Ilmeisesti toista maailmansotaa seuranneet kaksi vuosikymmentä on se kultakausi, jonka nimiin moni edelleen vannoo.
Näin ainakin itsellä, painottuen 50-60-lukujen taitteeseen. Enkä häpeä myöntää asiaa. Toki koetan soveltaa tuon 'kultakauden' tyyli-ihanteen nykypäivään soveltuvaksi, etten näytttäisi museosta / naamaisista / aikakauden leffarekvisiitasta karanneelta.
Eri asia sitten onnistunko.
Itse en yksinkertisesti
pidä 'kärjekkäästä', slimmilinjaisesta italian-kenkätyylistä, aivan liian 'plooraavaa' makuuni, käyttääkseni kotikaupunkilaista ilmaisua.
Tämä ei toki sulje pois sitä, etteivätkö (minulle liian) over the top Moreschin kengät näyttäisi hyvältä nuoren, hoikan italialaiskaverin tai vaikkapa suomalaisen italian-tyyliin hurahtaneen hepun päällä.
Omistin yhdet italialiset mustat pennyloaferit, annoin pois mainitun slimmiyden vuoksi. Kengät näyttivät ja tuntuivat (siis ulkoisesti, olivat ihan mukavat jalassa kyllä) jotenkin
vääriltä suhteessa Weejuneihin tai Sebagoihin.