Words are wind, vai mitä Jussi

Kokeile joskus itsekin.

Et näe sitä vaikka se on sun naaman edessä

Musta on ykkönen. Kaikilla vaan pitäisi olla useampikin vaihtoehto.

Tuskin löydät "klassiseen" miesten tyyliin liittyvää kirjaa/sivustoa/tms. jossa musta olis suuressa suosiossa. Syytkin on aika selvät.

Ilman sarvia ja hampaita: olisi mukava kuulla mainitut "selvät syyt".

Snobi.

Tapasin jokin aika sitten hyvän ystäväni, joka on myös työtuttavani. Keikarin seurauksena kenkämakuni on muuttunut, puku ehkä hieman istuvampi, kaulassa hyvälaatuinen solmio ja taisi tuolloin olla taskuliinakin. Ystävä tutkaili selvästi asua tapaamisen ajan ja uskaltautui lopuksi ottamaan asian puheeksi. Hän ihmetteli, eikö minua pidetä snobina asun vuoksi, varsinkin kun oli vielä valkoinen paitakin! (Itsellään hänellä oli puku, tumma paita ja solmio, joten kovin isoa periaatteelista eroa asuissa ei ollut: kengät ja taskuliina, valkoinen paita.)

Eiköhän tuohon ihmettelyyn tiivistynyt suomalaisen pukeutumisen ohjenuora: ei saa erottua. Erottuminen on snobismia. Snobi asettuu muiden yläpuolle ja on olevinaan parempi. Sen vuoksi kaikkien pitää mennä saman riman alta.

Sen vuoksi kaikkien pitää mennä saman riman alta.

Onneksi siellä on kuoppa, ei tartte limbota.

"Päin helvettiä menee mutta ei voi valittaa,
rima pysyy paikallaan kun riman alittaa,
tavoitteestaan luopuu silloin kun sen tiputtaa"

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Ernz: eipä huolta, uskon tuon asenteen katoavan kunhan uusia ikäpolvia kertyy enemmän. Asia on hankala, kun paremmin pukeutuminen pitäisi jotenkin järkeen tai tunteisiin vetoamalla perustella toiselle. Kenties ensi kerralla hän uskoo, jos kerrot osoittavasi kunnioituksesi työtä/asiakasta/tilaisuutta/toisia kohtaan pukeutumalla?

Ernz: eipä huolta, uskon tuon asenteen katoavan kunhan uusia ikäpolvia kertyy enemmän. Asia on hankala, kun paremmin pukeutuminen pitäisi jotenkin järkeen tai tunteisiin vetoamalla perustella toiselle. Kenties ensi kerralla hän uskoo, jos kerrot osoittavasi kunnioituksesi työtä/asiakasta/tilaisuutta/toisia kohtaan pukeutumalla?

Ei ystäväni pitänyt minua snobina, vaan oli aidosti huolestunut siitä, että muut pitävät. Täytyy myöntää, että huoli voi olla aiheellinen. Siitähän tässä on kysymys, että kunnioitus saatetaankin hyvin helposti tulkita yläpuolelle asettumiseksi. Samoin kuin nettikeskustelussa, jossa viestin vastaanottajan tekee oman tulkintansa, pukeutuminen on viesti, jonka tulkinan tekee katsoja.

Mä olen omassa piirissäni ratkaissut asiani niin, että olen avoimesti kertonut olevani kiinnostunut klassisesta pukeutumisesta ja pukeutumisesta ylipäänsä. Olen perustellut myös järkisyillä, eli kengät kestävät vuosikymmeniä kun niitä huoltaa ja kaupan päälle saa tyylikkään ilmeen. Ehkä mun maailmassa jengi on avarakatseista, sillä asiaa ei katsota millään tavalla kieroon.

Se on sitten oma lukunsa, jos joku mulle tuntematon ajattelee minusta jotain snobbailevaa. Se ei hierrä minun takapuoltani.

Työelämässä ei voi asiakkaiden, sidosryhmien eikä edes työtoveriden mahdollisia ajatuksia omasta snobiudesta sivuuttaa, sillä ajatuksilla saattaa olla vaikutusta asiakassuhteeseen, yhteistyöhön ja yhteistoiminnan sujumiseen.

^Kaikkia ei voi ikinä miellyttää. Yhteen suuntaan kun kumarrat niin toiseen pyllistät.

^Välillä täällä tulee vaikutelma, että monen työelämä koostuu lähinnä työkseen pukeutumisesta ja työkseen vaatteiden shoppailemisesta. Työhön viittaavista nimimerkeistä huolimatta.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Ernz, aina tulee vastaan joku, jolle olet liian vasemmistolainen, oikeistolainen, snobi, mauton, lihava, ruma, keski-ikäinen tai muuta mukavaa. Pääset helpommalla, jos keksit muutaman vakiovastauksen mahdollisia snobi-leimalla lyöviä varten.

Ernz, aina tulee vastaan joku, jolle olet liian vasemmistolainen, oikeistolainen, snobi, mauton, lihava, ruma, keski-ikäinen tai muuta mukavaa. Pääset helpommalla, jos keksit muutaman vakiovastauksen mahdollisia snobi-leimalla lyöviä varten.

Ongelmahan on se, että eihän sitä tiedä, kuka ketäkin snobina pitää, kun ei ihmisten ajatuksia pysty lukemaan. Mainituista ominaisuuksista puoluekanta harvoin tulee työelämässä puheeksi, joten siitä kukaan tuskin ajattelee mitään. Muut mainitut asiat puolestaan ovat seikkoja, joille ei itse voi juuri mitään. Snobismiin sen sijaan voi itse vaikuttaa, siksi se on muita merkityksellisempi. Se on oma valinta asettua muiden yläpuolelle, ajattelee se, joka jotakuta pitää snobina. Toisten yläpuolelle asettumista ei juuri liike- ja työelämässä, eikä muussakaan kanssakäymisessä, arvosteta.

Ihan kuin tästä olisi väännetty aiemminkin? Pohjimmiltaan työelämässä toimii kuitenkin vaatteet tilanteen mukaan -ajattelu. Ei tarvitse olla rumaa tai huonoa silti koskaan vaan saa olla laadukastakin. Puku myyntimiehen päällä kun mennään hitsaajaa pajalle jututtamaan ei johda kuin vastakkainasetteluun. Muiden mielipiteistä piittamattomuus ei kauas kanna, päin vastoin.

Kaikkia ei voi koskaan miellyttää mutta suurinta osaa voi suurimman osan ajasta. Myyntimiehelle erityisen hyvä taito.