[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Tuon sarjan nimi oli niin herkullinen, että erehdyin Arkistoon katselemaan pätkiä. Aivan uskomatonta dadaa! Ihan oikein Suomen kansalle! Turkka! Lisää Huutomerkkejä!

YouTubesta löysin juuri yhden pätkän tätä. Erittäin lupaavan oloista taidetta.

Suositellaan nautittavakis hyvässä seurassa muutaman oluen kera.

Kiimaiset poliisit toimi hiton hyvin, kun kokoonnuttiin porukalla katsomaan sitä Turun legendaariseen Tinuriin. Sarjaa näytettiin muistaakseni tiistaisin. Kaava oli seuraava: mestoille noin tuntia ennen alkua, jotta ehti kiskaista tuopin, pari ja saada tupakit palamaan. Näin oli sarjan alkaessa jo nk. oikealla levelillä. Sarjan aikana viel'ä tuoppoi, pari, kolme, ja fiilis oli taattu.

^ eikös tuo toimi aika hyvin virityskuvankin kanssa?

Kotimaisessa "viihde"tarjonnassa on mielestäni runsaudenpulaa jos tarkoituksena on löytää tekosyy kännäämiseen. Enkä pidä suurena Sacha Baron Cohen -fanina itseäni minään elitistinäkään. Suurin osa suomalaisesta tv-viihteestä vain on minusta semmoista ettei sitä selvinpäin kestä.

[spoiler]
[/spoiler]


(Laina toisesta ketjusta:
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=978.msg134803#msg134803)

Eilen Kuudes Aisti-festivaaleilla Läjä �,,ijälällä oli melkoisen oikeaoppinen taideunivormu esiintyessään bändinsä Death Tripin kanssa. Mustat chelsea-bootsit, mustat farkut, musta poolopaita, kädessä mustat hansikkaat ja päässä mustat sukkahousut.

[spoiler][/spoiler]

Läjä on hieno mies.

^Ehdottomasti. Pissaa ja paskaa, Tornion kevät, Sänky, Saappaat, Jeesus Perkele.. Läjä on ajattelija ja runoilija, parhaasta päästä. ISO ARVOSTUS vuodesta 1983.

Läjälle ei ruveta.



Samaten Radiopuhelimien J. Mäelle ei ruveta tai tulee mikistä päähän.
Handlaa myös taideunivormun.



Siinä aiemmassa ketjussa oli paljon varoittavia esimerkkejä ja niistä käynee yksi entinen hooseepunkomaehtoinenmystikkokokki, jolla habitus on myös romahtanut ja jolle voi ihan rauhassa ruveta.



Ensinnäkin jos pysyy kliseissä niin taitelijaunivormu vaatii oikean habituksen ja sellainen löytyy helposti karismaattisilta sekä asteen verran ilkeiltä vanhoilta sediltä tyyliin just Läjä, J. Mäki tai kaikkien oma Kauko.



Oululaisuus tai jonkinlainen pohjoisuus auttaa myös.

Joskin Kuusaaltakin löytyy vanhaa koulukuntaa:




Taitelijaunivormussa siis onnistuminen edellyttää perustyylissä vanhenemista ja tietynlaista etaboloitumista just taiteilijana. Uutena tulokkaana panostaisin tässä lajissa juurikin perinteiden rikkomiseen eli ei mustaa puvuntakkia mustan kauluspaidan tai t-paidan kanssa vaan nehrutakkia, mandariinikauluksia, vakosamettia, sametti tai jotain, joka rikkoo kuvion. Jopa musta takki mustan poolon kanssa voisi toimia paremmin kuin kliseesetti.

Tokihan harmaalla leikittely voi myös toimia.



Mutta kyllä tää silti taitaa olla enemmän habitus- ja uskottavuuskysymys kuin tyyli.



Ei vaan suju kaikilta.

[http://instagram.com/nikoimpio]

Puhut asiaa.

Edellisen sivun kuvakavalkadin osalta todettava, että Nylénin Antin keskustelunavauksia en ole aina oikein jaksanut (ei toki liity pukeutumiseen), muuten varsin linjakasta listailua jälkiviisaalta ja etenkin samaa mieltä oulu/peräpohjalaisuus-pointista sekä Yrjänän lässähtäneisyydestä (en oikein pysty nykyään enää edes Kolmikärkeä kuuntelemaan ilman käsien vääntelyä).

Minusta Antti Nylon on ristiriitaisuudessaan ja tietyssä ärsyttävyydessään varsin kiinnostava. Kirjailijanplantuksi heppu hanskaa myös pukeutumisasiat kohtuullisesti, joskin veganismi tuo asiaan tiettyä outoutta ts. polyestersolmiot tai muovikengät ei vaan toimi.

Yrjänä on aina ollut jotenkin rasittava. Minulle ei ole koskaan tippuneet nämä hc- / metallivaikutteiset 'taide'bändit, CMX:t, YUPt sun muut. Varsin ärsyttävää musiikillis-verbaalista kikkailua.

Jälkiviisaalla jälleen osuvat luonnehdinnat.

Yrjänä on aina ollut jotenkin rasittava. Minulle ei ole koskaan tippuneet nämä hc- / metallivaikutteiset 'taide'bändit, CMX:t, YUPt sun muut. Varsin ärsyttävää musiikillis-verbaalista kikkailua.

Samaa mieltä. �,,rsyttää suhteellisen vahvasti tällainen verbaalikikkailu jossa tuntuu olevan ainoana ideana se että saadaan mahdollisimman monta "hassu sanaa" ja hassua lauserakennetta lauluun ängettyä. Tietysti jotkin biiseistä CMX:llä on ihan meneviä, mutta valtaosa ei kyllä iske yhtään.

Tosin, samaan hengenvetoon todettava että muutaman bändin einoleinoilut ja muut kolahtaa kyllä, esimerkiksi Insomniumin lyriikat on ajoittain varsin iskeviä.