Kirjoittaja Aihe: Kellot  (Luettu 2289790 kertaa)

chr

  • Eleganssin esitaistelija
  • ***
  • Viestejä: 419
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3750 : 27.01.15 - klo:20:26 »
Hieno on kyllä tuokin. Minulla oli joskus Sumo, mutta koin sen liian suureksi. Nyt on menty kolmisen vuotta subbarilla eikä oikein innosta enää vaihtaa mihinkään.

Wihtahousu

  • Kisälli
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3751 : 28.01.15 - klo:15:28 »
Hyvää päivää,

Olen vaikuttunut tämän keskustelufoorumin laadukkaasta kulttuurista.

Omassa ranteessani on tässäkin langassa mainittu Monaco-kronografi (re-edition).
Pykälää juurevampi versio, koska taulussa valmistajan logona pelkkä "Heuer".
Toki vanhat vintage-kellot ovat asia erikseen, mutta re-edition sopii kukkarolleni.

Kellojen ja valmistajien kirjo on valtava.
On tavallaan harmillista, että markkinoinnin merkitys kasvaa kasvamistaan.
Ei jokainen kellontekijä, jonka mainoksessa on lentokoneen kuva, ole kokenut pilottikellojen valmistaja.
Ei Sveitsin armeija välttämättä tilaa Victorinoxilta rannekelloja tukkuhintaan.
Päälle liimattu "historia" uppoaa silti kuluttajaan.
Toisaalta moni vanha kellobrändi harrastaa markkinoinnissaan "raadonsyöntiä" muistelemalla vuosikymmenien takaisia vaiheitaan.
Mutta parempi sekin on, kuin uskotella kuluttajalle, että jokin "raato" (historia) olisi edes olemassa.

Täten monen kellotalon olisi kenties rehtiä kutsua itseään — ei ehkä kellontekijäksi — vaan teollisen muotoilun yritykseksi.
Etenkin, jos kellojen koneistot tilataan alihankkijalta ja asetetaan kellon kuoren sisään sellaisenaan.
Arvostan esimerkiksi Bell&Ross -nimistä valmistajaa erityisesti teollisena muotoilijana.
Hintaansa nähden monikaan koneisto ei ole vähittäissuositushintansa väärtejä.
Pelkkä roottorin merkkaaminen omalla logolla on helppo toimenpide.

Toisaalta vouhotus siitä, että kellossa tulisi olla niinsanottu "in-house" -koneisto on uudehko ilmiö.
Alihankintaa on hyödynnetty kellojen valmistamisessa kautta aikojen.
Ja Swatch Groupin ETA:n valmistamien koneistojen huollattaminen on puoli-ilmaista verrattuna vaikkapa Audemars Piguet'n tai Breguet'n koneistojen huollattamiseen.
Omassa Monaco re-editionissanikin on ETA:n 2924-2 -koneisto, jossa on kronografimoduli.
Silti koen "TAG" -kirjainyhdistelmän puuttumisen kellotaulusta myönteisenä asiana.

Mutta.
Markkinointihömpästä huolimatta kelloharrastus tarjoaa paljon mielekkäitä virikkeitä.
Todellisten juurevien valmistajien etsiminen ja tutkiminen sekä yritysten vaiheiden tarkastelu tarjoaa draamaa ja kohtaloita.
On mahdollista löytää valmistajia, joiden tutkimus ja tuotekehitys on ollut sidottu historian todellisiin tapahtumiin.
Myös populaarikulttuuri muovaa käsitystämme tuotteista.
Paljastuu, että kellojen valmistaminen on monimutkainen aineettomien pääomien ja oikeuksien sovellus.

Muutama kiehtova pähkinä:
Mikä on alkuperäinen "James Bond" -kello?
Miksi sekä Breitlingillä että Sinnillä on "Navitimer" -kello?
Mikä muu kuin Rolex-kello Sir Edmund Hillaryllä oli ranteessa Mt. Everestille kiivetessään?
Miksi Mühle Glashütten sukeltajankellojen tauluissa on korostetut merkinnät 30 sekunnin välein?
Miksi sveitsiläiset kirjaimellisesti kantoivat kellojen valmistukseen käytettäviä työvälineitä roskiin 1970- ja '80-luvuilla?
Mikä markkinointiteko teki Rolex "Oyster" -kuoresta legendaarisen?
Miksi Rolex perustettiin Lontoossa ja miksi yritys muutti Sveitsiin?
Miksi Omega Seamasterin helium-venttiilin takaa ei löydy laser-valoa?
Miksi IWC ei nauti kaikkien kelloharrastajien suosiota?
Keitä ovat Voutilainen, Sarpaneva ja Rönkkö?
Miksi tietyt Hublot'n, Patek Philippen ja Audemars Piguet'n kellot sisältävät samaa muotokieltä?
Piileekö aidossa vintage-rannekellossa vaara altistua säteilylle?
Kantaako monikin sveitsiläisen kellon käyttäjä tietämättään ranteessaan Seikon tekniikkaa?
Mikä on nykyajan aito USA:n armeijan alihankintana teettämä kello (huom. ei Luminox eikä G-Shock)?
Minkä suuruinen on keskimääräisen Rolex-kellon tuotantokustannus?
Mikä on kellojen "holy trinity"?

Tällä puheenvuorolla toivotan halukkaat tervetulleiksi pienelle kelloharrastajien kanavallemme #horologia ircnetissä.
Kiitän ja toivotan aurinkoista kevättä!


Cisne36

  • Flanööri
  • **
  • Viestejä: 230
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3752 : 29.01.15 - klo:05:06 »
Minkä suuruinen on keskimääräisen Rolex-kellon tuotantokustannus?

Mielenkiintoisia kysymyksiä. Osaan aavistelen vastauksia, mutta tähän Rolex-hommaan kiinnostaisi kuulla joku perusteltu totuus. Lienee kuitenkin niin, että tuotantomäärissä keskiverto-Rolex on kvartsikello? Ja harvan kellomerkin valmistus on yhtä pitkälle automatisoitu?

Markkinointi on mielenkiintoista, yritys vaikuttaa mielen sopukoihin. Harva meistä kelloharrastajista oikeasti tarvitsee helium-kaasun läpäisevää venttiiliä kelloonsa, mutta vaikkapa Rolexin aikoinaan käyttämä slogan tyyliin "Rolexin valmistaminen kestää yli vuoden" on varmasti ihan paikkansapitävä - ja mieliinvetoava.

Samalla mainoslogiikalla venäläiset voisivat mainostaa kellojensa valmistuksen kestävän yli 20 vuotta. Ensin lähetetään retkikunta Siperiaan, sitten kairataan vähän koepaloja, sitten perustetaan kaivos ja a vot, kohta puoliin saadaan jo sitä kallisarvoista metallimalmia. Sitä sitten vähän jatkojalostetaan ja kuinkas monta vuotta kuluikaan...


Lisäksi protestoin ankarasti, jos muihinkaan kysymyksiin ei vastata tässä foorumissa: suomenkielinen kelloharrastus ei saa rajoittua pariin umpiloukkoon ja tietokoneharrastajien syrjähyppysäikeeseen. Auvoisille herrasmiehille pitää tarjota valistusta ilman tarvetta tutustua netin pimeään puoleen.

Schwemppa

  • Kisälli
  • Viestejä: 37
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3753 : 29.01.15 - klo:12:12 »
En ole kellonharrastaja oikeastaan, mutta tuohon voisin tarttua...

"Piileekö aidossa vintage-rannekellossa vaara altistua säteilylle?"

Saattaa olla, ainakin vähäisessä määrin. Muistaakseni noissa pimeässä loistaville osioille käytettiin jotain maalia joka sisälsi radiumia. Miten on asian laita nykyään en tiedä.

-Mars-

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 518
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3754 : 29.01.15 - klo:13:14 »
Lienee kuitenkin niin, että tuotantomäärissä keskiverto-Rolex on kvartsikello?

En ymmärrä? Rolex teki kvartseja noin 25 v, suunnilleen 1975-2000, yhteensä vissiin muutamia kymmeniä tuhansia. Oysterquartz-kellot ovat pikemminkin harvinaisia.
--
-Mars-

Wihtahousu

  • Kisälli
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3755 : 29.01.15 - klo:13:20 »
Yleisön pyynnöstä vastaan nopeasti pähkinöihin. :)
Voimme syventyä asioihin esimerkiksi #horologia -kanavalla. ;)

Mikä on alkuperäinen "James Bond" -kello?
 - Rolex Explorer. Eli Explorer "ykkönen".

Miksi sekä Breitlingillä että Sinnillä on "Navitimer" -kello?
 - Helmut Sinn osti oikeudet Navitimeriin 1979. Asia harmittanut Breikun johtoa jälkikäteen.

Mikä muu kuin Rolex-kello Sir Edmund Hillaryllä oli ranteessa Mt. Everestille kiivetessään?
 - "Smiths" -merkkinen kello.

Miksi Mühle Glashütten sukeltajankellojen tauluissa on korostetut merkinnät 30 sekunnin välein?
 - Saksalaiset taistelusukeltajat opettelevat uimaan tietyn matkan puolessa minuutissa.

Miksi sveitsiläiset kirjaimellisesti kantoivat kellojen valmistukseen käytettäviä työvälineitä roskiin 1970- ja '80-luvuilla?
 - Niinkutstuttu "kvartsikriisi".

Mikä markkinointiteko teki Rolex "Oyster" -kuoresta legendaarisen?
 - Englannin kanaalin läpi uinti.

Miksi Rolex perustettiin Lontoossa ja miksi yritys muutti Sveitsiin?
 - Hans Wilsdorf asui 24-vuotiaana Lontoossa ja yritys siirtyi Sveitsiin verotussyistä.

Miksi Omega Seamasterin helium-venttiilin takaa ei löydy laser-valoa?
 - Tsoukki. Ainoastaan Goldeneyessa Seamasterin helium venttiliin takaa paljastui laser. Mahtava modaus, jos joku osaisi nikkaroida!

Miksi IWC ei nauti kaikkien kelloharrastajien suosiota?
 - ETA-koneistojen käyttö joidenkin keräilijöiden mielestä hintaan nähden ei toivottavaa.

Keitä ovat Voutilainen, Sarpaneva ja Rönkkö?
 - Suomalaisia meritoituneita kellontekijöitä. Voutilainen moneen kertaan palkittu. Sarpanevalla kellomerkki "S.U.F". Steven Elop omistaa Rönkkö-kellon.

Miksi tietyt Hublot'n, Patek Philippen ja Audemars Piguet'n kellot sisältävät samaa muotokieltä?
 - Jean-Claude Biver. Biver ei ole ollut Patekilla töissä. Mutta vaikutteet tarttuivat; samoin ekoihin Vacheron Constantinin "Overseas" -kelloihin.

Piileekö aidossa vintage-rannekellossa vaara altistua säteilylle?
 - Jos taulun "lume" on valmistettu radiumista ja kellotaulua nuolee. Vaikka valaiseva ominaisuus on jo hiipunut, säteily ei. Tehtaiden työntekijät sairastuivat, koska muotoilivat sivellintä huulillaan.

Kantaako monikin sveitsiläisen kellon käyttäjä tietämättään ranteessaan Seikon tekniikkaa?
 - Tag Heuer "Calibre 1887" sisältää Seikolta lisensoitua tekniikka. Soprod "A-10" -koneiston väitetään perustuvan Seikon "4L" -koneistoon.

Mikä on nykyajan aito USA:n armeijan alihankintana teettämä kello (huom. ei Luminox eikä G-Shock)?
 - Marathon. Rouheita kelloja.

Minkä suuruinen on keskimääräisen Rolex-kellon tuotantokustannus?
 - Perustamani lanka Kellofoorumissa: http://kellofoorumi.com/index.php?topic=2422

Mikä on kellojen "holy trinity"?
 - Audemars Piguet, Patek Philippe ja Vacheron Constantin.

PS. Ainoa kvartsi-Rolex on "Oysterquartz", josta lienee tulossa keräilyharvinaisuus.
« Viimeksi muokattu: 29.01.15 - klo:13:42 kirjoittanut Wihtahousu »

-Mars-

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 518
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3756 : 29.01.15 - klo:13:30 »
En ole kellonharrastaja oikeastaan, mutta tuohon voisin tarttua...

"Piileekö aidossa vintage-rannekellossa vaara altistua säteilylle?"

Saattaa olla, ainakin vähäisessä määrin. Muistaakseni noissa pimeässä loistaville osioille käytettiin jotain maalia joka sisälsi radiumia. Miten on asian laita nykyään en tiedä.

Ennen wanhaan käytettiin radiumia, joka säteilee alfaa ja gammaa. Radiumin puoliintumisaika on muistaakseni yli 1000 v, joten kyllä ne vanhimmatkin itsevalaisevat kellot vielä säteilevät, vaikka eivät enää valaisisikaan. Alfa on heliumatomin ydintä. Alfa-säteily pysähtyy kellon kuoreen tai viimeistään ihon pintaan. Gamma on sähkömagneettista säteilyä, kuten näkyvä valo ja Röntgen ja läpäisee syvemmälle.

Vaara vintage-kelloissa lienee se, että avaat kellon ja ryhdyt imppaamaan pölyä kellotaulusta ja viisareista.

[En ole fyysikko tms., saa korjata.]
--
-Mars-

Wihtahousu

  • Kisälli
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3757 : 29.01.15 - klo:14:04 »
Lisäksi protestoin ankarasti, jos muihinkaan kysymyksiin ei vastata tässä foorumissa: suomenkielinen kelloharrastus ei saa rajoittua pariin umpiloukkoon ja tietokoneharrastajien syrjähyppysäikeeseen. Auvoisille herrasmiehille pitää tarjota valistusta ilman tarvetta tutustua netin pimeään puoleen.

Komppaan Cisneä. Mahtavasti muotoiltu. Eiköhän sivistytä porukalla. :)

Laurentius

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2427
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3758 : 29.01.15 - klo:14:40 »

Toisaalta vouhotus siitä, että kellossa tulisi olla niinsanottu "in-house" -koneisto on uudehko ilmiö.


Koneisto on kellon sydän joten ymmärrän hyvin niitä joille in-house -koneisto on arvo itsessään ja kokevat sen olennaiseksi osaksi sen-ja-sen -kellon omistamisen mielekkyyttä. Kellolla on sekä funktionaalinen että tunnearvo. Ensinmainittu ei ole riippuvainen siitä onko in-house/alihankintakoneisto, vaan kellon on käytävä riittävän hyvin riippumatta siitä onko se perus-ETA, tuunattu ETA vai in-house.

Tunnearvon puolestaan määrittää moni asia. Minulle tärkeitä elementtejä ovat tikitys, vieterinveto, automaattikoneiston liikkeen tunne rannetta vasten, oikea aikakausi, merkki, jne. In-house -koneisto kuuluisi jonkun tunnearvolistalle, itselleni se on yhdentekevää.


Ari

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 540
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3759 : 29.01.15 - klo:15:53 »
Offtopic: en ymmärrä mikä tekee joistakin foorumeista "netin pimeää puolta", kuten Cisne asian ilmaisi.

Cisne36

  • Flanööri
  • **
  • Viestejä: 230
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3760 : 29.01.15 - klo:19:33 »
Offtopic: en ymmärrä mikä tekee joistakin foorumeista "netin pimeää puolta", kuten Cisne asian ilmaisi.

Hieman irvailin kellopalstoilla joskus vallitsevaan puritaanisuuteen ja sisäänpäinlämpiävyyteen.

Varsinaiseen asiaan: nyt kyllä nolottaa! Olen autuaan tietämättömänä luullut Rolexin valmistavan lähinnä kvartsikelloja...

Periaatteessa arvostan Rolexia laatumerkkinä. Aikoinaan kun hurahdin horologiaan, niin totesin Rolexin olevan liian ikononinen käyttööni, niin en ole juurikaan seuraillut kyseistä merkkiä.

chr

  • Eleganssin esitaistelija
  • ***
  • Viestejä: 419
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3761 : 29.01.15 - klo:19:51 »
Ei itse asiassa mitään viisasta sanottavaa.

Wihtahousu

  • Kisälli
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3762 : 31.01.15 - klo:20:24 »
Laurentius,

Arvostan kauniilla kielellä kirjoittamaasi vastausta.
Toivottavasti tekstini onnistuu kertomaan jotain kelloilun filosofiasta tietojeni rajallisuudesta huolimatta.

Kello on kestokulutushyödyke ja ilmiö, jota voidaan tarkastella muun muassa mainitsemiesi funktionaalisen arvon ja tunnearvon kautta.
Lähtekäämme ajatusleikkiin, jossa rannekellon ainoa toiminnallinen vaatimus on kertoa kellonaika.

Nykypäivänä kellonaika on nähtävillämme lukemattomia eri reittejä.
Kelloja piisaa: auton kojetaulussa, lähijunan inforuudussa, aseman seinällä, tietokoneen näytöllä, mobiililaitteessa, you name it.
Osa kelloharrastajista kutsuu näitä satunnaisia kelloja "ajannäyttäjiksi".
Tavoitteena lienee omia ilmaus "kello" tarkoittamaan perinteistä, täysin mekaniikkaan perustuvaa kelloa.
Joidenkin mielestä kaikki paristokäyttöiset kellot kuuluvat kategorisesti "ajannäyttäjä" -ryhmään.
Ilmaisussa "ajannäyttäjä" on aistittavissa hento ideologinen vivahde purismin hengessä.
Ideologinen ylimielisyys olisi henkistä keskenkasvuisuutta, joten älkäämme unohtako patteri-kellon lukuisia hyötyjä verrattuna mekaanisiin isoveljiinsä.
(Vastustan periaatetasolla ylimielisyyttä kielenkäytössäkin.)
Edellämainittu "ajannäyttäjien" ylitsevuotava määrä jäytää rannekellon funktionaalista tarpeellisuutta arjessamme.
Sitäkin kautta kelloharrastus voi näyttää erikoiselta puuhalta tarkkailijan silmään.

Rannekello ei siis ole sukupolvellemme täysin välttämätön tarve-esine.
Itse asiassa elämä sujuu aivan mainiosti ilman rannekelloa.
Onko jopa niin, että rannekellon funktionaalinen merkitys on katoamassa?
Monen mielestä rannekello on tarpeeton "turhake" menneiltä vuosikymmeniltä.

Kulutushyödykkeen suunnittelussa voidaan nähdä kaksi prinsiippiä: muotoilu ja toiminnallisuus.
"Form and function".
Lienemme yhtä mieltä siitä, että laadukkaan kulutushyödykkeen eräs ihanne on mahdollisimman syvällinen sopusointu muotoilun ja toiminnallisuuden välillä.
Parhaimmillaan muotoilu ja toiminnallisuus tukevat toinen toisiaan:
Laadukas muotoilu heijastuu toiminnallisuuteen ja päinvastoin.

Kahtiajako funktionaaliseen ja tunnearvoon on helpompi tehdä silloin, kun rannekellon koneisto on valmistajan alihankkijalta tilaama.
Tällöin koneisto on — vaikkakin kellon sydän — eräänlainen "välttämätön paha".
Karrikoiden: pelkkä moottori, jolta odotetaan lähinnä toiminnallista suoritusta viisareiden liikuttajana.
Tuossa asetelmassa saadaan vain pintaraapaisu kellokulttuurista.
Mitä vähäisempi kellon valmistajan todellinen tietotaito on, sitä pontevammin tietotaidon puutetta kompensoidaan markkinoinnissa.
Markkinointihömppä tehoaa, koska se vetoaa inhimilliseen egoon.
Valistuneisuus puolestaan edellyttää vaivannäköä.

Itselläni ei ole laittaa 10-20 tuhatta euroa sveitsiläiseen kelloon "in-house" -koneistolla.
Kirjoitan silti vajavaisen käsitykseni tästä kulttuurisesta ilmiöstä.

Sveitsiläisissä ja saksalaisissa high-end -kellossa toiminnalliset ominaisuudet ovat erityisellä tavalla liitossa muotoilun ja tunnearvon kanssa.
Käytän vertauksena puukiuasta.
Saunan lämmittäminen puulla on erilainen, holistinen kokemus verrattuna sähkökiukaan lämmittämiseen.
Kärjistäen voisi sanoa, että sähkö- ja puulämmitteisen kiukaan välinen ero on ennenkaikkea tekninen.
Joidenkin mielestä myös löylyjen laatu on erilainen tuon teknisen eroavaisuuden johdosta.
Ennen kaikkea löylyt saattavat tuntua erilaisilta yhdistettynä puukiukaan tarjoamaan monimuotoiseen aistiärsykkeistöön.
Täsmälleen samassa hengessä tekniset ja esteettiset ominaisuudet hellivät laatukellon käyttäjää.
Rannetta vasten lepäävä aikarauta vaikuttaa kantajaansa muutenkin kuin aikaa näyttämällä (tunne- ym. arvo).
Rannekello on hyvin henkilökohtainen; niin "iholla" tuo esine on — kirjaimellisesti.
Läpinäkyvä takakansi paljastaa koneiston komeudessaan.

Tässä piileekin "in-house" -koneiston puhuttelevuus.
Se, että tekniset ominaisuudet osoittautuvatkin samanaikaisesti myös esteettisiksi ja syvää kädentaitoa vaativiksi ominaisuuksiksi, tuntuu miltei tosielämän alkemialta.
Kuulemma työlleen antautuva tiukumaestro voi nähdä kellossa kokonaisen "mikrokosmoksen" luuppinsa kautta.
"In-house" -koneistolla varustettu kello on keräilijän kannalta houkutteleva — kuin taidegrafiikkaa keräilisi.
"A. Lange & Söhne" -merkkisten kellojen koneistoihin merkitään tunniste, jonka perusteella tiedetään, kuka koneiston viimeistelyn on kaivertanut.
Glashüttessa on mahdollista käydä tervehtimässä oman kellonsa koneiston kaivertajaa.

Ymmärrän, että tämä voi kuulostaa hieman liialliselta ottaen huomioon, että rannekello on vain metalliesine.
Kelloon panostettu taito ja taide tekevät siltikin ohittamattoman vaikutuksen.

Tuotteiden elinkaarisuunnittelu on itse kullekin raivostuttavan tuttu asia.
Kulutushyödykkeet suunnitellaan hajoamaan tietyn ajan kuluessa.
Laatukello on vastaliike kertakäyttöhömpälle.
Mutta on ristiriitaista, että juuri tuo toiminnallinen arvo ajannäyttäjänä on hiipumassa kehityksen puristuksessa.

Hypoteesi:
Onko laatukellon tärkein "funktio" sittenkin tuottaa myönteisiä aistimuksia ja muistuttaa käyttäjäänsä elämän väliaikaisuudesta?

Olisipa kaikessa työnteossa laatu yhtä korkea prioriteetti kuin kelloissa parhaimmillaan.

Muutama kuva hotlinkattuna.






PS.
Karttakaamme aina noloa merkkikellolla "spedeilyä" kanssaihmisten seurassa.
Kello hankitaan itseä, ei muita varten.
« Viimeksi muokattu: 31.01.15 - klo:20:58 kirjoittanut Wihtahousu »

sika

  • Flanööri
  • **
  • Viestejä: 208
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3763 : 03.02.15 - klo:04:29 »

10+ tuhannen euron kelloa ei tyypillisesti osteta kestokulutushyödykkeenä, vaan ostajasta riippuen esim. koruna, statussymbolina, sijoituskohteena, tai "rakkaudesta taiteeseen", oli sitten kyse kiinnostuksesta kelloteknologiaan, muotoiluun, huippuluokan käsityönä tehtyyn viimeistelyyn tms...

Ko. hintaluokan kellon ostajalla on myös usein jo lukuisia muitakin laadukkaita kelloja, joten toiminnallinen tarve tuskin ohjaa hankintapäätöstä.

In-house koneistoista paasaaminen on hieno veto markkinoinnillisesti, koska sen avulla voidaan nostaa mielikuvaa kellon arvosta. Kuitenkin:
- In-house koneisto ei ole mikään tae korkeammasta laadusta sen paremmin teknisesti, kuin viimeistelynkään osalta. Vertaa esim. muutaman satasen maksava Seiko vs. noin sata kertaa kalliimpi Patek Philippe 5070
- Alihankittu koneisto ei ole merkki vähäisemmästä tietotaidosta, vaan tuotantotaloudellinen päätös. Moni huippuluokan in-house koneistoja tekevä brandi käyttää myös alihankittuja koneistoja - mm. kaikki tässä langassa aiemmin mainittuun pyhään kolminaisuuteen kuuluvat brandit.
- In-house koneisto ei myöskään ole tae exclusiivisuudesta. Rolexeja valmistetaan noin miljoona vuodessa (Ja Rolexin markkinoinnin mukaan yhden Rolex-kellon valmistamiseen kuluu vuosi ;))

Toisaalta: Hienosti viimeistelty ja kelloteknisesti kiinnostavia ratkaisuja omaava in-house koneisto, jota tuotetaan vain pieniä määriä, voi kuitenkin aivan perustellusti olla ratkaiseva tekijä asianharrastajan hankintapäätökselle.


paddington

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 777
    • Profiili
Vs: Kellot
« Vastaus #3764 : 03.02.15 - klo:07:20 »
Mikä siinä Rolexin valmistamisessa sitten kestää niin kauan? Malmin louhintako?

Kiinnostava dokumentti erään hienon laitteen teollisesta valmistamisesta on Note by Note. Stenkka tosiaan lepäilee välillä varastossa "tasoittumassa". En nyt muista ulkoa kauanko sen teko kestää, mutta aika pitkä aika se oli. http://www.imdb.com/title/tt1149400/