Mihin liikkeeseen kannattaisi esimerkiksi Helsingissä suunnistaa josta saisi niin sanotusti täyden palvelun?

Sauma

Osoite: Bulevardi 14,
00120 Helsinki
Puhelin: 09-495 524
Avoinna: ark. 10-18, la 11-15

Niin moni on nyt Dressmannin lytännyt, eli jätetään ostamatta. Täytyy perehtyä tarkemmin SS:n leikkauksiin, tarvitsen kuitenkin mallin, minne mahtuu hartiaa, mutta toisaalta saa olla vatsan seudulta kapea. Jos nyt oikein masokistiksi alan niin vedän kesän pakolliset vaikka sitten vanhalla puvulla ja käyn Tukholmaan avattavassa liikkeessä syksyllä tutustumalla ihan paikan päällä tuotteisiin. En nyt viitsi alkaa enemmän täällä rookie-ketjussa kyselemään Suittarin asioista, joten palaan asiaan siellä jos kysyttävää tulee. Kiitos neuvoista!

Mihin liikkeeseen kannattaisi esimerkiksi Helsingissä suunnistaa josta saisi niin sanotusti täyden palvelun?

Sauma

Osoite: Bulevardi 14,
00120 Helsinki
Puhelin: 09-495 524
Avoinna: ark. 10-18, la 11-15

Kiitoksia! 😀

Niin moni on nyt Dressmannin lytännyt, eli jätetään ostamatta. Täytyy perehtyä tarkemmin SS:n leikkauksiin, tarvitsen kuitenkin mallin, minne mahtuu hartiaa, mutta toisaalta saa olla vatsan seudulta kapea.

Napoli tais olla aika harteikas malli.

Tämä dressmania koskeva mielipiteenvaihto pisti minut miettimään omaa suhdettani kaikkeen siihen tauhkaan millä olen itseni ympäröinyt ja jota katsellessa alkaa vakavasti epäilemään että edellinen inkarnaationi on ollut hamsteri. Mikä ihme siinä materiassa oikein kiehtoo? Miksi kaiken pitäisi olla helppoa? Onko nopea tarpeen tyydytys tie onneen?

(Koittakaa kestää, tämä on löysää filosofointia niillä viimeisillä energianrippeillä mitä työviikosta on jäljellä.)

Laatu on ominaisuus joka on ja pysyy vielä silloinkin kun hinta on aikoja sitten unohtunut. Silti sorrun uudestaan ja uudestaan ostamaan esimerkiksi viiden t-paidan tarjouspaketin kympillä vaikka tiedän että parin pesukerran jälkeen ne ovat virttyneet muodottomiksi.

Omaan kasvatukseeni kuului semmoinen todennäköisesti sukupolvelleni tyypillinen piirre että peruselämisen ulkopuolelle kuuluvat hankinnat piti rahoittaa itse ainakin osittain. Isä sponssasi ehkä puolet hinasta mutta vasta sitten kun oma osuus oli säästetty. Silloin joku radionauhuri, vaihdepyörä tai ilmakivääri olivat merkityksellisiä asioita koska niiden eteen oli joutunut tekemään työtä ja harjottamaan kieltäymyksiä. Ne eivät olleet yhdentekeviä, niiden hankintaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti eri vaihtoehtoja punniten. Niihin esineisiin muodostui väkisinkin suhde ja niistä pidettiin tarkkaan huolta.

Halvalla hankittuihin kertakäyttötavaroihin ei synny suhdetta. Ne ovat yhdentekeviä asioita jotka voivat antaa lyhytaikaisen ilonkipinän ostohetkellä mutta häipyvät saman tien unholaan, joskus ihan konkreettisesti: Löysin joku aika sitten komerosta edelleen kaupan pussissa olevan nipun tennissukkia jotka kuitin mukaan oli ostettu vuonna 1998...

Ehkä ideaali olisi että pystyisi suhtautumaan kaikkiin hankintoihinsa kuin Mount Everestille pyrkivä kiipeilijä varusteisiinsa: Joka ikisen nippelin pitää olla tarkkaan harkittu koska pienenkin yksityiskohdan pettäminen voi viedä hengen ja toisaalta kaiken joutuu kantamaan itse. Roikkuisinko sata metriä korkean kallioseinän sivussa valjaissa joissa lukee dressman? Tai luottaisinko köyteen jonka ostin halvan hinnan houkuttamana?

Pitäisi pyrkiä siihen että ostaa aina parasta mitä rahalla saa. Jos hinta tuntuu kirvelevän kovalta niin se voi olla merkki siitä ettei sitä ostettavaa oikeasti taida sittenkään tarvita.

Ymmärrän Munkki4:sen ajatukset.

Ns väärät ajatukset. Lisää foorumia ja unohdetaan ne DM paskapuvut ja vaihdetaan ajatusmaailmaa.

Mulla meni muuten jouluksi saamistani DM:n tykeistä sormi läpi kun vedin lahjetta ylös. Sen laftkan kama ON paskaa.

^ Sukat on ok, muuten voi näyttää liekinheitintä.

[DressLikeA.com - Style, Fit, Quality, Aesthetics]

Kysytäänpäs enemmän tietäviltä.
Ensi syksynä olisi edessä naimisiinmeno ja pohdiskelin, että panostaisi kunnon vaatetukseen.
Ideoita otetaan vastaan niin pukeutumisesta, tyylistä kuin mahdollisista ostopaikoista.
Eli olen reilu kolmikymppinen yleensä rentoihin "retkuihin" pukeutuva kaveri.
Retkuilla tarkoitan oikeasti retkuja eli farkut ja t-paita. 😊
Tavoitteena olisi tyylikäs mutta rento tyyli. Sellainen, että voisi käyttää myös vähemmän "erityisissä" tilanteissa.

Pukeutumisen ja tyylien osalta lähtisin itse siitä, että yksivärinen, tummansininen, hyvin rento ja kevytrakenteinen puku, jossa takki on sellainen, että sitä voi käyttää myös irtotakkina. Valkoinen paita (näille on aina käyttöä) ja tarvittaessa sitten tummansininen solmio. Kaikki toimii erikseen ja yhdessä. PhatGuidolla oli omissa häissään ainakin omasta mielestäni juuri tuollainen "tyylikäs mutta rento" kokonaisuus ja juhliensa meiningit huomioon ottaen aikalailla 5/5 tyylit. Suomen syksyyn ei välttämättä sukattomuus sovi, mutta idea selvinnee.







Aihetta lienee tälläkin foorumilla käsitelty ja haulla löytynee muun muassa "sulhasen asu"-lanka.

Mihin liikkeeseen kannattaisi esimerkiksi Helsingissä suunnistaa josta saisi niin sanotusti täyden palvelun?

Tuolla ylempänä tulikin jo Sauma mainittua. Lisäksi Helsingistä voinee mainita Feren, jos koko setin haluaa yhdestä liikkeestä saada.

Harkitsisin tuohon käyttöön - hääpäivä - mittapukua, jolloin ei tarvitse sinänsä valintojen kanssa tehdä kompromissia. Ja tarpeen tullen ammattilaiset sitten osannee auttaa valinnoissa, jos joku mietityttää.

Ja pohdintojen alkuun voi päästä lukemalla juuri tänään tyylit-blogiin postaamani mittapukuja koskevan kirjoituksen. Ja tsekkaamalla videon - täältä.

Kysytäänpäs enemmän tietäviltä.
Ensi syksynä olisi edessä naimisiinmeno ja pohdiskelin, että panostaisi kunnon vaatetukseen.
Ideoita otetaan vastaan niin pukeutumisesta, tyylistä kuin mahdollisista ostopaikoista.
Eli olen reilu kolmikymppinen yleensä rentoihin "retkuihin" pukeutuva kaveri.
Retkuilla tarkoitan oikeasti retkuja eli farkut ja t-paita. 😊
Tavoitteena olisi tyylikäs mutta rento tyyli. Sellainen, että voisi käyttää myös vähemmän "erityisissä" tilanteissa.

Pukeutumisen ja tyylien osalta lähtisin itse siitä, että yksivärinen, tummansininen hyvin rento ja kevytrakenteinen puku, jossa takki on sellainen, että sitä voi käyttää myös irtotakkina. Valkoinen paita (näille on aina käyttöä) ja tarvittaessa sitten tummansininen solmio. Kaikki toimii erikseen ja yhdessä. PhatGuidolla oli omissa häissään ainakin omasta mielestäni juuri tuollainen "tyylikäs mutta rento" kokonaisuus ja juhliensa meiningit huomioon ottaen aikalailla 5/5 tyylit. Suomen syksyyn ei välttämättä sukattomuus sovi, mutta idea selvinnee.







Aihetta lienee tälläkin foorumilla käsitelty ja haulla löytynee muun muassa "sulhasen asu"-lanka.

Mihin liikkeeseen kannattaisi esimerkiksi Helsingissä suunnistaa josta saisi niin sanotusti täyden palvelun?

Tuolla ylempänä tulikin jo Sauma mainittua. Lisäksi Helsingistä voinee mainita Feren, jos koko setin haluaa yhdestä liikkeestä saada.

Harkitsisin tuohon käyttöön - hääpäivä - mittapukua, jolloin ei tarvitse sinänsä valintojen kanssa tehdä kompromissia. Ja tarpeen tullen ammattilaiset sitten osannee auttaa valinnoissa, jos joku mietityttää.

Ja pohdintojen alkuun voi päästä lukemalla juuri tänään tyylit-blogiin postaamani mittapukuja koskevan kirjoituksen. Ja tsekkaamalla videon - täältä.

Suuret kiitokset kattavasta vastauksesta.
Näillä vinkeillä päästään jo varmasti hyvin alkuun.
😊

^^ Jäätävän hyvä artikkeli Atelta. Täältä lähti hattu pois päästä.

Jep. Hääpäivä on niitä tilaisuuksia, joita varten ei tarvitse puolisolle perustella mittapuvun hankintaa, joten mars käyttämään tilaisuutta hyväksi! (Itse tosin menin aikoinaan naimisiin opiskelijabudjetilla, joten pukukin on sen mukainen.)

Konda ja legendaarinen liekinheitin :D

Salarymanin kanssa jossain määrin samaa mieltä. Laatu on parasta, mutta on hyvä myös olla suopea itselleen ja välillä halutessaan ostaa heräteostoksia syyllistymättä sen kummemmin. Varsinkin jos ei ole viimeinen dollari kyseessä.

Salaryman puhuu erittain asiaa. Lisaisin kuitenkin listaan tietoiset valimallin hankinnat silla aina tarve ja mahdollisuudet eivat kohtaa, ja tarvekin voi olla valiaikaista kun mieli ja tyyli muuttuu.

Mittatilauspukujuttu varsin asiallinen tyyleissa.

Härrainpukimon mittapuvut näyttävät olevan alessa: (580 ˅ 632 ˅ 692) �,�
http://herrainpukimo.fi/vaatteet.html
Joku viisaampi voi kertoa mitä eroa hintaluokilla on. Varmaankin ainakin eri valikoima kankaissa.

Itsekin perusjutut (olkapäät, hihojen ja lahkeiden pituus, napin paikka) kuntoon saaneena ja puvun käyttöön tottuneena olen alkanut miettiä, miltäköhän tuntuisi oikeasti hyvin leikattu puku.
Tonni tuntuu aika isolta summalta, mutta tuolla 580�,�:lla rima laskee jo huomattavasti.

Harvoin pukua pitävä ystäväni teetti kaukoidän lomareissulla puvun, ja hehkutti miten "edes lökähousut eivät ole näin mukavat".