Aktiivimonitorit toimivat kyllä, jos suunnittelee itselleen kuuntelutilan, mikä voi olla joko man cave tai vaikka kaiuttimien ehdoilla insinöörien suunnittelema olohuone. Peruspoppi taidetaan nykyään kuitenkin tuottaa kuunneltavaksi jollain kolmen pennin pöntöillä, jolloin se voi kuulostaa laatukaiuttimilla todella karmealta, mutta sama koskee kyllä kaikenlaisia laatukaiuttimia, joihin yhtälailla vaikuttavat myös muut epätäydellisten kuunteluolosuhteiden aiheuttamat haitat. Vältä siis ainakin huonoa musiikkia. Ainoa etu, minkä designkaiutin tarjoaa insinöörikaiuttimeen nähden on se, että se voidaan sijoittaa tilaan vapaammin, mutta designistä tulee sitten maksaa ekstraa.
On ihan turvallista todeta, että kaiuttimet tulee hommata täysin omiin tarpeisiin omien mieltymysten mukaisesti kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja - tai kokeilemalla haluamiaan vaihtoehtoja erilaisissa mahdollisissa kodeissa. Ja kun raahaat ne uudet kaiuttimet kotiin testattavaksi, saatat yllättäen huomata pitäväsi aivan uudenlaisesta musiikistakin, eli tilanne on aika hankala.
Yksikään merkki, brändi, tai korkea hinta ei tässäkään asiassa takaa mitään laatua. Jättäkää ne kuukivet, kalliit kaapelit yms. kaapelinlämmitimet siis omaan arvoonsa. Halpa hinta keskeisissä komponenteissa on kyllä tae sille, että laatu, jälleenmyyntiarvo ja kestävyys ovat huonolla tolalla, kuten missä tahansa muussakin asiassa.
Mitä musiikkiformaatteihin tulee, niin LP-musiikinkin voi kopioida digitaaliseen muotoon kotikonstein (hyvällä äänikortilla / audio-interfacella) huomattavan korkealla laadulla (esim. 192kHz 32bit lossless), jolloin sen käyttäminen muuttuu yhtä helpoksi kuin minkä tahansa ämpärin veivaaminen. Siitä ei laatu kärsi (ellet ryssi hommaa), eikä selkä levyä vaihtaessa rasitu. Toinen vinkkini asiassa on pääsääntöisesti välttää kaikkia remasteroituja CD-levyjä, sillä yleensä se tarkoittaa dynamiikan täydellistä raiskaamista, jos vaikka kohinataso pari desibeliä tipahtaisikin samassa prosessissa. Erilaiset musiikkiohjelmien automaattiset tasokorjaukset (esim. Spotify) ovat myös vanhan vihtahousun keksintöjä kultakorvien kiusaamiseksi.
Ja kun aktiivikaiuttimista oli puhetta, niin itse näen hyvinkin laadukkaiden aktiivien eduksi sen, että kaikki osat on sovitettu todennäköisesti hyvin yhteen, eikä niiden kanssa tarvitse edes miettiä kaiutinliitäntöjen impedansseja ja muita epämääräisiä asioita, joiden kanssa aloittelijat ovat usein ihmeissään ostaessaan erilliskomponentteja. No, onpa ne omat kommervenkkinsä aktiiveissakin.
Jos jotakuta jotkut Genelecin 8040A:t kiinnostavat, niin törmäsin joku aika sitten tällaiseen ilmoitukseen:
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=708779. Ei ole mitään yhteyksiä myyjään, mutta näkisin hinnan olevan hyvinkin edullinen. Pari on näköjään saanut jo kaupaksi tuosta setistään kyseinen myyjä.
Kuulokkeetkin ovat ihan todellinen vaihtoehto. Laadukkaat kuulokkeet vaativat laadukkaan kuulokevahvistimen, joka voi maksaa yhtä paljon kuin pari ym. Geneleccejä, esim.
tämä tässä. Kuulokekuuntelussa on toki muita etuja: voit kuunnella häiritsemättä muita (paitsi avoimilla) ja voit nauttia binauraalisista äänitteistä, joiden määrä lienee kuitenkin vähäinen, vaikka ovatkin parhaimmillaan huikeita- (Edit:
Tässä ookoo esimerkki, ei kannata katsoa videota. Tai äärimmäisen häiritseviä, kuten
tämä esimerkki tässä,
tai tämä. :D)
Väittäisin, että hifi-ummikolle Geneleccien kokeileminen on aina hyödyllinen kokemus - niitä voi pitää vaikka "perustasona". Kannattaa vertailla niitä vähintään muutamaan erilaiseen kaiutinpariin. Ja jos rahaa on, niin sieltäkin firmasta saa insinöörit suunnittelemaan vaikka kodin uusiksi kaiuttimien ympärille.
