^ ja ^^
Jos minä kaksisenttiseni tähän lisäisin. Tunteeni tuota Tissotia ja tätä keissiä kohtaan ovat kolmijakoiset:
1. Onnittelut nuorelle janarille siitä, että olet löytänyt valon ja polun ja tunnet vetoa kellon substanssia kohtaan. Vaikka kvartsiteknologia on tekniikkana valovuosia edellä mitä tulee kustannustehokkuuteen ja tarkkuuteen, on kuori sen ympärillä vain tyylittelyä ja designia vailla sielua. Omistan tusinan verran mekaanisia kelloja ja jokainen käyttäytyy ja kuulostaa erilaiselta, ja jokainen (kahta uutena ostamaani omegaa lukuunottamatta) on vanhempi kuin kenenkään tuntemaini ihmisen kvartsikelloa. Tai korjaus tuohon, erään kaverini kvartsi-Rado taitaa olla 70-luvun aivan alusta. Ne tikitetyt tunnit, ne eletyt vuodet, ne vuosikymmenet jotka kello on nähnyt...
2. Tuo Tissot täyttää kaikki kriteerit hyvästä ja laadukkaasta vintagekellosta. Laadukkaalla tarkoitan sitä, että mikäli on kunnossa ja huolletaan tarvittaessa, voi jälkipolvesi periä sen täysin käyttökelpoisena ajannäyttäjänä.
3. Henk. koht. en lämpene kuin poikkeustapauksissa 70-luvun ja 80-luvun alun muotokielelle jota tämä kello edustaa. Olen fiftari ja sixtari, mutta se onkin täysin makukysymys. Eli jos miellyttää silmää niin go for it!
Lisäkommentti Tumpin Heueriin: JOS maailmankirjat olisivat niin sekaisin että tarjolla olisi originaali eikä re-edition niin kaupat olisi jo tehty, mutta silloinpa et olisi ollut ehkä myymässäkään... :-)