[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Vuosien ajan olen tilaillut vaatteita sun muita ympäri maailman, sillä Suomen valikoima on kehno ja hinnat kovia. Lentopostin ja kuriiripalveluiden päästöt ovat kovempia, joten päätin nyt vihdoin lahjoittaa jotakin Carbonfundiin, jotta tuntisin itseni paremmaksi ihmiseksi. En oleta järjestön saavan faneja foorumin kauppatieteilijöiden parissa, mutta haastan silti muutkin mukaan. Yksi ei suurta eroa tee, kymmenen tyylinörtin lahjoituksesta kertyy jo jotakin -- ja näin edelleen.

http://carbonfund.org

Miten kauppatieteilijyys tähän liittyy?

Jos viittaat materialismiin, tuo on myytävä tuote tai palvelu, jolla voidaan katsoa olevan reaaliarvo siinä missä mikä tahansa muukin.

Tämä kauppatieteilijä, joka on myös itse ko. taholle rahaa tuupannut, arvostaa kyllä.

Pelkään että suurin vastustaja tällaisille carbonfundeille on mm. Yhdysvaltain republikaanipuolueesta löytyvä uusi tiedenerojen ryhmä, jotka eivät tunnusta evoluutiota, ilmastonmuutosta (tai sen riskiä), teoriat jotka molemmat käsittääkseni ainakin nykytiede tunnustaa.

Itse kierrätän hyvää rahaa kiva.orgin kautta. Siellä voi halutessaan tukea myös rättikauppiaiden arkea!

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Lh, se oli pieni provo modernin talousteorian ja USA:n työväkeä polkevien lakien sokaisemien suuntaan. He tuskin innostuvat itse ansaitun rahan lahjoittamisesta epämääräisten päästöjen hyvittämiseksi, kun miljardi kiinalaista tai intialaista eivät kuitenkaan osallistu. Ainakin Kokoomusnuorissa näitä veikkosia on, ja statuspukeutuminen on heille aina olennainen taito. Noh, turhan poliittiseksi meni jo. Taidan antaa itselleni loppupäivän porttikiellon.

En ole kauppatieteilijä, olen nihilisti ja umpikyyninen p*skiainen. Kaikenlaiseen anekauppaan suhtaudun ivanaurulla. Sen sijaan että rahoittaisin välistävetäjien luksuselämää käytän ilomielin vähäisiä rahojani paikallisten pienyrittäjien palveluiden ostamiseen: Vaatturi, suutari, lammastilallinen, possunkasvattaja, diesel-velho, sähköasentaja...

Mielestäni kannattaisi ennemmin rahoittaa kotimaisia ympäristöprojekteja. Tässä rahat menee mm. intialaisiin ja kiinalaisiin tuulienergiatehtaisiin.

En ole kauppatieteilijä, olen nihilisti ja umpikyyninen p*skiainen. Kaikenlaiseen anekauppaan suhtaudun ivanaurulla. Sen sijaan että rahoittaisin välistävetäjien luksuselämää käytän ilomielin vähäisiä rahojani paikallisten pienyrittäjien palveluiden ostamiseen: Vaatturi, suutari, lammastilallinen, possunkasvattaja, diesel-velho, sähköasentaja...

Ei tarvitse olla nihilisti tai kyynikko. Kyllä paikallisten pienyrittäjien suosiminen omalla rahalla on hyvin perusteltua. Tai jos paikallisia pienyrittäjiä ei ole, niin edes kotimaisten vaihtoehtojen suosiminen. Kyllä vaatealalla vielä suomalaisiakin toimijoita on jäljellä.

Sieluaan voi sitten rauhoitella vaikka Amnestyn, Punaisen Ristin, kiva.orgin tai Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tai sitten olla rauhoittelematta, jos siihen ei ole tarvetta.

Koska poden kroonista kulinarismia, olen erityisen kiinnostunut hankkimaan elintarvikkeita suoraan tuottajilta. IMHO paljon järkevämpää kuin osallistua anekauppiaan business-jetin rahoitukseen. Mutta jokainen tyylillään.

Lh, se oli pieni provo modernin talousteorian ja USA:n työväkeä polkevien lakien sokaisemien suuntaan. He tuskin innostuvat itse ansaitun rahan lahjoittamisesta epämääräisten päästöjen hyvittämiseksi, kun miljardi kiinalaista tai intialaista eivät kuitenkaan osallistu. Ainakin Kokoomusnuorissa näitä veikkosia on, ja statuspukeutuminen on heille aina olennainen taito. Noh, turhan poliittiseksi meni jo.Taidan antaa itselleni loppupäivän porttikiellon.

Ville, noudatetaanko laatimiasi sääntöjä? Kalikka ei kalahda nilkkaan, mutta tällainen roiskiva yleistäminen ja politisointi on itsessään aika hämmentävää.

Uskon esimerkillä johtamiseen.

Mielestäni kannattaisi ennemmin rahoittaa kotimaisia ympäristöprojekteja. Tässä rahat menee mm. intialaisiin ja kiinalaisiin tuulienergiatehtaisiin.

Tarkoitatko, että hyväntekeväisyydessä tulisi enemmän keskittyä asioihin, joista on itselle hyötyä, vai että kotimaiset ympäristöprojektit ovat tärkeämpiä kuin intialaiset ja kiinalaiset tuulienergiatehtaat?

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Lh, en minä mitään johda. Foorumilla vastaan jäsenten kysymyksiin ja blogin puolelle kirjoittelen aiheista, jotka kiinnostavat minua, ehkä myös muita. Lukija päättää, mistä on hyötyä hänelle ja minkä sivuuttaa. Tärkeintä on koota ja palauttaa tietoa vaatteista suomen kielelle, ja takaisin Suomeen. Hyvin tehokkaasti sen isiemme sukupolvi sivuutti tai unohti. Annoin itselleni jäähyn eilisen loppupäivän ajaksi, jospa sillä provo on kuitattu.

Tarkoitan sitä, että jos haluaa rahoittaa ympäristön hyvinvointia niin mielestäni kannattaa ensin muuttaa omia tapoja rasittaa ympäristöä ja seuraavaksi vaikuttaa asioihin paikallisesti. Näin tulokset voi itse nähdä ja arvioida ja näkee meneekö resurssit hukkaan vai ei. Ja samalla oma ympäristö hyötyy joka on osa koko maapallon ympäristöä. Kun kaikki tekevät näin niin se on tehokkain tapa huolehtia pallon hyvinvoinnista.

Tässä on pointtinsa.

Mistavalkoisuutta kannattaa toki välttää, sillä esim. eBay-ostoksia voi perustella ekologisuudella, mutta jos satasen tuote tulee lentokuriirina, niin asiaan tulee heti sävyjä. Toki sitten voi kommentoida, että kyllähän se kama kone lentää ilman sitä yksittäistä pakettiakin.

Sitten kun perusteluita puoleen ja toiseen tulee loputtomasti, niin astuu kuvaan anekauppa. Siispä nollaan hiilijälkeni jollain lahjoituksella.

Sinänsä lahjoitus kotimaan suojeluun on ihan ok, kunhan muistaa että luonto ei tunne valtiorajoja. Esimerkkinä käy vaikka Itämeri, sitä kautta tulee käsittelemätöntä kuraa vaikka kuinka kun jätevedet ajetaan sellaisenaan mereen. Kärjistetysti sanottuna helsinkiläisen sietäisi olla Itämerestä enemmän huolissaan kuin vaikka jostain sisäjärvestä.

Molemmat ovat siis tärkeitä kuin mitkä.

Tuosta voi aloittaa paikallisesti. Ja ei, ei ole kytköksiä. Mitä nyt sinilevälautat suoraan sanottuna vituttavat purjehtiessa. Ja sisävesihuvilan rannassa.