Minua kummastuttaa monien nyrpeys homage-kellon ostajia ja kelloja kohtaan. Ei esimerkiksi minun Steinhart väitä olevansa Rolex, eikä tätä väitä kellovalmistaja tai jälleenmyyjäkään. Siitä huolimatta olen täysin tyytyväinen kellovalintaani, ja niin on moni muukin. Edistys on vakiintunut +1 sec/d ja muutoinkin teknisesti aivan riittävä kello minulle.
Jos joku Rolexin käyttäjä ei pidä siitä että minun ranteessani roikkuu reilun 300 euron kello vihreällä bezelillä, mustalla kellotaululla ja "mersu" tuntiviisarilla, niin voi kyynel. Rolexin ei olisi sitte varmaan kannattanut keskittyä laatuun, kun ulkomuoto sittenkin ratkaisee. Ihmettelen myös miten kelloihmiset jaksavat keskittyä tuon kaltaisiin ulkonäköseikkoihin. Luulisi teitä kiinnostavan ennemmin se sisältö.
Hyvä vaatevertaus muuten voisi olla ero Barbourin barbourtakkien ja no-name barbourtakkien välinen ero. Täällä tuskin kukaan vastustaa no-name barbourtakkeja, vaikka monet ennemmin kallistuvat oikeiden Barbourien puoleen. Eikä muuten autopalstoilla olla hirveästi mesottu Audi A4:n (Vanha malli) ja Seat Exonin korin samankaltaisuudesta. Näissä autoissa kun on täysin sama kori.
Tuo homage-termi on sikäli huono, että alunperinhan sillä on tarkoitettu pienten kelloseppien virtyksiä, vähän niikuin coverlaulajat vetää muiden biisejä ja kerää mainetta (jos tekee sen hyvin). Nykyisellään homage-termin alle luetaan edelleen nuo, mutta myös lähes identtiset kellot eri merkillä (Steinhart ei ole edes paha verrattuna vaikka Alphaan tai Invictaan), tehdasmaisesti tuotetut näköispainokset jo lopetetuista kelloista (joku m2k voisi olla tämmönen), sekä halvalla tehdyt melkein kopiot. Uskoisin että tuo viimeinen alakategoria on se kaikkein eniten nyrpeyttä herättävin, ja pääasiassa siksi, että usein näiden halpakiinahomagepajojen toisesta ovesta lähtee tosiaan "homage"-tavaraa ja toisesta ihan rehellistä feikkiä. Esim tuo Getat, joka valmistaa siis mm. homagen kopiota (jos ihan tarkkoja ollaan :) ), jouduttiin jo kerran kuoppaaman tekijänoikeusrikkomusten vuoksi. Lisäksi on ihan yleisesti tiedossa, että esim. ebayn kauttaa saa kiinasta "homage"-tavaraa, jossa kellossa on kyllä tosiaan joku eri merkki, mutta kellon osista voi löytyä viitteitä sitten rolexiin, paneraihin, omegaan jne. Eli samasta kellosta tehdään laillinen homage ja feikki -versio (tästä kai ole kyse siinä getatinkin ekassa yrityksessä).
Ja tuosta Audi-jutusta. Kyllähän siitä oli aikoinaan iso parku autoihmisten keskuudessa. Korin lisäksihän käytössä on samat moottorit ja alustarakenne. Edelleen näkee niitä automiehiä joiden mielestä Exeon on wannabe audi, tai köyhien audi, ei sillä rintamalla mikään ole toisin (vaikka kelloihin suhteutettuna kysymys olisi ennemmin siitä, että esim. Certina tekisin jonkin Omegan kellon uudelleen).
ETA:ssa ja muissa ei ole ajanmittaukseen käytettävänä koneistona mitään vikaa mutta toisaalta ei ole paristoilla tai kondensaattoreilla toimivissakaan mekanismeissa. Kummatkaan eivät vaan itseäni juuri mitenkään sytytä. Yksi peruslatteuksista, jonka moni aloittava "harrastaja" opettelee on, että valmistaja X on muotoilutalo joka vaan pakkaa koneistoja tekemättä suuria muutoksia. Menee kuin kuuma veitsi voihin ja voi vähän korostaa omaa perehtyneisyyttään. Samalla ei lainkaan kyseenalaisteta niiden sinänsä ihan mainoiden koneistojen virittelemistä kaikenmaailman osien vaihdoilla, kiillotuksilla ja muulla. Pitkän testin läpikäynyt ja pomminvarma koneisto tehdään herkemmäksi, vaikeammaksi ja ennenkaikkea kalliimmaksi huoltaa ja ehkä vähän kauniimmaksi katsoa ja sitten pakataan design-kuoreen. Kuka voitti paitsi valmistaja? Horologisessa mielessä tuskin hekään.
Tuota, siis on peruslatteus kuvitella, että valmistajat pakkaavat ihan samallaista tavaraa kellojen sisään? (milestäni totta), mutta näillä muutoksilla ei tavallisesti ole mitään merkitystä, ja käytännössä vain aiheuttavat lisäkustannuksia ja vaivaa? Tästä olen eri mieltä. Moni paja on parantanut vuorollaan Etan peruskoneiden toimivuutta omalla suunnittelulla ja myöhemmin eta on ostanut sitten merkiltä oikeuden käyttää ja myydä näitä muutoksia omanaan. Tunnetuin esimerkki lienee IWC 2892-A2 jossa pieni kellopaja jalosti valmiskonetta huomattavasti ja siitä tuli sitten kys. koneiston perusversio. Jos puolestaan tutustuu Sinnin ja Bell&Rossin tapaan tutkia etan koneita, voi melko helposti tehdä havainnon, että muokkaamisella saavutetaan todellakin ihan merkittäviä uusia ominaisuuksia, joissa kyllä hyötyy myös asiakas (jos sellaisia ominaisuuksia kokee tarvitsevansa). Myös Breitling kunnostautui 2000-luvulla eta-koneiden säätämisessä. Nykytilanne on tosin hieman muuttumassa, ETA ei halua ulkopuolisia muokkauksia, mikä on johtanut siihen, että valmistajat hakee ebauchensa mm. Sellitalta tai muulta koneistovalmistajalta joka suhtautuu virittelyyn suopeammin.
Ainahan voi teitty ostaa sen halvimman version eta-laitteesta, siinä ei tarvtise stressata parannuksien ja viritysten kanssa.
Sitten asiaan. Eikös useimmissa pilottikelloissa ole tuollainen yksinkertaisempi kellotaulu? Kuten vaikka tässä:
http://www.wanhatwarikset.com/epages/OVK.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/12082009-151749/Products/%22STEINHART%20%22%22Nav.B-Uhr%20vintage%20TITAN%22%22%20F0309%22
Kyllä on, juuri tuollainen. Jos harkitsee edullista pilotti-kelloa, niin sijoittamalla vajaa pari satkua lisää, saa Stowalta autenttisemman vehkeen. Stowa oli yksi alkuperäisistä B-uhr valmistajista (muita oli ainakin IWC, Lange ja Wempe jotka maksavat yli 1000e). Toinen originelli edullinen B-uhr valmistaja on Laco -joskin Lacon perinteet olivat montakymmentä vuotta jäissä. Stowa on kyllä ymmärtääkseni hintalaatusuhteeltaan näistä parempi, ja siitä taisi olla muuten erikseen juttu siinä Kellomies-kirjassakin.
Tuossa linkki Stowan flieger-kelloihin:
http://www.stowa.de/nocache/Flieger/index,w13170431619653.htmEm. merkkien lisäksi myös saksalainen Archimede tekee muistaakseni näitä edullisempia lentäjäkelloja.