Kuten juba hondo tuossa sanoikin, kova mavetreeni westside barbellin tyyliin oli yksi ratkaisevia tekijöitä hartiaprofiilin saamiseksi tasolle, jossa voidaan dominoida rakenteettomilla irtotakeilla. Styleforumin fujin sanoin, disregard clothing, acquire aesthetics. Tämä korostuu erityisesti irtotakkigeimeissä, joissa löysä ja vetelä olemus upottaa paremmatkin boglioli-fitit.
Tämän lisäksi treenaisin itsehillintää ja suhteellisuudentajua. Kuten Lordi Naoshigen seinällä aikoinaan julistettiin, "vakaviin asioihin tulee suhtautua kepeästi", eli tässä tapauksessa erinomaisuuden tavoittelun pitäisi olla luonnollista ja kepeää, suorastaan vaivatonta. Yliyrittämisen seurauksena sitä löytää itsensä helpolla pehmikset pitkin takin rinnuksia, ranteet helyjen peittäminä nojailemassa seinään toinen käsi häveliäästi kameran kaukolaukaisinta hiessä puristaen.
Toisaalta mieleen palaa Lordi Ittein kommentti jonka mukaan "vähäpätöisiä asioita tulee käsitellä vakavasti". Eli yksityiskohtiin tulee kiinnittää huomiota, joskus se taskuliinan kotiin jättäminen voi olla ratkaiseva itsevarmuuden osoitus joka osaltaan sitoo yksinkertaisen ja simppelin setin yhteen.
Loppupeleissä kysymys on kuitenkin menestyksen tavoittelusta. Tavoitteena ei tulisi olla vain Suomen parhaiten pukeutuva mies, vaan Kobe Bryantia lainaten tulisi menestyä menestyksessä. KEIKARIN LATE SUMMER CHALLENGEN dominointi on toki erinomainen, häikäisevä saavutus, mutta sen tulisi olla ainoastaan yksi lukuisista asioista joita menestyksessä menestyjän tulee dominoida.