Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #75 : 06.07.15 - klo:14:13 »
Diktaattorit voivat pöyhkeillä vaatteilla ja palatseilla.
Demokraattisesti valitut eivät.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #76 : 27.11.17 - klo:21:23 »
Taisi olla viime viikon puolella, kun hieraisin silmiäni. En muista nähneeni suomalaisen poliitikon yllä kolmiosaista pukua vuosikausiin - ja siinä se silti TV-ruudulla nökötti. Jyrki Katainen kolmiosaisessa. Parempaa kuvaa en nyt pikaisella haulla löytänyt, mutta tämä näpsy toiminee jonkinlaisena avauksena ketjulle.



Viidessä vuodessa tilanne on muuttunut selvästi. Perussuomalaisten jytky toi eduskuntaan liivipuvussa viihtyvät Olli Immosen (2011) ja Simon Elon (2015). Myös kepun Mikko Kärnä on esiintynyt ajoittain liivipuvussa. Presidenttiehdokas Pekka Haavistostakin tuli hiljattain vastaan internetin ihmeellisessä maailmassa kampanja? kuva tummansinisessä liivipuvussa.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #77 : 27.11.17 - klo:21:33 »
Lisäksi tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin toinenkin positiivinen kehityssuunta; olemme tänä vuonna saaneet ensimmäisen pukuhattua käyttävän valtakunnantason poliitikon sitten Pertti Paasion. * Hän on Sinisten Matti Torvinen, joka ikuistettiin uutiskuviin ja -filmeihin beigessä poplarissa ja harmaassa fedorassa (alla tietenkin puku) viedessään Sinisten kannattajakortteja oikeusministeriöön lokakuussa.
*silloisella SDP:n pj:lla ja ulkoministerillä Paasiolla oli mustan ulsterinsa ohella musta homburg päässä poistuessaan vuoden 1991 eduskuntavaalien tuloslähetyksestä.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

Ville

  • Satraappi
  • *****
  • 9243
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #78 : 28.11.17 - klo:00:08 »
Fedora bongattu - katso kuvat!

https://yle.fi/uutiset/3-9941992
Minulla on Huutonetissä vaatteita, jotka sinä haluat.

*

Arska

  • *****
  • 4699
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #79 : 28.11.17 - klo:15:16 »
...(alla tietenkin puku)...

Mistä tiedät?
Suositellaan täysraittiutta.

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #80 : 28.11.17 - klo:15:45 »
...(alla tietenkin puku)...

Mistä tiedät?

Siitä, että kun po.filmi näytettiin uutisissa, niin siinä ensin Torvinen oli ulkona päällysvaatteissa kantamassa korttilaatikoita, ja sitten hän näkyi ministeriön aulassa Terhon takana puvussa ja persikanvärisessä solmiossa sekä taskuliinassa. Solmio muuten näyttää ihan kiinteistömaailman välittäjien käyttämältä, samoin Sipilän viime lauantaina Joensuussa pitämä.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #81 : 30.11.17 - klo:21:02 »
Helsingin pormestarilla Jan Vapaavuorella oli mustan villakangastakkinsa kanssa musta trilby hänen kävellessään prinssi Williamin kanssa Esplanadilla. Näin juuri uutisista.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #82 : 30.11.17 - klo:21:45 »
Sitten hieman historiaa. Paavo Väyrynen oli uransa alkupuolella tyylikäs mies. Ostin juuri Kalle Kultalan valokuvakirjan 'Jännittävä Koivisto' vuodelta 1983. Siinä on kuva, jossa joukko keskustavaikuttajia on Ahti Karjalaisen puheilla 1981 kepun presidentin esivaalin aikana. Kuvassa Väyrysellä on liivipuku, kuten myös keskustanuorten silloisella pj:lla Matti Vanhasella. Taskuliinoja ei kaksikolla sentään ollut. Myös Sorsan hallituksen yhteiskuvassa vuodelta 1983 on Väyrynen harmaassa liivipuvussa. Ylen elävästä arkistosta löytyvässä filmissä lokakuussa 1982 nähdään Väyrynen kävelemässä ulkoministeriöstä kotiin harmaassa puvussa, mustassa ulsterissa ja samanvärisessä trilbyssä. Väyrysen eleganssi jäi jostain syystä 1980-luvulle. 90-luvulla hän esiintyi mm. punaisessa pikkutakissa, joka oli tuolloin muotia, ym tyylittömissä asuissa, eikä hän uudella vuosituhannellakaan ole yltänyt entiseen eleganssiinsa. Solmiotkin hänellä muuttuivat tyylikkäistä rumiksi 90-luville tultaessa. 2012 hän piti tammikuussa lyhythihaista kauluspaitaa. Olen ajatellut mennä johonkin Väyrysen tilaisuuteen sitten, kun hänellä sellainen pk-seudulla taas on, ja kysyä miksi hän luopui hatun ja liivipuvun käytöstä.
Liivipuvuista puheenollen, haluan tässä oikaista tämän forumin perustajan Raivion kirjassaan esittämän väitteen, että 1970-luku oli viimeinen, jolloin liivipukuja näki yleisesti; mielestäni niitä näkyy 80-luvun kuvissa ja filmeissä vielä runsaasti, mutt'ei enää sen jälkeen.
Viimeinen homburghattua käyttänyt valtakunnantason suomalainen aktiivipoliitikko oli havaintoni mukaan Pertti Paasio, jolla mainittu päähine oli yllä hänen poistuessaan eduskuntavaalien tuloslähetyksestä 1991. Viimeinen valtionpäämies homburgissa oli puolestaan tunnustusta vaille jääneen Tšetšenian presidentti Dzohar Dudajev 90-luvulla; tunnustetuista valtioista Etelä-Afrikan P.W. Botha 80-luvulla ja Malawin Banda 90-luvulla.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

Jussi

  • *****
  • 4165
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #83 : 01.12.17 - klo:09:23 »
90-luvulla hän esiintyi mm. punaisessa pikkutakissa, joka oli tuolloin muotia, ym tyylittömissä asuissa

Hetkinen.

Jos pukeutuu muodikkaaseen vaatteeseen, ei ole automaattisesti tyylitön. On yhtälailla huonoa makua larpata historiaa. Mikäli punainen irtotakki on yhdistetty oikein ja istuu hyvin, ei siinä ole lähtökohtaisesti mitään ongelmaa.

Ymmärrän toki liivipukujen viehätyksen (ovat ne kivoja, ei siinä mitään), mutta hiilikellariväreihin pukeutuminen tai hatun käyttö aikana jolloin hattu on poissa muodista ei tee ihmisestä kertalaakista tyylikästä.

Lainaus
Olen ajatellut mennä johonkin Väyrysen tilaisuuteen sitten, kun hänellä sellainen pk-seudulla taas on, ja kysyä miksi hän luopui hatun ja liivipuvun käytöstä.

Koska hattu jäi pois muodista (vaikka onkin pikkuhiljaa palailemassa) ja puku ilman liiviä - tai yhdistelmäasu ilman liiviä - on sekä käytännöllisempi että hyvin usein mukavampi.

Lainaus
Viimeinen homburghattua käyttänyt valtakunnantason suomalainen aktiivipoliitikko oli havaintoni mukaan Pertti Paasio, jolla mainittu päähine oli yllä hänen poistuessaan eduskuntavaalien tuloslähetyksestä 1991. Viimeinen valtionpäämies homburgissa oli puolestaan tunnustusta vaille jääneen Tšetšenian presidentti Dzohar Dudajev 90-luvulla; tunnustetuista valtioista Etelä-Afrikan P.W. Botha 80-luvulla ja Malawin Banda 90-luvulla.

Veltto Virtanen käytti persoonallista baskeriaan ja on hattuja muutenkin nähty. Homburg on, virallisten tilaisuuksien ulkopuolella, yleensä tylsä.
Kaikki villa tottelee rautaa.

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #84 : 01.12.17 - klo:10:04 »
90-luvulla hän esiintyi mm. punaisessa pikkutakissa, joka oli tuolloin muotia, ym tyylittömissä asuissa

Hetkinen.

Jos pukeutuu muodikkaaseen vaatteeseen, ei ole automaattisesti tyylitön. On yhtälailla huonoa makua larpata historiaa. Mikäli punainen irtotakki on yhdistetty oikein ja istuu hyvin, ei siinä ole lähtökohtaisesti mitään ongelmaa.

En väittänyt, että muotivaate on aina tyylitön. Mutta punainen irtotakki mielestäni on sitä aina, täällähän esitetään subjektiivisia näkemyksiä.
En allekirjoita käsitettä larppaus käytettynä muussa kuin alkuperäismerkityksessään. Henry David Thoreau sen sanoi hyvin: "nauramme aina eilispäivän muodille mutta seuraamme orjallisesti nykyistä". Minusta historiallisen (siis 1900-luvun) pukeutumisen kutsuminen larppaukseksi tarkoituksena antaa siitä kyseenalainen kuva on yksi kulttuurimarxistien (anteeksi pol. ilmaisu) keinoista pyrkiä murentamaan perinteistä länsimaista kulttuuria.

Ymmärrän toki liivipukujen viehätyksen (ovat ne kivoja, ei siinä mitään), mutta hiilikellariväreihin pukeutuminen tai hatun käyttö aikana jolloin hattu on poissa muodista ei tee ihmisestä kertalaakista tyylikästä.

Hattu ei kylläkään ollut muodissa 1982, eivätkä muut tuolloiset Väyrysen ikäiset poliitikot sellaista käyttäneet. Hatun tyylikkyys riippuu siitä millainen se on ja yhdistääkö sen asianmukaiseen asuun.

Lainaus
Olen ajatellut mennä johonkin Väyrysen tilaisuuteen sitten, kun hänellä sellainen pk-seudulla taas on, ja kysyä miksi hän luopui hatun ja liivipuvun käytöstä.

Koska hattu jäi pois muodista (vaikka onkin pikkuhiljaa palailemassa) ja puku ilman liiviä - tai yhdistelmäasu ilman liiviä - on sekä käytännöllisempi että hyvin usein mukavampi.
Toistan edellisen. Väyrynen oli 1982 luultavasti ainoa 40-luvulla syntynyt hattua käyttävä poliitikko. Liivipuvut sen sijaan olivat oikeasti muodissa 80-luvulla, mutta jäivät muodista 90-luvulla, joten hän voisi vedota siihen, mutta toisaalta hän on pitänyt 2010-luvulla jotakin luultavasti 90-luvun kaksirivistä pukuaan, joten...

Lainaus
Viimeinen homburghattua käyttänyt valtakunnantason suomalainen aktiivipoliitikko oli havaintoni mukaan Pertti Paasio, jolla mainittu päähine oli yllä hänen poistuessaan eduskuntavaalien tuloslähetyksestä 1991. Viimeinen valtionpäämies homburgissa oli puolestaan tunnustusta vaille jääneen Tšetšenian presidentti Dzohar Dudajev 90-luvulla; tunnustetuista valtioista Etelä-Afrikan P.W. Botha 80-luvulla ja Malawin Banda 90-luvulla.

Veltto Virtanen käytti persoonallista baskeriaan ja on hattuja muutenkin nähty. Homburg on, virallisten tilaisuuksien ulkopuolella, yleensä tylsä.

En tietenkään tarkoittanut jotain Virtasen baskeria (myötistä) puhuessani hienoista pukuhatuista.
Itse en ole korkean tason poliitikoilla hattuja huomannut seuratessani politiikkaa n. 2000-luvun puolivälistä lähtien.
Homburg on suosikkihattuni, jonka omalta pieneltä osaltani toin takaisin politiikkaan; toimin kevään kunnallisvaaleissa erään sosialidemokraattisen vaalipäällikkönä, ja pidin homburg-hattua tumman puvun ja ulsterin kanssa SDP:n vaalikontin avajaisissa Narinkkatorilla 24.maaliskuuta, ja pääsin illan uutisiin taustalle sekä SDP Helsinki -fb-sivulle. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Antti Lindtman, joka tuli puheillemme ja kysyi mm, mitä opiskelemme, jolloin kerroin opiskelevamme markkinointia. Siihen hän virkkoi: "sulla onkin oikein markkinoijan vaatteet." Luulen hänen kiinnittäneen huomiota tummansiniseen polka dot -silkkisolmiooni, samanväriseen kaulaliinaani, tyylikkääseen takkiini sekä asuuni sointuvaan mustaan homburgiini.
Koska olen laajasti tutkinut homburg-hattua niin internetistä kuin kirjoista, filmeistä y.m, erityisesti sen esiintyvyyttä Suomessa, Neivostoliitossa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös maailmanlaajuisesti, sen semantiikkaa jne, olen ajatellut laatia aiheesta jonkinmoisen opuksen. Toinen suosikkini on lounaspuku.
« Viimeksi muokattu: 01.12.17 - klo:10:08 kirjoittanut MrDapper »
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

Jussi

  • *****
  • 4165
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #85 : 01.12.17 - klo:10:59 »
Toinen suosikkini on lounaspuku.

Tästä on joitakin onnistuneita nykyaikaisia tulkintoja. Yleensä, kuitenkin, tulos menee retroestetiikaksi. Tässä ei tietenkään ole mitään isompaa vikaa, mutta vaikutus on yleensä kostyymimäinen sen sijaan, että pukeuduttaisiin tosielämään.

Baskerit, flatcapit ja kruunulliset hatut ovat kaikki "hienoja pukuhattuja" siinä missä homburgkin, mikäli ne tukevat kokonaisuutta ja sopivat yhdistelmään ja tilaisuuteen. Jos kyseessä on juhla, käytetään virallisempia, jos taas arki, käytetään niitä. Arjessa liian tummasti ja jäyheästi pukeutunut tekee usein mielikuvituksettoman vaikutuksen. Jopa se punainen irtotakki voisi olla parempi - ja sillä on toki vahva historiallinen taustansa. Etenkin kesällä voi olla hyvinkin kova setti, enkä jättäisi pois winter whitesien kanssa pikkujoulujenkaan kavalkadista. Punainen tai pinkki pellava tai tweed (vuodenajasta riippuen) voivat hyvin yhdistettynä olla todella toimivia.


Retropukeutuminen on myös sääntöjen rikkomista. Ennen sen vahvaa ihannointia kannattaa tutustua niihin perussääntöihin.
Kaikki villa tottelee rautaa.

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #86 : 01.12.17 - klo:12:07 »
Toinen suosikkini on lounaspuku.

Tästä on joitakin onnistuneita nykyaikaisia tulkintoja. Yleensä, kuitenkin, tulos menee retroestetiikaksi. Tässä ei tietenkään ole mitään isompaa vikaa, mutta vaikutus on yleensä kostyymimäinen sen sijaan, että pukeuduttaisiin tosielämään.

Larppauksen ohella kostyymi on toinen termi, jonka käyttöä en ymmärrä klassi(lli)sen pukeutumisen yhteydessä. Tietenkin jokin Hercule Poirot -tyyliset viikset, monokkeli, rusetti ymv setti tuo mieleen naamiaisasun, mutta kaikkien sääntöjen mukaan toteutettu lounaspuku ei ole mikään kostyymi. Tällä forumilla on ollut mm lounaspukua työssään käyttävä insinööri. Itse olen pitänyt lounaspukua itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa sekä joulukirkossa. Takki, housut ja liivi ovat vintagea (kahta viimeksimainittua ei saa uutena edullisesti). Paita, solmio ja taskuliina olivat uusia.

Baskerit, flatcapit ja kruunulliset hatut ovat kaikki "hienoja pukuhattuja" siinä missä homburgkin, mikäli ne tukevat kokonaisuutta ja sopivat yhdistelmään ja tilaisuuteen. Jos kyseessä on juhla, käytetään virallisempia, jos taas arki, käytetään niitä. Arjessa liian tummasti ja jäyheästi pukeutunut tekee usein mielikuvituksettoman vaikutuksen. Jopa se punainen irtotakki voisi olla parempi - ja sillä on toki vahva historiallinen taustansa. Etenkin kesällä voi olla hyvinkin kova setti, enkä jättäisi pois winter whitesien kanssa pikkujoulujenkaan kavalkadista. Punainen tai pinkki pellava tai tweed (vuodenajasta riippuen) voivat hyvin yhdistettynä olla todella toimivia.

Jos arjessa käyttää pukua, voi huopaiseen lierihattuun pukeutua, kuten homburgia. Toki arkipuvun ei tarvitse olla tumma, homburgkin voi olla harmaa tai ruskea. Minustakin arkipuku saa kernaasti olla muu kuin musta tai hiilenharmaa, mutta havaintoni mukaan moni ellei jopa suurin osa arjessa pukua käyttävistä suosii juuri noita värejä, johtuneeko sitten siitä että sen värisiä pukuja on kaupoissa eniten, varsinkin edullisemmissa kuten Dressmannilla.


Retropukeutuminen on myös sääntöjen rikkomista. Ennen sen vahvaa ihannointia kannattaa tutustua niihin perussääntöihin.
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

MrDapper

  • *
  • 116
  • Tinkimättömän traditionaalinen. Soviet core -käsit
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #87 : 01.12.17 - klo:14:12 »
Koodia: [Valitse]
Toinen suosikkini on lounaspuku.

Tästä on joitakin onnistuneita nykyaikaisia tulkintoja. Yleensä, kuitenkin, tulos menee retroestetiikaksi. Tässä ei tietenkään ole mitään isompaa vikaa, mutta vaikutus on yleensä kostyymimäinen sen sijaan, että pukeuduttaisiin tosielämään.

Larppauksen ohella kostyymi on toinen termi, jonka käyttöä en ymmärrä klassi(lli)sen pukeutumisen yhteydessä. Tietenkin jokin Hercule Poirot -tyyliset viikset, monokkeli, rusetti ymv setti tuo mieleen naamiaisasun, mutta kaikkien sääntöjen mukaan toteutettu lounaspuku ei ole mikään kostyymi. Tällä forumilla on ollut mm lounaspukua työssään käyttävä insinööri. Itse olen pitänyt lounaspukua itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa sekä joulukirkossa. Takki, housut ja liivi ovat vintagea (kahta viimeksimainittua ei saa uutena edullisesti). Paita, solmio ja taskuliina olivat uusia.

Baskerit, flatcapit ja kruunulliset hatut ovat kaikki "hienoja pukuhattuja" siinä missä homburgkin, mikäli ne tukevat kokonaisuutta ja sopivat yhdistelmään ja tilaisuuteen. Jos kyseessä on juhla, käytetään virallisempia, jos taas arki, käytetään niitä. Arjessa liian tummasti ja jäyheästi pukeutunut tekee usein mielikuvituksettoman vaikutuksen. Jopa se punainen irtotakki voisi olla parempi - ja sillä on toki vahva historiallinen taustansa. Etenkin kesällä voi olla hyvinkin kova setti, enkä jättäisi pois winter whitesien kanssa pikkujoulujenkaan kavalkadista. Punainen tai pinkki pellava tai tweed (vuodenajasta riippuen) voivat hyvin yhdistettynä olla todella toimivia.

Jos arjessa käyttää pukua, voi huopaiseen lierihattuun pukeutua, kuten homburgia. Toki arkipuvun ei tarvitse olla tumma, homburgkin voi olla harmaa tai ruskea. Minustakin arkipuku saa kernaasti olla muu kuin musta tai hiilenharmaa, mutta havaintoni mukaan moni ellei jopa suurin osa arjessa pukua käyttävistä suosii juuri noita värejä, johtuneeko sitten siitä että sen värisiä pukuja on kaupoissa eniten, varsinkin edullisemmissa kuten Dressmannilla.


Retropukeutuminen on myös sääntöjen rikkomista. Ennen sen vahvaa ihannointia kannattaa tutustua niihin perussääntöihin.

En tiedä, puhutko yleisellä tasolla, mutta oletko siinä käsityksessä, että en tuntisi perussääntöjä? Millä lailla retropukeutuminen on sääntöjen rikkomista?
Tinkimättömän traditionaalinen ja formaali. Soviet core -käsitteen isä

*

Jussi

  • *****
  • 4165
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #88 : 01.12.17 - klo:14:46 »
Larppauksen ohella kostyymi on toinen termi, jonka käyttöä en ymmärrä klassi(lli)sen pukeutumisen yhteydessä. Tietenkin jokin Hercule Poirot -tyyliset viikset, monokkeli, rusetti ymv setti tuo mieleen naamiaisasun, mutta kaikkien sääntöjen mukaan toteutettu lounaspuku ei ole mikään kostyymi.

Lainausten käyttö olisi suotavaa.

Mutta kyllä, lounaspuku on kostyymi. Se on anakronismi, koska sitä ei, käytännössä, nykyaikana käytetä ja kun sen näkee, sitä pidetään vanhahtavana - jopa klassisen pukeutumisen parissa runsaammin toimivien parissa. Jutustelimme k.o. asusta erään tanskalaisen herrasmiehen kanssa viime tammikuussa ja hän muisteli nähneensä sellaisen "tositoimissa" viimeksi 80-luvun alkupuolella - tällöin aatelisen päällä. Muitakin bongauksia toki oli, mutta nämä olivat - kuten hän asian ilmaisi - "young men who have fallen in love with old photos but do not know better". Olen samaa mieltä.

Lainaus
Tällä forumilla on ollut mm lounaspukua työssään käyttävä insinööri. Itse olen pitänyt lounaspukua itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa sekä joulukirkossa. Takki, housut ja liivi ovat vintagea (kahta viimeksimainittua ei saa uutena edullisesti). Paita, solmio ja taskuliina olivat uusia.

Se, että vintageen joutuu ylipäätään turvautumaan, kertoo paljon (OK, sekä liiviä että housuja saa järkihinnalla mittaan tehtynä, paljoa yli 500€ ei tarvitse kuvettaan kaivaa). Olit todennäköisesti ainoa paikalla ollut lounaspuvun käyttäjä - ja mahdollisesti sillä hetkellä maan tai jopa pohjoismaiden ainoa. Puku on vanhahtava kostyymi - tyylikäs, mutta en suosittelisi kenellekään asiakkaalleni muutoin kuin esiintymisasuksi tai eksentrisen maun osoitukseksi.

Lainaus
Jos arjessa käyttää pukua, voi huopaiseen lierihattuun pukeutua, kuten homburgia.

Voi, tämä ei kuitenkaan ole ainoa sopiva päähine ja voi joissakin piireissä tai liian nuorella miehellä olla erikoisuudentavoittelua. Hatut toki ovat edullisia ja parilla sadalla saa teetettyä jotakuinkin mitä haluaa, mutta huopahattu on nuorelle miehelle vaativa asuste. Muunkin on syytä olla kohdallaan pukeutumisessa ja tyyli sellainen, ettei se "haise" vintageshopilta vaan on tuore.

Lainaus
Toki arkipuvun ei tarvitse olla tumma, homburgkin voi olla harmaa tai ruskea. Minustakin arkipuku saa kernaasti olla muu kuin musta tai hiilenharmaa, mutta havaintoni mukaan moni ellei jopa suurin osa arjessa pukua käyttävistä suosii juuri noita värejä, johtuneeko sitten siitä että sen värisiä pukuja on kaupoissa eniten, varsinkin edullisemmissa kuten Dressmannilla.

Musta puku ei ylipäätään ole arkipuku (ja sopii huonosti kaikkialle muuallekin).

Lainaus
En tiedä, puhutko yleisellä tasolla, mutta oletko siinä käsityksessä, että en tuntisi perussääntöjä? Millä lailla retropukeutuminen on sääntöjen rikkomista?

Retropukeutuminen on yleistyylistä jopa enemmän eroavaa kuin tavallinen klassinen pukeutuminen. Se tuo mukaan kostyyminomaisia elementtejä (lounaspukuja, hattuja, miljoonahousuja jne.) ja yhdistelee niitä tavalla, joka on ollut ominaista menneinä aikoina mutta joka on koettu jopa pukupukeutumisessa aikansa eläneeksi. Lounaspuku, niin nätti kuin se onkin, on aina erittäin suuressa vaarassa kiepahtaa kostyymiksi. Yksi säännöistähän on myös "understatement", jota retropukeutuminen ei koskaan ole. Se saattoi olla sitä aikanaan, mutta nykyisin tuon ajan "understatement" on huutava overstatement.

Jos useinkin kysytään, onko menossa juhliin, kuvataanko lähistöllä jotain elokuvaa tai että pukeutuuko aina niin virallisesti, kannattaa vilkaista peiliin ihan huolella. Pukupukeutumista ei tarvitse jättää, mutta sitä kannattaa päivittää. Hatuista, irtotakeista, puvuista jne. ei tarvitse luopua, mutta niistä kannattaa tomutella pölyt pois. Vintagekirppispukeutuminen pomppaa silmiin sadan metrin päästä ja on yhtä räikeä statement kuin rujolla kuvalla koristettu T-paita ja "kiitos" -selkälippu.
Kaikki villa tottelee rautaa.

*

Arska

  • *****
  • 4699
    • Profiili
Vs: Suomalaisten poliitikkojen tyylistä
« Vastaus #89 : 01.12.17 - klo:17:29 »
Jos useinkin kysytään, onko menossa juhliin ... , kannattaa vilkaista peiliin ihan huolella.

Tämän kysymyksen voi saada jo kauluspaidan käyttämisestä.
Suositellaan täysraittiutta.