Kysy ja opi: ketju aloitteleville jäsenille

[tg]

Saisikos keikareilta hiukan apua värien ja/tai kankaiden yhdistelyssä?

Esimerkiksi jos laitan jalkaani ruskeat paksumpaa kangasta olevat puuvillahousut ja yläosaan valkoisen oxford-kankaisen button-down kauluspaidan niin voiko (navy) bleiseri olla vähän ohuempaa kangasta vai pitäisikö sen olla yhtä rouheaa kuin muut vaatekappaleet? Entä pitäisikö kauluspaidan olla valkoisen sijasta jotain muuta?

Toinen mieltä askarruttanut yhdistelmä on navyt housut ja musta päällystakki. Omaan silmään näyttää liian kontrastittomalta. Minkä värinen päällystakki olisi hyvä navyjen housujen kanssa?

Entäpä jos päällä olisi beige päällystakki niin pitäisikö housujen olla tummemmat vai vaaleammat kuin takki?

[uuno]

olen teettämässä ensimmäistä mittatilauspukuani.  Paitoja on tullut teetettyä aiemmin jo muutama ja ovat olleet käytännössä kerralla sopivia.  Pukua on sovitettu jo kolme kertaa, se on vieläkin viriteltävänä.  Onkohan tuo vielä normaalia, vai pitääkö jo alkaa epäillä liikkeen kykyä?  Tähän täytyy kyllä todeta, etten ole missään mallipojun mitoissa ja selkäkin on moneen suuntaan kiero.

[Jussi]

olen teettämässä ensimmäistä mittatilauspukuani.  Paitoja on tullut teetettyä aiemmin jo muutama ja ovat olleet käytännössä kerralla sopivia.  Pukua on sovitettu jo kolme kertaa, se on vieläkin viriteltävänä.  Onkohan tuo vielä normaalia, vai pitääkö jo alkaa epäillä liikkeen kykyä?  Tähän täytyy kyllä todeta, etten ole missään mallipojun mitoissa ja selkäkin on moneen suuntaan kiero.

Ajoittain näitäkin käy, sitä ei voi kieltää, etenkin jos kropassa on haastavuutta. Räätälinpukujen kohdalla sovituksia on lähtökohtaisesti useampi, joten prosessin aikana viritetään setti kuntoon (ja silti tarkastetaan sen jälkeen), mittatilauksessa jää periaatteessa tuo prosessi pois ja tarvittavat muutokset tehdään valmiiseen pukuun. Valtaosa selviää joko yhdellä muutoskierroksella tai tyystin ilman niitäkin, mutta joskus säädetään enemmän - tai pahimmassa tapauksessa tehdään jopa täysin uusiksi.

Pohjana käytettävällä mallilla on hyvin paljon tekemistä kaiken kanssa. Perusmallin istuessa lähelle todennäköisyys laakista osumiseen on parempi. Meilläkin tullaan piakkoin muokkaamaan pohjamallia sangen paljon kokemuksesta havaittujen asioiden myötä - esim. sellainen asia kuin persaus tuntuu olevan eteläisemmässä Euroopassa harvinaisuus. Vaikka sinällään mistään "suomalaiskehosta" ei välttämättä voi puhua, on kuitenkin joitakin stereotyyppisiä asioita, jotka täytyy ottaa huomioon käytännössä aina.

[TT]

Hei!

Olisiko foorumin jäsenillä vinkkejä puvuntakin suoristamiseen? Käytin bleiseriäni istuessani sohvalla, minkä seurauksena siinä on horisontaalisia ryppyjä kahden viikon hengarissa olon jälkeenkin. Netistä löysin vinkin, jonka mukaan puvuntakki pitäisi höyrystää esimerkiksi suihkussa tai erillisellä laitteella. Toisten mukaan tämä kuitenkin rikkoo bleiserin rakennetta. Olisiko täällä siis toimivia ratkaisuja?

Kiitoksia!

[Jaydee]

Prässäys silitysraudalla, mutta älä liikuta rautaa kankaalla. Takin infolapusta löytynee suosituslämpotila.

[kisälli]

Yllensä rypyt oikee ihan kun takki roikkuu henkarilla ja pitää kädellä helmasta kiinni kevyesti "vetäen" alaspäin ja päästää silitysraudasta höyryä ryppyisiin kohtiin. suihkua en minäkään suosittele sattaa alkaa saumat kiihartamaan hihassa olkapäällä.

Puuvilla ja pellava vaatii jo usein silitystä raudalla. Silloin voi laittaa ohuen puuvilla kankaan väliin ettei takin kangas ala kiiltämään.

[salaryman]

Onkos prässääminenkin nykyään lost art? Itse olen pitänyt itsestäänselvyytenä että villakankaita ei silitetä vaan että lämpöhoito raudalla annetaan aina välikankaan, mielellään kostutetun läpi. Mukanani on kulkenut tähän käyttöön tarkoitettu puuvillakankainen harsokangas, lapsuudenkotini peruja, jolla tuon operaation olen aina suorittanut.

Millähän nimellä tuommoista kangasta kutsutaan? Se on valkosta harvaa lähes verkkomaista puuvillakudosta, tuttua ensiapukursseilta; Vammojen sitomiseen käytettävä sideharso kun on juuri tätä kamaa.

Ei hienompienkaan vaatteiden höyryttämistä kannata arastella kunhan pitää tolkun mukana ja annostelee höyryä sinne missä sitä tarvitaan ja jättää aremmat kohdat ilman. Vaateliikkeiden varastoissa höyryttäminen on rutiinitoimintaa kun valmistajien kuljetuspakkauksissa painuneet ja ruttautuneet vaatteet tuunataan räkkikuntoon. Itse olen käyttänyt surutta höyrypesuriakin ryppyjen oikaisuun enkä ole mielestni mitään vahinkoa aikaan saanut.

EDIT: Nopealla googlaamisella näyttäisi siltä että se tyyki on sideharsokangasta, näköjään myydään sillä nimellä.

[Ville]

salaryman, prässäys on jalo ja hyvä taito, jota on paras omin käsin harjoittaa vain housuissa. Niissä lahkeet ovat suoraa saumaa, joiden sisällä ei ole kuin vuori. Laadukkaammissa takeissa on kuitenkin se rintaliinasto ja varta vasten rakennetut hartiatoppaukset, joita itse prässäämällä voi pilata vanhan viimeistelyn tai sitten tuhota rakenteet. Toki rakenteeton takki tai liimattu takki ovat eri otuksia. Mitä nyt olen netin videoita katsonut, niin sellainen perinteinen, aito puvun prässäys vie jopa puoli tuntia, ja muuttaa ulkonäköä kummasti. Vaikea siinä olisi onnistua ilman koulutusta.

[salaryman]

Joo, takkeja ei ole tullut prässättyä mutta housuja kylläkin. Takkien rypyt on oijenneet ihan henkarissa höyryttämällä enkä ole muodoissa muutoksia havainnut.

Jos nyt joku blazeriaan haluaa silittää niin tällä periaatteella minä olen arempia kankaita silittänyt reilut kolmekymmentä vuotta:

https://www.youtube.com/watch?v=rMWLQCRQloM

En pidä tätä mitenkään rakettitieteenä.

[Bordeaux]

Salaryman, veikkaanpa että lapsuudenkodistasi kulkeutunut harsokangas on alunperin vaippaharso. Ja niitä saa vieläkin, meilläkin on iso läjä ostettu cittarin lastentarvikehyllystä. Eikä maksa paljoa. Noille voi keksiä lukemattomia käyttötarkoituksia autonpesusta vaikkapa juuri vaatteiden silittämiseen.

[Jussi]

salaryman, prässäys on jalo ja hyvä taito, jota on paras omin käsin harjoittaa vain housuissa.

Minusta kun takin prässää oikeastaan helpommin kuin housut, mikäli kyse on vain ylläpitoprässäyksestä.

[pk]

Mistäköhän leveäpäkiäinen köyhä opiskelija löytäisi säädylliset kengät? Luulisi, että leveäjalkaisesta Suomesta löytyisi joku kohtalotoveri? Kokoni on noin UK7.5N eli vasemmassa ongelmallisemmassa (=leveämmässä) jalassa korjattu jalanpituus noin 25,5cm ja ball girth (viidennen metatarsaaliluun leveimmän kohdan yli) 27,0cm. Jalan pituuslinjaa kohtisuora leveys 11,2cm. Ei tässä mitään spesifin tyyppistä kenkää etsitä vaan jos nyt ensin löytyisi sopivaan lestiin tehty kenkä, sitten ehkä toivoisi kestävää ja laadukasta kenkääkin.

Vaikkei minulla tällä hetkellä rahaa omaan lestiin olekaan, niin osaisiko joku kertoa, että missä määrin omaan lestiin tekevät valmistajat löytävät leveitä pohjia? Minulla on vaikeuksia löytää Dainiten tai Vibramin ulkopohjista tietoa: kuinka moninaisille jalkatyypeille nämä sopivat?

Teidän, pk

[pk]

.

[uuno]

Ajoittain näitäkin käy, sitä ei voi kieltää, etenkin jos kropassa on haastavuutta. Räätälinpukujen kohdalla sovituksia on lähtökohtaisesti useampi, joten prosessin aikana viritetään setti kuntoon (ja silti tarkastetaan sen jälkeen), mittatilauksessa jää periaatteessa tuo prosessi pois ja tarvittavat muutokset tehdään valmiiseen pukuun. Valtaosa selviää joko yhdellä muutoskierroksella tai tyystin ilman niitäkin, mutta joskus säädetään enemmän - tai pahimmassa tapauksessa tehdään jopa täysin uusiksi.

Tästä pitikin kysyä.  Miten tämä sovitusruljanssi onnistuu silloin, jos liike on eri paikkakunnalla.  Näkyy välillä näitä mittapäiviä olevan eri liikkeillä muissakin kaupungeissa kuin liikkeen kotikaupungissa.  Onko silloin vastaavasti sitten sovituspäiviä?

[Jussi]

Tästä pitikin kysyä.  Miten tämä sovitusruljanssi onnistuu silloin, jos liike on eri paikkakunnalla.  Näkyy välillä näitä mittapäiviä olevan eri liikkeillä muissakin kaupungeissa kuin liikkeen kotikaupungissa.  Onko silloin vastaavasti sitten sovituspäiviä?

Periaatteessa kyllä - käytännössä usein mittapäiviä pidetään myös sovituspäivinä, eli pukusovituksille varataan ajat mittausten tapaan.