En löytänyt sopivaa topikkia, mutta eilinen jakso "Länsimaiden illankoitto"-sarjassa oli mielenkiintoinen.
Kannatta katso uusinta tai koko homma Yle areensta.

Alkaa Keisari Hirohiton vaatteenhakumatkasta Savile Row:lle ja siitä eteenpäin
farkkujen vaikutukseen Berliinin muurin sortumiseen.

^ Satuin kanavasurffaamaan oikeaan aikaan, sillä löysin tuon ohjelman huomatessani tekstityksissä sanat "Savile Row", jonka jälkeen päädyinkin katsomaan koko ohjelman. Erittäin mielenkiintoista tavaraa!

Sarjan ensimmäinen osa ei oikein vakuuttanut, joten en ole sittemmin seurannut. Onko tässä osassa jotakin muuta erinomaista kuin vaatteita eli maalataanko sarjan varsinaiseen aiheeseen liittyen hyvin perusteltuja piruja seinille?

Sarjan ensimmäinen osa ei oikein vakuuttanut, joten en ole sittemmin seurannut. Onko tässä osassa jotakin muuta erinomaista kuin vaatteita eli maalataanko sarjan varsinaiseen aiheeseen liittyen hyvin perusteltuja piruja seinille?

Teemana siiis länsimaiden "killer applicationeista" massakulutus.
Lopussa tietenkin pientä maalailua islamin  paluusta Turkin katukuvaan.

Mainio jakso. Tuossa dokkarissa tuotiin esille, kuinka englantilainen kruununperijä kummasteli (tai suorastaan halveksi) japanilaisen kollegansa intoa pukeutua länsimaisesti. Täytyy sanoa, että minusta yhä tänäkin päivänä tuntuu aina hieman oudolta nähdä aasialainen puvussa. Ehkä puku vain kytkeytyy mielessäni niin vahvasti länsimaiseen kulttuuriin - ja erityisesti länsimaisen yläluokan kulttuuriin (sekä tässä kontekstissa siirtomaaisäntiin). Vastaava larppausvaikutelma kuin euroteineistä lökäpäksyissä?

Rotuoppeihin on siis lisättävä, että kukin rotu ja kansakunta pukeutukoon vain sellaisiin vaatteisiin, jotka ovat kyseiselle kansakunnalle ominaisia...

Ein Reich, Ein Volk, Ein Kleidung!

Tuohivirsut!

^^ Tuokin periaate olisi kauniimpi kuin se, että kaikki kansakunnat kaikissa maailman kolkissa pukeutuvat tasan samanlailla brittiläisen tai amerikkalaisen mallin mukaan...

Vakavammin esittäisin tällaisen kysymyksen: kumpi on larppaaja, japanilainen mies puvussa vai japanilainen mies kimonossa? Käytön yleisyyden perusteella se olisi jälkimmäinen, mikä kertoo, että elämme hyvin surullisessa maailmassa. Anglosaksinen kulttuuri-imperialismi on kuihduttanut paikalliset erikoisuudet. Jos se on jonkun mielestä kaunis asia, niin onnea vaan.

Vakavammin esittäisin tällaisen kysymyksen: kumpi on larppaaja, japanilainen mies puvussa vai japanilainen mies kimonossa? Käytön yleisyyden perusteella se olisi jälkimmäinen, mikä kertoo, että elämme hyvin surullisessa maailmassa. Anglosaksinen kulttuuri-imperialismi on kuihduttanut paikalliset erikoisuudet. Jos se on jonkun mielestä kaunis asia, niin onnea vaan.

Ei kumpikaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa perinneasun käyttö ei herätä hämmästystä. Länsimaisten kulttuurien perinneasuista taas tulee isompikin haloo helposti.

Japani on keikkunut aidalla aika paljon.

Se, onko kulttuuriperinteiden evoluutionmukainen käyttäytyminen kaunista vai rumaa, lienee pääosin irrelevanttia. Niin vain tapahtuu.

Rotuoppeihin on siis lisättävä, että kukin rotu ja kansakunta pukeutukoon vain sellaisiin vaatteisiin, jotka ovat kyseiselle kansakunnalle ominaisia...

Ein Reich, Ein Volk, Ein Kleidung!

Haha ei huono!

Pukeutuminen on tapa viestittää ryhmään kuulumista eikä tuo ryhmä ole automaattisesti sama kuin kansallisuus, etninen tausta yms. Kun keisari Hirohito haki pukunsa Saville Row:lta, hän haki "valtion päämiespuvun" johon pukeutumalla hän halusi viestittää olevansa valtion päämies ja kuuluvansa valtion päämiesten joukkoon.

Pukeutuminen on oikea semioottinen aarreaitta ja kun miettii mitä päivittäin näkemämme ihmiset haluavat pukeutumisellaan viestiä ja millaisia ryhmäidentiteettejä/identiteettiryhmiä joka päivä kohtaamme, asiasta riittää loputtomasti hupia.

Pukeutuminen on tapa viestittää ryhmään kuulumista eikä tuo ryhmä ole automaattisesti sama kuin kansallisuus, etninen tausta yms. Kun keisari Hirohito haki pukunsa Saville Row:lta, hän haki "valtion päämiespuvun" johon pukeutumalla hän halusi viestittää olevansa valtion päämies ja kuuluvansa valtion päämiesten joukkoon.

Etenkin kun siihen aikaan aasialaisia ja myös japanilaisia kohtaan oli melkoisia rotuopillisia ennakkoluuloja, joten siinä mielessä on surullista, että tullakseen otetuksi vakavasti aasialaisen, afrikkalaisen tai eteläamerikkalaisen valtionpäämiehen on pukeuduttava kuten eurooppalaiset (+USA) valtionpäämiehet. Toisaalta väittäisin kyllä, että länsimaiset puvut ovat myös nykyään aika neutraaleja ja funktionaalisia, joten en nyt asiasta suurta maailmantuskaa pode.

Toisaalta:

En nyt viitsi käyttää sitä r-sanaa mutta mielestäni osoittaa melkoisen alentuvaa suhtautumista jos edellytämme etnisten ryhmien edustajien pukeutuvan stereotyyppisiin "kansallispukuihin" ja latistamaan itsensä vain ja ainoastaan etnisen viiteryhmänsä karikatyyrinomaisiksi edustajiksi, ei vakavasti otettaviksi liikemiehiksi, poliitikoiksi, tiedemiehiksi etc.

Ei nyt kannata provosoitua ja vetää chilipalkoa nessuunsa. Minusta vaan on helvetin noloa että ns. monikulttuurisuuden nimissä ihmisistä halutaan tehdä jonkinlaisia etnisiä lemmikkejä, meidän kuvitellun suvaitsevaisuutemme voitonmerkkejä kieltämällä ihmisiä osoittamasta pukeutumisellaan yhteenkuuluvuutta siihen viiteryhmään mihin he itse haluavat ensisijaisesti osoittaa kuuluvansa.

Eniten minua surettaa, että asiaa ja asenteita riittää, mutta lukutaidon ja ymmärryksen kanssa näyttää olevan vähän niin ja näin.

Olkinukke ei tietenkään lyö takaisin, mutta ei sen kanssa voi myöskään keskustella.

... ihmisistä halutaan tehdä jonkinlaisia etnisiä lemmikkejä, meidän kuvitellun suvaitsevaisuutemme voitonmerkkejä kieltämällä ihmisiä osoittamasta pukeutumisellaan yhteenkuuluvuutta siihen viiteryhmään mihin he itse haluavat ensisijaisesti osoittaa kuuluvansa.

En olisi itse osannut tätä paremmin ilmaista. Juuri tämä (ja toki se toinenkin ääripää tässä aiheessa) aiheuttavat suurta turhautumusta.

E: noin siis niinkuin yleensä, ei viitaten muihin ketjuun osallistuneiden.