Kuitujen lyhyt historia

[Lh]

Tuli intouduttua kaivelemaan netistä tietoa ja löytyi mielenkiintoinen kooste kuitujen eroavaisuuksia käsitelleistä tutkimuksista.

Tuo on aika populistinen tuottajajärjestöjen julkaisu, missä on vain yksi viite vertaisarvioituun julkaisuun.

Tämä on totta, mutta vertaisarvioimatonkin tutkimus/testi on parempi kuin ei tutkimusta ollenkaan. Noiden testien proseduureja ei ole kuvattu tarkasti, mutta niissä on ainakin väitetty noudatettavan standardimuotoisia testejä.

 Mikäli vertaisarvioituja lähteitä ko. asiaan liittyen löytyy, niiden todistusarvo on toki parempi. Suorittajana ei ollut tuottajajärjestö, mutta julkaisijabias on toki aina vaarana.

Alpakan etuja lampaanvillaan nähden:
+Pehmeämpi tuntuma kuin vastaavan paksuisessa villakuidussa.
+Vettyy 50% siitä mitä villa (8% painosta vs 16% painosta). -> Tuntuu iholla kevyemmältä ja kuivalta.
+Hengittävyys yli kaksinkertainen (villaverrokkina shetlandvilla)

+-Huopuu samalla tavalla kuin villa/merino
+-Hylkii vettä yhtäläisen tehokkaasti kuin villa/merino

Villan etuja alpakkaan nähden:
-Heikompi muisti
-Kuidun sileä pinta varistaa helpommin irtokuituja

En löytänyt mitään vertaisarvioitua lähdettä tälle, mutta arvelen, että alpakkakuidut imevät kosteutta saman verran kuin merinokuidut, noin 16-19 % (65 % R.H.). Ne ovat kuitenkin rakenteeltaan lähes samanlaiset kuin merinokuidut ja esimerkiksi silkin ja villan välinen ero on vain muutamia prosenttiyksiköitä (samoin kuin puuvillan ja pellavan).

Tuon testin mukaan silkki 8%, alpakka 8% villa 16%. Villan 16% löytyi myös muista lähteistä. Testijärjestely oli standardin mukainen. Mihin arviosi perustuu?

Alpakkakuitu on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin merinokuitu - sehän on ensinnäkin ontto.

Hengittävyys (ilmankosteuden karkaaminen) on lähes täysin riippuvainen siitä kuinka tiheään lanka on kierretty ja kuinka tiheään kangas on kudottu. Erityisesti neuleessa yksittäisen kuidun hengittävyydellä ei ole käytännössä mitään väliä, koska neule on varsinaisiin kankaisiin nähden suhteellisen harvaan kudottua ja ilmankosteus pääsee karkaamaan lankojen väleistä joka tapauksessa.

Tuossa oli käytännössä kyseessä kosteudensiirto/-johtokyky. Korjasin termini aiemmasta viestistä.

[Mangrove]

Tuon testin mukaan silkki 8%, alpakka 8% villa 16%. Villan 16% löytyi myös muista lähteistä. Testijärjestely oli standardin mukainen.

Yhteenvedossa ei ole ilmoitettu missä suhteellisessa ilmankosteudessa nuo arvot on mitattu, yleensä ne tehdään 70°F/21°C ja 65 % R.H.

Alpakkakuitu on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin merinokuitu - sehän on ensinnäkin ontto.

Suuri osa luonnonkuiduista on onttoja, tämä vain jää mainostajilta usein mainitsematta. Onttoja ovat muun muassa puuvilla, poron- ja jäniksenkarva, kapokki j.n.e. Alla on muutama kuva kirjasta "Textile Fiber Atlas". Kuten siitä näkyy, alpakan ontto osa on kovin pieni verrattuna kuidun halkaisijaan. Itse kuituaineksen tiheys on sama kuin lampaanvillan, kashmirin j.ne. eli noin 1,31 g/cm³ (65 % R.H.). Angorakanin kuitu on näistä poiketen kaikkein keveintä, noin 1,15 g/cm³.

Alpakanvillan keratiini koostuu yhden löytämäni tutkimuksen (lainattu esim. Matthews' Textile fibers -kirjassa) mukaan keskimäärin 16,3 % typestä ja 4,17 % rikistä. Lampaanvillan keratiinia on tutkittu enemmän ja eri rotujen villan typpipitoisuus vaihtelee 16-17 % välillä ja rikkipitoisuus taas 3-4 % välillä.

Suurimmat erot eri eläinlajien villalla ovat kuitupituudessa ja -hienoudessa.

[Lh]

Eikö tuossa vasemmanpuolimmaisessa halkileikkauksessa ole kuitenkin kolmasosa halkaisijasta onttoa, vai ymmärränkö mitä kuva esittää. Onhan tuolla väistämättä merkitystä.

Poronkarvan onttous oli tuttu, mutta se mainittu villa taitaa kuitenkin olla solidi.

On hieman hankala uskoa, ettei kuitujen välillä olisi merkittävää eroa, koska tuntuma ja hiostavuus päällä on niin erilainen verrattuna villaneuleisiin. Alpakkaneuletta (550gr) olen pitänyt nyt kuukauden paljaalla iholla päivittäin. Verrokkina villaneule on puolet kevyempi (270gr), mutta silti hiostavampi.

On sinällään harmi, että varsinaista alpakan ominaisuuksiin paneutuvaa vertailevaa ja riippumatonta tutkimusta ei kunnolla ole - tai ainakaan itse en onnistu sellaista internetistä löytämään. Alpakan ainutlaatuisista ominaisuuksista kyllä puhutaan paljon - ja neuleita paljon käyttävänä ne voi pääosin myös havaita - mutta olisi toki kiinnostavaa tietää millaisia erot todellisuudessa ovat.

[Mangrove]

Tuossa oli käytännössä kyseessä kosteudensiirto/-johtokyky. Korjasin termini aiemmasta viestistä.

Tutkimusten mukaan (kts. esim. The Rate of Drying of Fabrics ja The Interaction of Water with Fabrics) eri kuiduista tehtyjen kankaiden välillä ei ole merkittävää eroa kuivumisnopeuden suhteen. Kuivumisaika on suoraan verrannollinen kankaan paksuuteen ja sen sisältämän veden määrään. Kun oletettavasti alpakka- ja lampaanvillakuidut kykenevät imevät kosteutta yhtä paljon tietyssä suhteellisessa ilmankosteudessa, niistä tehdyt samanlaiset kankaat myös kuivuvat yhtä nopeasti.

[Lh]

Tutkimusten mukaan (kts. esim. The Rate of Drying of Fabrics ja The Interaction of Water with Fabrics) eri kuiduista tehtyjen kankaiden välillä ei ole merkittävää eroa kuivumisnopeuden suhteen. Kuivumisaika on suoraan verrannollinen kankaan paksuuteen ja sen sisältämän veden määrään.

Hengittävyys (ilmankosteuden karkaaminen) on lähes täysin riippuvainen siitä kuinka tiheään lanka on kierretty ja kuinka tiheään kangas on kudottu.

Jos nämä ovat pääasialliset määräävät tekijät, minkä vuoksi polyesteripuku hiostaa?

[Mangrove]

Jos nämä ovat pääasialliset määräävät tekijät, minkä vuoksi polyesteripuku hiostaa?

Ajattelisin asian niin, että polyesteripuku on kysynnän ja tarjonnan sekä esteettisten seikkojen vuoksi tyypillisesti valmistettu hienoista, tiukkaan kierretyistä ja tiuhaan kudotuista langoista jonka vuoksi se on hyvin tuulen- ja hienpitävä. Polyesterkuitu on läpileikkaukseltaan melkein pyöreä, sileä ja pieni, kun taas villakuitu on pitkulainen, epätasainen ja monta kertaa polyesterkuitua suurempi.

Teoriassa silkinkin pitäisi hiostaa, mutta todellisuudessa silkkikankaat ovat niin ohuita ja polyesterikankaisiin verrattuna löyhästi kudottuja, että hiostumisen tunnetta ei pääse syntymään.

[Setok]

Jos nämä ovat pääasialliset määräävät tekijät, minkä vuoksi polyesteripuku hiostaa?

Ajattelisin asian niin, että polyesteripuku on kysynnän ja tarjonnan sekä esteettisten seikkojen vuoksi tyypillisesti valmistettu hienoista, tiukkaan kierretyistä ja tiuhaan kudotuista langoista jonka vuoksi se on hyvin tuulen- ja hienpitävä. Polyesterkuitu on läpileikkaukseltaan melkein pyöreä, sileä ja pieni, kun taas villakuitu on pitkulainen, epätasainen ja monta kertaa polyesterkuitua suurempi.

Jostain syystä polyester-vaatteet on itsellänikin ollut selvästi hiostavampia kuin muista kankaista tehdyt, riippumatta vaatekappaleesta. Kauluspaidat, takkien vuoraukset, t-paidat, alusvaatteet, sukat — aina kun polyesterin määrä kasvaa, alkaa vaate tuntumaan hiostavalta. Kudonnan tiheydestä tuo ei voi mitenkään olla aina kiinni, koska puuvillaiset kauluspaidat tai gabardiiniset päällystakit saattavat olla hyvinkin tiheitä. Silti ne hiostavat vähemmän kuin polyesteristä tehdyt vaatteet. Olen näin oppinut välttämään polyesteria jos vain suinkin mahdollista.

Hauskasti eron huomaa kahden tweed-takin kanssa. Toisessa on paksua Harris-tweedia, mutta viskoosivuori. Toisessa on aika ohut ja väljä villatweed, mutta polyester-vuori (joka tosin saattaa olla tiheämmin kudottu kuin viskoosi). Paksu tweed-takki on lämpimämpi talvella, mutta myös hengittää paremmin lämpimämmällä ilmalla.

[Mangrove]

Jostain syystä polyester-vaatteet on itsellänikin ollut selvästi hiostavampia kuin muista kankaista tehdyt, riippumatta vaatekappaleesta. Kauluspaidat, takkien vuoraukset, t-paidat, alusvaatteet, sukat — aina kun polyesterin määrä kasvaa, alkaa vaate tuntumaan hiostavalta.

Alusvaatteissa polyesterin eron esimerkiksi puuvillaan nähden havaitsee kaikkein helpoiten, koska tavallinen polyesteri ei käytännössä ime kosteutta ollenkaan eikä siten lämpöä vapaudu iholta hien mukana. Hiki kykynee tällöin haihtumaan vain kuitujen välistä eikä kankaan pinnalta.

[salaryman]

Alusvaatteissa polyesterin eron esimerkiksi puuvillaan nähden havaitsee kaikkein helpoiten, koska tavallinen polyesteri ei käytännössä ime kosteutta ollenkaan eikä siten lämpöä vapaudu iholta hien mukana. Hiki kykynee tällöin haihtumaan vain kuitujen välistä eikä kankaan pinnalta.

Niinsanotuissa teknisissä alusasuissa jujuna on juuri tuo kosteuden imemättömyys, polyesteri päästää hien lävitseen seuraavaan vaatekerrokseen ja pitää ihoa vasten olevan kankaan kuivana sekä lämpöä eristävänä. Nämä siis riitelevät tätä polyesterin hiostavuutta koskevaa yleistä käsitystä vastaan.

[Mangrove]

Niinsanotuissa teknisissä alusasuissa jujuna on juuri tuo kosteuden imemättömyys, polyesteri päästää hien lävitseen seuraavaan vaatekerrokseen ja pitää ihoa vasten olevan kankaan kuivana sekä lämpöä eristävänä.

Polyesteri- ja polypropyleenialusasut ovat valmistettu niin, että hiki haihtuu suoraan iholta alusasun lävitse ja/tai kapillaari-ilmiö kuljettaa hien kuitujen lävitse kankaan pinnalta, josta se taas haihtuu seuraavaan vaatekerrokseen. Luonnonkuiduista valmistetut alusvaatteet eivät voi toimia täsmälleen näin, koska hiki imeytyy suoraan kuituihin. Sama vaikutus saadaan kuitenkin esimerkiksi puuvillaverkkopaidalla.

[Mangrove]

Säilytyksessä vaatteiden kuituihin vaikuttavat lähinnä seuraavat seikat:

- Hankaus ja painovoima,
- Ilmankosteus ja lämpötila,
- Ilmansaasteet: otsoni, rikkidioksidi, pienhiukkaset j.n.e. Suomen ilmanlaatu on Euroopan parhaimpia, joten näillä seikoilla ei ole käytännön vaikutusta Suomessa (verrattuna esimerkiksi Kiinaan),
- Tuholaiset,
- Valo.

Ilmatiivis polypropyleenilaatikko on monien museoiden käyttämä ratkaisu. Mikäli mahdollista, pitemmän aikaa säilytettävät vaatteet tulisi sijoittaa vaakatasoon eikä ripustimeen, koska roikkuminen rasittaa saumoja. Säilytysolosuhteiden suhteen kannattaa pyrkiä 20°C ja 50 % R.H. Yleensä kellari- ja ullakkovarastoissa on tätä suurempi tai pienempi ilmankosteus, joten pakatessa laatikkoon kannattaa laittaa mukaan pussi piioksidigeeliä (silica gel) tasaamaan kosteutta.