Käsittääkseni Genelecit ovat pääsääntöisesti studiomonitoreita joiden tehtävänä on toistaa musiikki mahdolisimman tarkasti/kliinisesti mikä ei kaikkien korvaan sovi.

Tämä tarkoittaa käytännössä enemmänkin sitä, että kuuntelu tapahtuu keskimäärin lähempänä kuin kotikäytössä olevilla kaiuttimilla, jolloin heijastukset eivät ehdi sotkea suoraa tulevaa äänisignaalia. Ei studiomonitoreja ole mitenkään suunniteltu tarkemmiksi / kliinisemmäksi kuin muitakaan laatukaiuttimia.

Monitorikaiuttin suunniteltaneen usein varsin voimakkaaksi suuntaavaksi. Tämä, suora toistokäyrä ja heijastuket aiheuttavat juuri sen, että käytännössä hyvin toimiva kuunnteluetäisyys on varsin lyhyt.

Minusta Genelecin suuruus on lähinnä sen aktiivinen toimintaperiaate vahvistuksen suhteen.

Eikö "aktiivisuus" Genelekeissäkin tarkoitta vain sitä, että vahvistin on sijoitettu kaiuttimeen? Passiivikaiuttimessa ei ole vahvistinta. Ei se Genelecin vahvistin mitenkään kaiuttimen ulkopuollella olevia vahvistimia aktiivisempi liene.

Minusta Genelecin suuruus on lähinnä sen aktiivinen toimintaperiaate vahvistuksen suhteen.

Eikö "aktiivisuus" Genelekeissäkin tarkoitta vain sitä, että vahvistin on sijoitettu kaiuttimeen? Passiivikaiuttimessa ei ole vahvistinta. Ei se Genelecin vahvistin mitenkään kaiuttimen ulkopuollella olevia vahvistimia aktiivisempi liene.

Kyllä tarkoittaa. Ja ei ole yhtään aktiivisempi. Kyse on siis vain termistä.

Ah, Genelec kekustelu on rantautunut Foorumille.

Itsellä on ollut genejä reilut 20 vuotta, aluksi 1049A (passiivimalli) 90-l alusta ja viitisen vuotta sitten hankin 5.1 setin (5x8020+7050). Nykyinen setti on tuosta hieman päivitetty: pääkanavissa 2x8040, keskellä 8030, tehosteina vielä nuo 8020+7050. Alkupää on Marantzia. Setti on kytketty seuraavasti: BD/DVD/SACD ja TV äänet tulee prosessoituina huoneesen (Audussey) ja CD (2-kanava) tulee vahvarin läpi 'direct'. Eli ikäänkuin 2.0 ja 5.1 setit samassa. Kaitummissa on valmiina säätöjä, joilla pystyy aika hyvin konffaamaan niitä huonetilaan - yksi lisäetu aktiiveissa.

8040 on minusta malliston ensimmäinen musiikkikautin (ei tarvitse subia musiikkikuntelussa) ja ero pienempiin on merkittävä. 8020/8030 ero on pieni, tosin ei hintaerokaan ole iso. DSP-mallit (82xx, normaalit 80xx) voivat olla kivoja, tosin itsellä 2.0 setissä olen vanhan liiton miehiä. Kaiutin on säädetty dippikytkimillä tilaan, enkä halua aktiivista prosessointia.

Genelec:it soivat kivasti, varsinkin nykyinen 8xxx sarja on miellyttävämpi (ei riipivä) kuin vanha 10xx. �,,äntä niistä lähtee puhtaasti ja paljon, kerrostalosta saa varmasti häädön pienemmilläkin malleilla. G on hyvin dynaaminen kauitin ja toimii upeasti elokuvilla. Musiikkilajeille niiden sopivuus on makuasiaa, yleissääntönä hyvin tehty musiikki kuullostaa hienolle ja huonot nauhoitukset kamalille - tämä on studiokauittimen siunaus ja kirous. Klassiselle G sopii minusta hyvin. SACD:nä saa aika hyvin klassista ja jazzia, popularia lähinnä satunnaisesti. Hyvälaatuiset SACD:t ovat harvassa, mutta parhaimmillaan ne ovat upeita, esim. LINN:in demolevyt. Popin puolelta Pinkin DSOTM on hieno, varmaan aika lähellä alkuperäistä 4-kanavanauhoitusta. Kokonaisuutena SACD on kiva lisä änentoistoharrasteluun.

Olen kuunnellut magneja ja ne ovat lumoavat, toimivat hyvin esim. progella (suosittelen kokeilemaan Alan Parsons Projectia, ylipään hyvin tuotettuja levyjä). Mikään rokkitykki magne ei ole. Amphion on taas minusta ollut kiva rokilla, raskaammallakin. Penaudio on merkki, jota kannattaa myös kokeilla, varmaan G:n ja Amphionin välissä.

Opiskeluaikoinani jaoin talon kundin kanssa, jolla oli Quadin elektrostaattiset kaiuttimet. Ehkä aika kultaa muistot, mutta siinäpä oli oivat kovapuhujat. Ja onhan ne tehty jossain Englannin junttilassa, joten mahdollisuudet keikari approved merkille on lähellä. Toinen vastaava muisto koskee hifistä innostunuttta insinöörikaveriani, joka hankki Magnepanin paneelit. Käy ainakin kokeilemassa joitain paneeleja, jos budjetti vain taipuu ja kuunteluhuoneeseen sopii.

[Jos rouva ei olisi henkisesti Laihialta, talossa olisi isompi olohuone ja paneelikaiuttimet.]

Kuuntelen 60-luvun soulia 70-luvun Wharfedaleilla.

Fuck Hifi - love LoFi

Tuota, nyt on kyllä pakko kysyä että mikähän soitin mahtoi olla Pentoissa tuolloin kiinni? Ja oletko varma että ko. yksilöt olivat 100%:sti tikissään? Ei nimittäin millään pahalla, mutta jos mainitsemasi "opiskelijaviritys" lämmittää sinua Pentoja enemmän (siis äänenlaadullisesti, ei tunnearvonsa puolesta) niin jokin mättää nyt tässä yhtälössä..?

Beosystem 5000.

Ahaa. Tässä tapauksessa lähtisin hakemaan syyllistä tuosta soittimestasi. (edellyttäen että ne Pentat olivat varmasti viimeisen päälle tikissään olevat) Tuo Beosystem 5000 edustaa kuitenkin vielä ns. edellistä ja vielä sitä "halvempaa" aikakautta verrattuna tähän ylistämääni BeoCenter 9000- sarjaan. Tämä kyseinen sarjahan on edelleen parasta mitä B&O:lta on oikeastaan koskaan lähtenyt ja joiden kaveriksi Pentat ovat alunperinkin suunniteltu. (Beosystem sarjasta vastaavat laitteet ovat Beosystem 6500 ja 7000) Eli muun muassa BeoCenter 9500:ssa on vielä parempaa tavaraa sisällä kuin mainitsemassasi Beosystem 5000:ssa. Vakuuttaakseni epäilijät siitä ettei kyseessä ole pelkkää brändiuskovaisuutta, niin voin kertoa että sain tässä ihan hiljattain "tehtäväkseni" etsiskellä yhdelle lapsuudenkaverilleni -joka muuten on melkein koko pienen ikänsä ollut henkeen ja vereen ns. Hifivirittelijä/näpertelijämiehiä- Beocenter 9000/9500+Penta yhdistelmän. Tähän riitti yksi ainoa ja lyhyt vierailu boksissani, pari kupillista kahvia ja noin kymmenen minuuttia kestänyt kuuntelusessio. Kaveri tuumasi, että ei perkele! Herbie Hancock:han todella tuli pianoineen olohuoneeseen! Eikä siihen todellakaan tarvita "johtohelvettiä" tai jäätävän näköisiä pönttöjä, vaan yksi pieni hipaisu klasipaneelista tai painallus kaukosäätimestä.

Minusta Genelecin suuruus on lähinnä sen aktiivinen toimintaperiaate vahvistuksen suhteen.

Eikö "aktiivisuus" Genelekeissäkin tarkoitta vain sitä, että vahvistin on sijoitettu kaiuttimeen? Passiivikaiuttimessa ei ole vahvistinta. Ei se Genelecin vahvistin mitenkään kaiuttimen ulkopuollella olevia vahvistimia aktiivisempi liene.

Kyllä tarkoittaa. Ja ei ole yhtään aktiivisempi. Kyse on siis vain termistä.

Aktiivisuus viittaa jakosuodattimen toimintaperiaatetteeseen. Tavallisen kaiuttimien passiivinen jakosuodatin on toteutettu ilman ulkoista virtalähdettä ja on sijoitettu vahvistimen ja kaiutinelementtien väliin. Aktiivikaiuttimien jakosuodatin käyttää virtaa ja sijaitse ennen kullekin kaiutinelementille erillistä vahvistinta. Aktiivisuodatin voidaan tehdä olennaisesti jyrkemmäksi kuin passiivinen, jolloin kukin elementti saadaan toistamaan vain sille sopivin taajuusalue. Lisäksi aktiivikaiuttimen vahvistimet voidaan räätälöidä kunkin elementin vaatimusten mukaisesti ja huonekorjaukset ym. taajuusvasteen säädöt on helpommin toteutettavissa.

Onko aktiivi- ja passiivikaiuttimen ero sitten korvin kuultavissa onkin jo vaikeampi kysymys. Olisi kiinnostavaa päästä vertailemaan samoilla elementeillä tehtyä aktiivi- ja passiivikaiutinta. Varmasti joku DIY HiFisti on sen jo tehnyt.

Jouduin aikoinaan "hellasärön" takia vaihtamaan Magnepanit B&W:n pöntöiksi. Elämän laatu parani, musiikin ei.

Mikä naisia vaivaa, kun eivät halua keskelle olohuonetta kahta autotallin oven näköistä ja kokoista kaiutinta? Täysin käsittämätöntä...

Miss hintaluokassa noita BeoCentereitä voisi käytettynä löytää? Itse kun olen päättänyt pitää sisustuksen minimaalisena. Vähäeleisyys on sisustuksessa se tavoite.

Hifimessuilla tuli kuunneltua tovi Martinloganin paneeleita, taisi olla ne isoimmat (10k�,�/kpl?). Olihan se hienoa kuunneltavaa ja omat laatikot ei taas kuulosta miltään sen jälkeen. Läsnäolon tuntu on aivan uskomaton.

Minusta Genelecin suuruus on lähinnä sen aktiivinen toimintaperiaate vahvistuksen suhteen.

Eikö "aktiivisuus" Genelekeissäkin tarkoitta vain sitä, että vahvistin on sijoitettu kaiuttimeen? Passiivikaiuttimessa ei ole vahvistinta. Ei se Genelecin vahvistin mitenkään kaiuttimen ulkopuollella olevia vahvistimia aktiivisempi liene.

Kyllä tarkoittaa. Ja ei ole yhtään aktiivisempi. Kyse on siis vain termistä.

Aktiivisuus viittaa jakosuodattimen toimintaperiaatetteeseen. Tavallisen kaiuttimien passiivinen jakosuodatin on toteutettu ilman ulkoista virtalähdettä ja on sijoitettu vahvistimen ja kaiutinelementtien väliin. Aktiivikaiuttimien jakosuodatin käyttää virtaa ja sijaitse ennen kullekin kaiutinelementille erillistä vahvistinta. Aktiivisuodatin voidaan tehdä olennaisesti jyrkemmäksi kuin passiivinen, jolloin kukin elementti saadaan toistamaan vain sille sopivin taajuusalue. Lisäksi aktiivikaiuttimen vahvistimet voidaan räätälöidä kunkin elementin vaatimusten mukaisesti ja huonekorjaukset ym. taajuusvasteen säädöt on helpommin toteutettavissa.

Onko aktiivi- ja passiivikaiuttimen ero sitten korvin kuultavissa onkin jo vaikeampi kysymys. Olisi kiinnostavaa päästä vertailemaan samoilla elementeillä tehtyä aktiivi- ja passiivikaiutinta. Varmasti joku DIY HiFisti on sen jo tehnyt.

Jonkin verran elktroniikkaan aiemmassa elämässä sekaantuneena, yllä oleva pääsi yllättämään. Olisikohan jotain lähdeviitettä?

Siinä olisi kelpo pöntöt, pitäisi kelvata design-tietoisellekin:
http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/showthread.php?95168-Gradient-1.2-Gradient-1.2-%28Helsinki%29-490

Jännä että kukaan ei ole ottanut matalia taajuuksia huomioon jos nimenomaan klassista musiikkia halutaan kuunnella. Hyviä ehdotuksia on tullut sekä jalustakaiuttimista että elektrostaateista, mutta ainakin oma kokemukseni Amphion/Gradient/Pen Audio jalustakajareista sekä Magnepanin paneeleista on että uskottavan klassisen toiston saavuttamiseksi pitää ainakin yksi subbari kytkeä mukaan jotta äänimaailma aukeaa. Riippuu toki omasta klassisen musiikin maustakin, mutta vähänkään isompi orkesterikokoonpano jää vajaaksi jos ei alapää pysy mukana. Elektrostaattipari sekä yksi tai kaksi napakkaa alas toistavaa subbaria on varmasti ihannekokoonpano tuohon tarpeeseen.

Itsellä on tällä hetkellä harrastus jäissä kun yksiöön ei saa mitenkään järkevästi paremman puoliskon toiveita täyttäviä vehkeitä, mutta kun tilaa tulee lisää niin Martin Loganin paneelit ovat hankintalistalla korkealla.

Joo, klassista kuuntelevan setissä pitäisi olla auktoriteettia ja itsekin lähtisin jostain lattiakaiuttimista.

Minulla sattuu olemaan tuollaiset jo mainitut Wilson Beneschit (Arcit) ja ne ovat kyllä varsin mainiot, mutta onhan niillä kokonsa puolesta tietysti rajoituksensa.

Miss hintaluokassa noita BeoCentereitä voisi käytettynä löytää? Itse kun olen päättänyt pitää sisustuksen minimaalisena. Vähäeleisyys on sisustuksessa se tavoite.

Tällä hetkellä on ns. ostajan markkinat noiden suhteen. Jopa virheettömän huippuyksilön voi saada 500-700�,�:lla. Tästä taantumasta kun selvitään, niin sen jälkeen näiden löytäminen alle tonnilla alkaa olla vaikeaa.
Niin ja piti vielä mainitsemani, että nämähän ovat sen näköisiä laitteita jotka se hellasärökin hyvin todennäköisesti hyväksyy. ;-)

Täältä sitten speksejä ja muuta perustietoa:

Beocenter 9000: http://beophile.com/?page_id=449

Beocenter 9500: http://beophile.com/?page_id=453

Beovox Penta: http://beophile.com/?page_id=1491

Beolab Penta: http://beophile.com/?page_id=868