Aloin miettimään miten oma pukeutumiseni on kehittynyt. Kiinnostuin vaatteista pari kolme vuotta sitten. Siihen saakka olin tyytyväinen jos vaatteet olivat puhtaita. Perhepiirissä ei ollut kauheasti esikuvaa pukeutumisen suhteen, joten aloitin melko lailla nollasta. Internetsin ihmemaasta löytyikin sitten foorumeita ja blogeja joista sain innoituksen.
- Omistan nykyään vähemmän vaatteita kuin aikaisemmin. Olen pistänyt menemään paljon turhia vaatteita, ja vaatekaappini on aika hyvässä järjestyksessä. Seurauksena enemmän mielenrauhaa.
- Ei varmaan mikään suuri yllätys näin jälkikäteen katsottuna, mutta hillittyjen ja neutraalien perusvärien suosiminen on osoittautunut hyväksi jutuksi. Pystyn nyt yhdistelemään vaatteita huomattavasti helpommin kuin jos kaappi olisi täynnä neonvärejä.
- Oma tyyli on alkanut hahmottumaan pikku hiljaa kun olen löytänyt hyviä yhdistelmiä. Itseluottamuskin on parantunut kun tietää kykenevänsä pukeutumaan tilanteen vaatimalla tavalla. Vastaan tullut aika harvoin hetkiä, jolloin olisin tuntenut oloni yli- tai alipukeutuneeksi.
- Heräteostoksia tulee tehtyä nykyään äärimmäisen harvoin. Olen muuttunut suunnitelmallisemmaksi vaatteiden ostamisen suhteen. Ennen ostoa tulee mietittyä "Missä käytän tätä? Minkä kanssa? Tarvitsenko todella tätä?" jne.
- Osaan arvioida vaatteiden istuvuutta paljon paremmin kuin aikaisemmin. Tämä on ollut minulle ehkä suurin kehitys. Aikaisemmin ostin lähes automaattisesti vaatteita jotka olivat liian isoja. Tämä osa-alue on ollut aika hankala oppia mutta parannusta on tapahtunut – usein yritysten ja erehdysten kautta.
- Kesti tovi ennen kuin hahmotin muodollisen ja katutyylin erot, ja miten sovellan niitä omassa pukeutumisessani. En onneksi vedellyt S-Marketissa Turon musta puku päällä ja polyesterikraka kaulassa maidonhakureissulla kun aloitin rättihommat. Tajusin vaan jossain vaiheessa että katutyyli (mitä sillä kukin ymmärtääkään) on lähempänä sydäntäni.
- Mokia ja virheostoksia on tullut tehtyä, mutta niistä on pystynyt (yleensä) ottamaan opiksi. Oppirahoja on makseltu ajoittain. Väittäisin, että kukaan ei tältä säästy. Mielestäni on menty koko ajan parempaan suuntaan kun miettii aloitustasoani. Pukeutumiseen satsaaminen tuntuu tyydyttävältä ja hauskalta. Satunnaisesti olen saanut jokusen kehunkin sekä miehiltä että naisilta. Kehut ovat muuten yllättävän usein koskeneet kenkiä.
Tuskin tämä reissu koskaan päättyy, mutta onpahan hauskaa! Kiitos kaikille Keikarin jäsenille jotka ovat vastanneet kysymyksiini kärsivällisesti!
Miten oma pukeutumisesi on kehittynyt?