhemman tavaran kanssa.

[kapten GT]

^ Ainakin silloin oli tuon osalta. Tästä nyt on aikaa ehkä 7 vuotta.

[Mangrove]

Mistä kannattaa katsoa rottinkihuonekaluja? Vaihtoehtoja pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan IKEA, sokeiden Annansilmät-Aitta sekä Maskut yms.

[Falcon Crest]

Eilen tuli taas törmättyä viime aikoina itseäni ja vaimoani ihmetyttävään ja enenevässä määrin ärsyttävään ilmiöön. Stockmann mainosti ekologisiksi luonnehdittuja kalustemaaleja, jotka mm. hajoavat luonnossa. Saman periaatteen mukaisia huonekalujakin on tullut vastaan viime aikoina. Kaikenlainen ympäristöystävällinen teknologia ja materiaalit ovat toki tervetulleita, mutta tässä mennään pahasti metsään. Eihän huonekalujen pidä maatua helposti, vaan kestää isältä pojalle! Ei niitä tarvitse asbestista tehdä, mutta siinä vaiheessa, kun on hyväksytty ajatus tuolin tai pöydän käyttämisestä vain joitakin vuosia, on mielestäni siirrytty sellaisen barbarian tasolle, että moiseen syyllistyneen ihmisen kohdalla on syytä kyseenalaistaa jo perustavanlaatuiset ihmisoikeudet. En halua kotiini kalusteita, joiden merkittävin ominaisuus on niiden nopea lahoaminen takaisin alkuaineiksi.

[Tumppi$]

Eilen tuli taas törmättyä viime aikoina itseäni ja vaimoani ihmetyttävään ja enenevässä määrin ärsyttävään ilmiöön. Stockmann mainosti ekologisiksi luonnehdittuja kalustemaaleja, jotka mm. hajoavat luonnossa. Saman periaatteen mukaisia huonekalujakin on tullut vastaan viime aikoina. Kaikenlainen ympäristöystävällinen teknologia ja materiaalit ovat toki tervetulleita, mutta tässä mennään pahasti metsään. Eihän huonekalujen pidä maatua helposti, vaan kestää isältä pojalle! Ei niitä tarvitse asbestista tehdä, mutta siinä vaiheessa, kun on hyväksytty ajatus tuolin tai pöydän käyttämisestä vain joitakin vuosia, on mielestäni siirrytty sellaisen barbarian tasolle, että moiseen syyllistyneen ihmisen kohdalla on syytä kyseenalaistaa jo perustavanlaatuiset ihmisoikeudet. En halua kotiini kalusteita, joiden merkittävin ominaisuus on niiden nopea lahoaminen takaisin alkuaineiksi.

Nimenomaan näin. Eli tuossa yritetään kuluttajaa kosiskella (tai ihan suoraan sanottuna kusettaa oikein huolella) kauniilla ajatuksella "ympäristöystävällisistä" kalusteista, vaikka kyseessä on markkinamiesten ja helppoheikkien keino pitää kuluttaja jatkuvassa oravanpyörässä vedoten romanttisiin mielikuviin ekoloogisuudesta. Ajatelkaas tilannetta että meillä vallitsisi niin pitkälle viety totalitarismi että kansalaiset määrättäisiin lainvoimalla käyttämään vain tuollaisia kalusteista... Hukkuisimme paskaan aika nopeasti, varsinkin kun maatuminenkaan ei ihan hetkessä tapahdu. Ympäristön- ja luonnonsuojelu on todella tärkeää, (mikä muuten onkin yksi funktionalismin perusteeseistä) mutta tuolla tavoin luontoa vain kuormitetaan entistäkin enemmän. Kuten nimim. Falcon Crest totesikin, meidän pitäisi pyrkiä kuluttamaan OIKEASTI ekologisesti, eli panostamalla tuotteen mahdollisimman pitkään elinkaareen, samalla kuitenkaan uhraamatta ympäristöystävällisiä materiaaleja ja valmistusmenetelmiä.

[domppa]

Kuten nimim. Falcon Crest totesikin, meidän pitäisi pyrkiä kuluttamaan OIKEASTI ekologisesti, eli panostamalla tuotteen mahdollisimman pitkään elinkaareen, samalla kuitenkaan uhraamatta ympäristöystävällisiä materiaaleja ja valmistusmenetelmiä.

Samaa mieltä. Vanhempieni Artekit olleet käytössä lähes 30-vuotta ja vieläkin erittäin vahvassa kunnossa. Esimerkiksi monet Ikean kamat näyttävät vuoden parin käytön jälkeen hirveiltä.

[Mangrove]

Kaksi on massiivikoivua, yksi vaneria. Kysyn: kannattaako sijoittaa yli 100 € enemmän Artekiin vai ostaisitko esimerkiksi Askon jakkaran?

Artek - Jakkara E60 = 175 €
Asko - Pia-jakkara = 32 €
Ikea - FROSTA Jakkara = 8€

[Tumppi$]

Kaksi on massiivikoivua, yksi vaneria. Kysyn: kannattaako sijoittaa yli 100 € enemmän Artekiin vai ostaisitko esimerkiksi Askon jakkaran?

Artek - Jakkara E60 = 175 €
Asko - Pia-jakkara = 32 €
Ikea - FROSTA Jakkara = 8€

No, jos vinkin saan tähän heti kärkeen antaa, niin älä osta edes Artekia uutena, vaan koeta metsästää käytetty E60. Nimittäin hyvällä tuurilla ja tietenkin aktiivisella etsimisellä voit löytää sellaisen jopa tuon Frostan hinnalla. Askon Pia- jakkaran hinnalla on jo hyvinkin todennäköistä löytää muutamassa kuukaudessa aito E60, kunhan pikkuisen viitsii nähdä vaivaa..

Noh, jos puolestaan menemme itse jakkaroiden paremmuuteen, niin avataanpas juttua hieman... Eli noissa kahdessa alemmassa jakkarassa kyse on näistä miljoonista ja taas miljoonista näköiskopioista. Ja niissähän ei ole oikeastaan mitään muuta samaa verrattuna tuohon E60:een kuin se, että kaikkia niitäkin toki jakkaroiksi kutsutaan ja niissä kaikissa on neljä jalkaa. No ok, on niissä tuon edellä mainitun lisäksi se yhtäläisyys että yksi noista, eli Artekin E60, on toiminut esikuvana noille muille jakkaroille.

Jos seuraavaksi lähdetään ruotimaan konkreettisia eroja ihan vain muutamalla lauseella, niin lyhyesti sanottuna noiden alempien linkkien jakkaroiden rakenneratkaisut eroavat aidosta E60:sta kuin yö ja päivä. Ensinnäkin, jalkojen taivutustekniikka tekee E60:en jaloista suorastaan käsittämättömän solidit ja jäykät. (kun taas Pia ja Frosta nuljuavat uudesta saakka) E60:en istuinosassa/kannessa on käytetty nerokasta kaksoisvanerirakennetta joka tekee ko. jakkarasta yllättävänkin mukavan istua, kun taas Pia ja Frosta- jakkaroissa istuinosa on kivikovaa umpivaneria tai mdf:ää, joissa jo vartin istuminen tuottaa tuskaa. En tiedä millaista teoreettista kuormaa Pia ja Frosta kestävät, mutta E60 kestää noin 1500kg:n kuorman, joten on sanomattakin selvää että ensimmäiset 50 vuotta ovat E60:lle vasta kevyt sisäänajo.

[chr]

Kuten nimim. Falcon Crest totesikin, meidän pitäisi pyrkiä kuluttamaan OIKEASTI ekologisesti, eli panostamalla tuotteen mahdollisimman pitkään elinkaareen, samalla kuitenkaan uhraamatta ympäristöystävällisiä materiaaleja ja valmistusmenetelmiä.

Samaa mieltä. Vanhempieni Artekit olleet käytössä lähes 30-vuotta ja vieläkin erittäin vahvassa kunnossa. Esimerkiksi monet Ikean kamat näyttävät vuoden parin käytön jälkeen hirveiltä.

Meillä on Artekin 82B tms valkopintainen ruokapöytä, jonka vanhempani ovat ostaneet 80-luvun alussa. Se on sen jälkeen ollut isoäidilläni ja nyt se on ollut meillä 15 vuotta.

En ole varma kirjoitinko tämän jo aikaisemmin tänne, mutta tuossa on sellaista toimivuutta ja ulkonäköä joka kestää aikaa.

[Mangrove]

Ensinnäkin, jalkojen taivutustekniikka tekee E60:en jaloista suorastaan käsittämättömän solidit ja jäykät. (kun taas Pia ja Frosta nuljuavat uudesta saakka)

Sattumalta minulla on ollut useamman vuosikymmenen kaksi ilmeisesti Askon tekemää nelijalkaista jakkaraa ja ne eivät vieläkään nuljuta.