Sanokaas mikä olisi hinta-laatusuhteeltaan paras paistinpannu?

Kirpputorilta wanha valurautapannu

Pitäisi (jälleen kerran) löytää paistinpannu joka kestää kovia lämpötiloja ja huolimatonta käyttöä ja on helppo pitää puhtaana eikä ruoka pala kiinni. Pinnoittamaton valurauta ei kelpaa koska pitäisi olla tiskikoneen kestävä. Elikkäspäs siis jollain superhypernanotimanttikovapinnalla päällystetty raskaampi pannu olisi hakusessa mutta mikä niistä olisi oikeasti hyvä ja kestävä eikä maksa älyttömiä?

Kokemuksia?

Toistaiseksi huonoja. Mutta jos jollain on hyviä kokemuksia tai tietoa hyvistä pannuista, minäkin kuulisin mielellään niistä.

On jo kolme valurautapannua: Pihvipannu, lettupannu ja blinipannu eli kokemusta niistä löytyy. Eivät sovellu lapsiperheen hektiseen menoon jossa pitää paistella nopeaan tahtiin sitä sun tätä välillä pannu nopeasti puhdistaen eikä kenelläkään ole aikaa pitää valurautaa kunnossa rasvauksineen ja pelkällä vedellä pesten. Meillä noi paanutkin eksyy välillä tiskikoneeseen vaikka ei saisi.

Hiiliteräs taas vääntyy turhan helposti käyttökelvottomaksi kun aamulla kärtsätään pekonia ja munia helvetin kuumalla pannulla ja saman tien putsataan karstat pois harjaamalla paistokuuma pannu juoksevan veden alla. (Joo, teidän: Näin ei saisi missään tapauksessa tehdä mutta silti tehdään jatkuvasti)

Hiiliteräspannu Carbone Plus litteä kahva

Kirjoitin äsken pitkän vastauksen, mutta ei tämä saitti oikein toimi.  Kadotin kaiken lisäksi kirjoittamani tekstin, mutta lyhyesti.  Hiiliteräspannu on parasta mitä rahalla saa, eikä sitä rahaa tarvita edes paljon.  Suosittelen.   En ole saanut yhtään pannua vääntymään, vaikka pesen myös niitä juoksevan veden alla.

ps. eihän pannua tarvitse normaalisti pestä.  Senkun pyyhkäsee talouspaperilla ja ripustaa koukkuun tai laittaa takaisin liedelle.

Sanokaas mikä olisi hinta-laatusuhteeltaan paras paistinpannu?

Pitäisi (jälleen kerran) löytää paistinpannu joka kestää kovia lämpötiloja ja huolimatonta käyttöä ja on helppo pitää puhtaana eikä ruoka pala kiinni. Pinnoittamaton valurauta ei kelpaa koska pitäisi olla tiskikoneen kestävä. Elikkäspäs siis jollain superhypernanotimanttikovapinnalla päällystetty raskaampi pannu olisi hakusessa mutta mikä niistä olisi oikeasti hyvä ja kestävä eikä maksa älyttömiä?

Kokemuksia?

Hmmm...hinnasta huolimatta Swiss Diamond on kyllä hintalaatusuhteeltaankin hyvä. Kestää tiskikoneen, lämpiää hyvin, helppo putsata ja voi myös käsitellä metallisilla työkaluilla vastoin kuin teflonia. Meillä munienpaiston jälkeen vetäistään kerran, pari talouspaperilla. Se siitä tiskauksesta.

Parista edellisestä ehdotuksesta kokemusta. Swiss diamond erinomainen pannu niin kauan kuin pinnoite kestää. Omassa käytössäni kesti n. 3 vuotta. Pannua käytetty induktioliedellä, joka kuumentaa pannut erittäin nopeasti ja voi aiheuttaa pohjan kieroutumisen, mutta swiss diamondin pohja on edelleen aivan suora.

Carbone plus on viimeisin ostos. Ostin samantien kaksi, koska on halpaa kuin saippua. Tähän mennessä kokemukset positiivisia. Kun pintaan muodostuu riittävä "kalvo" niin siihen ei tartu mikään kiinni. Olen kuitenkin varonut liian nopeaa lämmittämistä ja jäähdyttämistä pohjan kieroutumisen välttämiseksi.

Pinnoittamaton teräspannu:

http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=516

Käytössä on rosterinen paistokasari ja kokemukset ovat just tuon chez mariuksen tuotekuvauksen mukainen eli helposti palaa proteiinit kiinni. Haudutettavissa jutuissa - kastikkeen teko sun muut - pelittää hienosti mutta paistinpannuna rosterinen on rampa. Pitää pystyä paistamaan siistejä aamiaiskananmunia ja räiskäleitä, ruskistamaan broilerisuikaleita ja jauhelihaa. Ja joskus jos tuuri käy pihvejäkin.

Alan kallistua tuon hiiliteräksen suuntaan, täytyy jossain välissä käydä katsomassa mitä kaupoista löytyy.

On se muuten kumma etteivät ole vielä onnistuneet tekemään semmoista pinnoitetta pannuun, keraamista tai muuta, joka säilyttäisi ominaisuutensa paria vuotta pidempään.

^ Kaikki toi onnistuu, vaatii vaan vähän opettelua ja oikeanlaisen lämmityksen (tarpeeksi pitkään, muttei liian kuumaksi).

Käytän itse tota pannua kaikkeen paistamiseen. En enää ikinä osta pinnoitettua pannua, en halua sitä pinnoitetta elimistööni.

Käytössä on rosterinen paistokasari ja kokemukset ovat just tuon chez mariuksen tuotekuvauksen mukainen eli helposti palaa proteiinit kiinni. Haudutettavissa jutuissa - kastikkeen teko sun muut - pelittää hienosti mutta paistinpannuna rosterinen on rampa. Pitää pystyä paistamaan siistejä aamiaiskananmunia ja räiskäleitä, ruskistamaan broilerisuikaleita ja jauhelihaa. Ja joskus jos tuuri käy pihvejäkin.

Alan kallistua tuon hiiliteräksen suuntaan, täytyy jossain välissä käydä katsomassa mitä kaupoista löytyy.

On se muuten kumma etteivät ole vielä onnistuneet tekemään semmoista pinnoitetta pannuun, keraamista tai muuta, joka säilyttäisi ominaisuutensa paria vuotta pidempään.

Tämä kaikki onnistuu hiiliteräspannulla ja pesu kuumalla vedellä. Rosteripannut ovat huomattavasti hankalampia esim. Kalan paistamiseen. Ja pinnoitettua pannua ei kaipaa kun hiiliteräspannuun on muodostunut "kalvo". Kuten jo aiemmin sanoin, mikään ei tartu kiinni. Noi DeBuyerin Carbone Plus -pannut ovat huippukamaa ja nopealla nettihaulla löytyy aika paljon hehkutusta niiden laadusta.

De Buyer:in pannu noudettu eiringin puodista Korkeavuorenkadulta, viehättävä pikku liike täynnä laatutavaraa ja tiskin takana mitä mukavin rouva espressokoneen kanssa. Kahvishotin ja yllekirjoittaneen jalassa olleiden kenkien kehumisen jälkeen pakenin liikkeestä henke.. siis luottokorttini edestä, jos olisin viipynut hetkeäkään kauempaa, erilaisia keittiötarvikkeita olisi alkanut siirtyä omistukseeni huomattavalla volyymilla.

Täytyypä vierailla puodissa uudelleen.

Ai niin, hulluilta päiviltä tuli hankittua iso tölkillinen ankankoipia, Confit de Canard. Kenelläkään kokemuksia?

Loistavia. Nehän on kypsiä, joten periaatteessa lämmittäminen vaikka kattilassa riittää. Tee ankan rasvassa paistettuja perunoita lisukkeeksi. Toinen hyvä on kun heität koivet paistinpannulle ja lurautat hunajaa joukkoon että tulee sellainen karamellisoitunut pinta nahkaan. Uunissa koipia voi kans laittaa, uunivuokaan ja siihen sitten kaveriksi jotain oman mielen mukaan. Rasvaahan tölkissä on ihan törkeästi.

...

De Buyer:in pannu noudettu eiringin puodista Korkeavuorenkadulta, viehättävä pikku liike täynnä laatutavaraa ja tiskin takana mitä mukavin rouva espressokoneen kanssa. Kahvishotin ja yllekirjoittaneen jalassa olleiden kenkien kehumisen jälkeen pakenin liikkeestä henke.. siis luottokorttini edestä, jos olisin viipynut hetkeäkään kauempaa, erilaisia keittiötarvikkeita olisi alkanut siirtyä omistukseeni huomattavalla volyymilla.

Täytyypä vierailla puodissa uudelleen.

Toi on kyllä helmi liike. Huomenna pitää taas vierailla kahvi ja jauho hankinnoilla.

^Miten tuota avatun purkin rasvaa voisi säilöä, ettei hyvä tavara mene hukkaan?

Tämä on täyttä kaukaista muistitietoa, että suhtaudu varauksella...
Jossain vaiheessa meillä uppo paistettiin munkit (taisi olla jotain muutakin, ainakin tippaleivät) kookosrasvassa.  Käytön jälkeen rasvan annettiin jäähtyä ja kylmä, kiinteä rasva nostettiin omassa padassaan säilöön kunnes sitä tarvittiin uudelleen. 
Kookosrasva säilyi viileässä kaapissa hyvin ja oli valmista uudelleen käytettäväksi kun tarvetta tuli.  Ei se tietenkään ikuisuuksia säilynyt ja kuluihan sitä paistossa.  Loppu heitettiin jossain vaiheessa pois ja alettiin puhtaasta padasta uudelleen.
Jos kokeilisit lasipurkkia, vaikka jääkaappiin.