Pitääpä ihan miettiä mikä on tämän - toivottavasti päättymässä olevan - rappiokauden alku ja juuri.
Jos otamme pukeutumiskulttuurin rappion älkuvuodeksi vioden 1960 ja oletamme yhtä mielivaltaisesti että ensimmäiset rappiotartunnan saaneet olivat nuoret aikuiset ja teini-iässä olevat, 15-20 vuotiaat miehet niin voimme jäljittää niitä tekijöitä jotka sysäsivät tämän kehityksen liikkeelle.
Kuten kaikki tiedämme, miehen maailmankuvan perusteet valetaan 5-15 vuoden iässä. Eikä niitä hevin muuteta jälkeenpäin edes feministien voimin. Näin voimme miettiä mitä tapahtui 1950 luvun Suomessa, sellaista joka muovasi miehen mallin tästä eteenpäin.
Pitkällisissä ja sitkeissä tutkimuksissani jotka pakottivat minun jopa uhmaamaan aika-avaruusjatkumoitten rikkomattomuutta koskevia sääntöjä pystyin tunnistamaan kaksi suomalaiseen miesidentiteettiin järisyttävästi vaikuttanutta tapahtumaa:
1. Edwin Laineen tuntemattoman sotilaan ensi-ilta 1955
2. Ensimmäinen suomenkielinen korkeajännitys ilmestyi 1953
Molemmat julkaisut opettivat että tosi mies ei sääntöjä kunnioita, suhtautuu pukeutumiskoodiin pilkallisesti tai kapinallisesti ja potee kroonista auktoriteettiongelmaa.
Tuntematonta nyt ei oikein jaksa pariakymmentä kertaa useammin katsoa mutta suomalaisena roolimallina se uppoaa kyllä tehokkaasti. Korkkar on sitten salakavalampi malli. Roistot ovat useimmiten hyvin ja muodollisesti pukeutuneita, arkkikonnanahan on se "bossin pukuun" pukeutunut sadistinen natsiupseeri jonka nimi on aina Scwartz tai Schmidt, ei koskaan esimerkiksi Pimpelhuber tai Kugelschreibermendel. Helvetti, itse uskoin suunnilleen rippikouluikään asti että kaikki japanilaiset ovat pyöreärillisiä idiootteja jotka eivät osaa edes ampua kiväärillä vaan ryntäävät banzaita huutaen pistimet tanassa englantilaisten konekiväärisuihkuun kuollen hutaen ayi! (Ranskalaiset ovat sitten niitä raitapaitaisia baskeripäitä jotka vaan lipittävät punaviiniä elleivät auta alasammuttuja lentäjiä takaisin Englantiin niin että nämä voivat tulla uudestaan alasammutuiksi.)
Mutta joo, suomalainen mies - ainakin vv. 1945-1995 syntynyt - on sielultaan jermu joka uskoo jermuilun kaikilla mahdollisilla tavoilla olevan osoitus "tosimiehisyydestä". Tähän liittyy mm. formaalin pukeutumisen vierominen.
Tätä vanhemmat sukupolvet taas ovat pula-ajan lapsia jotka tiskaavat kertaköyttöiset jugurttipurkitkin ja jemmaavat ne pahan päivän varalle. Nämä ostavat aina ja kaikkialla halvinta mitä löytyy ja tinkivät vielä siitäkin puolet hinnasta pois.