...
Edit: viestimisestä vielä sen verran, että haluan tällä etsittävällä peruskellollani viestiä mahdollisimman vähän. En halua sellaista WOW-kelloa, jonka kaikki huomaavat. Elegantly understated on ohjenuorani tässäkin. Haluaisin korkeintaan viestiä jonkinlaista makua, tyylitajua. Sellainen kello, jonka ihmiset yleensä rekisteröivät kelloksi, mutta eivät jää kahta kertaa katsomaan. Nahkaranneke tuntuu tässäkin perustellulta – metalliset kiinnittävät helposti enemmän huomiota. Tavallaan hakusessa on oikeastaan sellainen kello, jonka esim. kelloharrastajat voisivat todeta ihan perustelluksi hankinnaksi, hyväksi peruskelloksi. Ei mitään erikoista connoisseur-salaisuutta, mutta järkisyillä perusteltavissa oleva, mahdollisimman vähän hyökkääviä mielikuvia synnyttävä perushyvä kello. Omegat ja Tag Heuerit sulkeutuvat juuri tästä syystä pois, niistä tulee nyt helposti sellaisen liian tungettelevan viestimisen maku. Seikosta ei mielestäni kenellekään pitäisi tulla ainakaan sellaista kuvaa, että tässä yritetään pröystäillä, vaikka kello voikin tosiaan maksaa vaikka tonnin tai yli.
Kun luin viestisi, niin vähän sellainen olo tuli että olet jo päätöksesi tehnyt. Uskon että foorumille tulee vielä useampia samassa tilanteessa olevia, joten siksi ehkä voisin lausua noin näkökulman vuoksi muutaman sanasen.
- Laatu kelloissa tarkoittaa, että kello toimii yli sata vuotta. Mikä tahansa kinderyllätys toimii 10 vuotta jossei sitä kokeile räjäyttää. Kello on tekninenkapine joten sitä pitää myös huoltaa, laadukkaaseen kelloon on saatavilla varaosia ja huoltoja koko elämän ajan (vertaa autot, Mersu lupaa varaosia 50v vanhoihin autoihin).
- Kellon imagon kannalta tärkein juttu on valmistusmaa. Kunnon kello on Sveitsiläinen tai Saksalainen. Tämä on puhtaasti mielikuvaa ja psykologiaa, mutta niin nyt vain ajatellaan. Jos haluat viestiä omistavasi kellon, omista siis "swissmade" tai saksalaisperäinen kello.
- Kello kannattaa aina ostaa metallirannekkeella siitä syystä, että kun joskus sellaisen haluaa, niin rannekkeen jälkeenpäin ostaminen on usein mahdotonta. Nahkarannekkeen saa puolestaan muutamalla kympillä ja sellaieen voivaihtaa mihin tahansa tavalliseen jousitappi-kiinnitteiseen kelloon. Nahkaranne on myös vaihdettava kahdenvuoden välein, joten metalliranneke ostohetkellä on tämänkinvuoksi perusteltu.
- Automaatti/manuaali-vetoista kelloa pidetään yleisesti tyylikkäämpänä kuin kvartseja. Kellonkäynti on mekaanisessa kellossa kauniimpaa ja fiilis aivan erilainen kuin kvartsissa.
- Safiirilasi on suositeltava
- Kellonkuorten valmistusmateriaalit vaihtelevat, mutta hintaluokassa 300-1000e metalli on suurinpiirtein samantasoista valmistajasta riippumatta
- Kellokuume on jatkuvasti kehittyvä tauti joka kaipaa täsmähoitoa säännöllisin väliajoin. Kelloa ostettaessa kannattaa osta sellainen kello jota oikeasti haluaa, eikä tyytyä kakkosvaihtoehtoihin. Se ykkösvaihtoehto tulee ostettua jokatapauksessa myöhemmin.
- Kelloa ostettaessa on parasta päästä paikanpäälle katsomaan laitetta. Lopullisen halun tuntee vain pitäessä kelloa kädessä.
- Suomessa kelloihin suhtaudutaan jynseästi. Kuten Dan-D ilmaisi: Tag Heuriakin voidaan pitää tungettelevana, kalliina ja leuhkivana, vaikka kyseessä on keskitason kello. Toisaalta suomessahan valtosa väestöstä pukeutuu tuulipukuihin. Herras-seurassa leuhkimesen raja menee jossakin timanttien ja ja röyhkeiden kultausten välimaastossa. Kalliitkaan (yli 5000euroa) kellot eivät olet varsinaista leuhkimista, etenkään jos muotoilu on maltillista ja klassista. Ts. merkki ja brändi ei tee kellosta leuhkivaa, vaan muotoilu ja materiaalit. Halpa ylikoristeellinen kello voi puolestaan helposti olla yliampuva. Suomalaiset ovat kansana siitä huvittavia, että keskimääräisen kuukausipalkan laittaminen kelloon viestii leuhkimisesta, mutta jos saman summan upottaa auton nahkapenkkeihin tai kotieatteriin, niin kukaan ei ihmettele.
- Hyvinvalittu kello sointuu muuhun vaatetukseen tyylillisesti ja laadullisesti. Hyvä nyrkkisääntö on, että kellon tulisi maksaa vähintään yhtäpaljon kuin kaiken muun päälläolevan vaatetuksen yhteensä. Niinpä kohtuullisesti pukeutuvan herrasmiehen kello maksaa vähintään 1000euroa.
- Mikäli ostat vain yhden kello, kannattaa sen olla mutoilultaan ja tyyliltään klassinen. Hyvä lähtökohta on esimerkiksi Rolex Explorer 1 tai Datejust, jonka tyylisiä kelloja on maailma pullollaan. Mikäli budjetti on tiukassa, niin kannattaa mielummin katsoa käytettyä laatukelloa, kuin uutta halvempaa tiukua. Esim. tuolla 1000eurolla voi saada käyetttynä suht uuden Omega Seamasterin tai Tag Heuer Carreran, Linkin tai Aquaracerin.
- Klassiset vanhemmat kellot ovat edelleen huollettuna laadukkaita ja muotoilultaan tyylikkäitä. Esimerkiksi vanhempi Omega voi irrota parillasadalle eurolla, ja huollettuna ja kiillotettuna se palvelee taatusti luotettavammin ja pidempää kuin uusi tonnin Seiko. Tyylisekoista nyt puhumattakaan. Muita hyviä vanhempia kelloja edullisesti löytyy varmasti merkeistä Eterna ja Zenith.
Lopuksi voisin sanoa jotakin Seikosta: Seikolla on hyvä ja pitkä historia, ja heidän huippumallistonsa on teknisesti erittäin pätevä. Valitettavasti brändi on hoidettu vähän miten sattuu ja Seiko nähdäänkin pääasiassa halpisvamistajana. Tämä johtuu siitä että parempia Seikoja ei Suomesta saa, ja nekin mitä saadaan ovat räikeästi ylihinnoiteltu. Mielukuva Seikosta on 150euron qvartsi jota myydään Citymarketin viereisessä koruliikkeessä. Siksipä Seiko sopii oivalisesti sellaisen käteen joka tekee vaateostoksensa sieltä Cittarista. Seiko tarjoaa peruskelloksi hyvän 5-sarjan (ei saa kaiketi Suomesta), joissa on halpa ja toimiva automaatti-koneisto, näitä kelloja saa maailmalta 80-150euron hintaan ja ne ovatkin fiksuja ostoksia, mikäli kellolta ei tosiaan vaadi ihmeempiä. Edustuskelloiksi niistä ei kuitenkaan ole. Seiko (poislukien Grand Seikot ja Spring Drivet) ranteessa on sama kuin Cittarin tarjous-liimakumipohja-kengät jalassa. Ei sillä, itsekkin omistan Seikon mutta se on puhtaasti vesiurheilulkäyttöä varten.