Tänään: tumman sininen puku (Fere), violetit sukat (Schoffa), keskiruskeat vahvasti perforoidut kengät (Church), violetti-valko-raitainen paita, pukua tummempi paksu sininen silkkikravatti, sinivalkoinen taskuliina ja teräksinen Seiko Lord Marvel vissiin 1970-luvulta.
Eilen: hyvin tummat farkut (Edwin -- taitavat olla liian slimmit punaviinissä marinoidulle outokummulleni), ruskeat italialaiset loaferit (Dodoni?), sini-ruudullinen paita (Turnbull Asser?), harmaa italialainen pikkutakki, punertavan kirjava taskuliina, siniset sukat (Schoffa) ja kultainen Omega Geneve 1970-luvulta.
Toissapäivänä: tumman siniset farkut (Diesel -- nämäkin taitavat olla liian slimmit), tummanruskeat italialaiset nauhakengät (Dodoni?), musta-vihreät sukat (Schoffa), pukupaidan sijasta hyvin tummanvihreä siistimpi pitkähihainen polopaita (Hugo Boss), ruskea italialainen pikkutakki, varmaankin siniseen painottuva taskuliina ja ranteessa kullattu Omega Constellation tämäkin vissiin tämäkin 1970-luvulta.
Maanantaina muistaakseni hyvin tumma liituraitapuku (Armani), mustat italialaiset nauhakengät, sininen paita, tuplamanseteissa sini-puna-valkoiset silkkisolmut, skaraga ja taskuliina (en muista), ranteessa varmaankin em. Seiko.
Huomenna taas jokin farkkusetti, lähden töistä suoraan vapaalle. Työvaatteeksi oikeastaan "kuuluu" puku, mutta ilmakin pärjää, ellei tarvitse edustaa työnantajaa. Ja kun pukuun on tottunut, kaikki muu tuntuu melkein alipukeutumiselta.