Tuo "hiekkalaatikko" tekee hieman halveksivan sävytteen kirjoitukseesi, mutta toki jokainen saa suhtautua tähänkin aiheeseen kuten haluaa.
Tuo "hiekkalaatikko" oli eräänlainen kielikuva vailla halventavaa tarkoitusta siinä missä täällakin keskustelussa käytetyt käsitteet kuten "tuulipukukansa" tai "tavis". Tarkoitus oli kuvata rajattua tilaa tai aluetta, jonne on ahdettu jossain määrin erilaisia intressejä ja painotuksia edustavien viiteryhmien edustajia. Hiekkalaatikko tuli ensimmäiseksi mieleen.
Kello-hiekkiksen suurin juoksuhauta lienee kuitenkin se, että jos kaikki mahtuvat, niin melko luontaisesti kaikkein asiantuntivimmat tahot lähtevät pois. Syy tähän kai on, että mitä enemmän kelloista tietää ja niiden kanssa touhuaa, sen vähemmän peruskellot enää kiinostavat. Jos asiantuntijuuden ääripäässä on kellosepät ja sen alapuolella kelloalalla toimivat henkiköt, niin harvoinpa muistan törmänneeni sellaisiin, jotka "jaksaisivat" olla kovinkaan kiinnostuneita perus Rolexeista tai Omegoista (toki mukaan mahtuu myös innostujiakin). Niinpä hiekkalaatikolle usein jäävät kelloihin hurahtaneet "harrastajat", sellaisiksi rupeavat tai muuten vain kiinnostuneet (eli jo hieman kelloflunssaan sairastuneet). Jonkinverran seuraanneena olen pannut merkille, että kellokeskustelijat jakautuvat hämäriin kategorioihin, joita voisin luonnehtia ainakin seuraavasti:
- Eniten tietävät harrastajat taas eivät ole kovinkaan kiinnostuneita halvemmanpään kelloista, vaan he useimmin haluaisivat tietää kelloista lisää joko muilta harrastajilta, tai sitten ammattilaisilta. Useimmat omistavat useita arvokkaampia kelloja, ja osaavat myös ehkä itse tehdä kellojen kanssa pieniä töitä. Heitä ärsyttää
"jonninjoutava" keskustelu halvoista ja "hyvälaatuisista" kelloista, vaikka ovat kuitenkin jossain vaiheessa itse hankkineet aivan samoja seikovitosia ym. budjettikelloja ja pitäneet niitä parhainpina mahdollisina. Etsivät toisinaan "sitä" kelloa.
- Jo jonkin aikaa seuranneet ovat ehkä saaneet hankittua yhden 800-2500e maksavan "arvokellon", tavallisesti Oriksen, Longineksen tai Omegan. He käyvät sisällään tiedostamatonta kamppailua siitä, voisiko joissain vaiheessa kelloon upottaa enemmän rahaa, mutta tavallisesti uskottelevat, ettei siinä ole mitään järkeä (eikä sitä välttämättä tosiasiallisesti olekkaan). Tavallisesti heidät tunnistaa jyrkistä asenteista tiettyä merkkejä kohtaan (tavallisesti Tag Heuer tai Rolex) vaikka kokemusta kummankaan omistamisesta ei olisi. Usein puuttuvat kokemukset korvataan netistä ongituilla tiedoilla, joita keskustelussa pöytään lyömällä koitetaan näyttää muille ja ennenkaikkea itselle, ettei arvokkaampaa kelloa nyt vaan tarvita. Vaiheen tunnistaa yleensä vasta jälkeenpäin kun yksi tai kaksi "parempaa" kelloa on saatu kotiin. Usein pahimmat nahistelut ja tappelut ovat sellaisia joissa tämän ryhmän edustaja tai edustajia on mukana.
- Satunnaiset seuraajat tai "aloittajat" tähyävät budjettikelloa. Useinkaan he eivät pysty tai raaski hankkia edes vähän arvokkaampaa kelloa, vaan tutkivat alle 500e vaihtoehtoja. Sama syndrooma kuin edellisillä, mutta yleensä vähän lievempänä. Useinkin juuri heidän kohkaaminen laadukkaista peruskelloista tekee keskustelusta enemmän harrastaneen tai ammattilaisten kannalta katsottuna hieman tylsän, mikä lopulta mahdollisesti karkoittaa heidät.
Näiden kategorioiden yläpuolella on jonkinlainen hifi-harrastaja taso, jossa ei oikeastaan ole enää mitään väliä mitä kellot maksavat. Kiinnostus siirtyy komplikaatioihin ja saatavuuteen. Olennainen ero harrastajiin tai jonkin aikaa seuranneisiin (jotka saattavat joskus yrittää esintyä tällaisina hifi-harrastajina) on, että he eivät juuri enää vertaile kellomerkkejä etsien negatiivisia seikkoja, tai tavoittele "peruskelloja", vaan he pyrkivät näkemään jokaisessa kellossa sen hyvät puolet sellaisena kuin ne ovat. Tässä kohtaa myös aletaan usein etsimään tietyn vuotista kelloa tms. Kun muissa kategorioissa oltiin kiinnostuneita hinnoista tai hintalaatusuhteesta, niin tässä vaiheessa tavallaan myönnetään itselle, että tähän nyt vaan menee rahaa, mutta mitäs väliä, harrastus on oikein mukava.
Keskusteluissa jutut sitten vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkälle tässä kellosuossa on tarvottu. Suurinosa tyhjänpäiväisestä tappelusta kiteytyy siihen kysymykseen, kuinka paljon on valmis rahaa kelloihin kuluttamaan tai kuinka paljon on valmis keksimään perusteluita sille miksi ei kuluttaisi (vaikka tätä ei usein ääneen sanota).
Mitä tulee tuohon Muron keskusteluun, niin vaikka se on aikamoista kinastelua ja pätemistä, niin toisaalta sielä liikkuu myös yllättävän paljon informaatiota, sekä tietysti myös kelloja. En ole aivan varma miksi tiettyjä nimimerkkejä sielä ajetaan takaa, mutta olen ymmärtänyt, että osa keskusteluun osallistujista tietää toisensa ja heidän toimintapansa myös bittielämän ulkopuolelta.
Ulkomaiset kellopalstat eivät usein ole mitenkään mainittavan erinomaisia. Useinmiten miellyttävämpiä ovat hyvin hoidetut merkkikohtaiset foorumit, joilla ei pääse syttymään samanlaisia kinasteluita kuin yleisfoorumeilla.
