Tohtoritunnuksista ja tutkinnoista

[Ville]

^Tuosta tulikin mieleeni viimeisimmät Linnan juhlat: joillakin akateemikoilla oli frakeissaan samettia kauluksissa, joissakin myös seppelekuvio. Samanlaisia olen nähnyt UFF:n valikoimissa ajoittain. Onko kellään tästä erikoisuudesta tietoa?

[Co-re]

^Ns. tohtorinkaulukset

[Alhazen]

^Tuosta tulikin mieleeni viimeisimmät Linnan juhlat: joillakin akateemikoilla oli frakeissaan samettia kauluksissa, joissakin myös seppelekuvio. Samanlaisia olen nähnyt UFF:n valikoimissa ajoittain. Onko kellään tästä erikoisuudesta tietoa?

Miespuolisten tekniikan tohtorien tunnusmerkki. Teekkareille ei uskalleta jakaa miekkaa, joten saavat korvauksena kaulukset ja naiset samalla korukuvioinnilla koristellun ovaalinmuotoisen samettikorun(!). Tohtorinkauluksen hinta on muuten koko muun frakin luokkaa, joten jos tällaiset Uffilta bongaa, voi kysellä tutuilta alan ihmisiltä onko kauluksille lähiaikoina tarvetta.

[Osman]

Suomen Käsityön Ystävät Oy, Vilhovuorenkatu 11 A, 00500 Helsinki.
Puhelin (09) 010 4398771, http://www.kasityonystavat.fi/
Tohtorinkaulukset 1180,00 €, sis. käsin kirjonnan silkkilangoin, frakkiin kiinnityksen.
Naistohtorin korun 790,00 €, sis. käsin kirjonnan silkkilangoin.

Konebrodeerattuna:

Tohtorinkaulukset 280,00 €, sis. frakkiin kiinnityksen

Naistohtorin koru 190,00 €. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

 

Brodeca Ky, Keisarinviitta 17, 33960 Pirkkala

Puhelin +358 50 561 4000, [email protected], http://www.brodeca.com

Konebrodeerattuna:

Tohtorinkaulukset 320,00 €, sis. frakkiin kiinnityksen.

naistohtorin koru 210,00 €. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Ei aivan ilmainen.

[Ville]

^Mutta voi sitä elegantin pätemisen iloa!

[Arska]

En kyllä maksaisi mistään tohtorinkauluksista pennin hyrrää.

[Osman]

En kyllä maksaisi mistään tohtorinkauluksista pennin hyrrää.

Koska ajankohtaista?

[Arska]

En kyllä maksaisi mistään tohtorinkauluksista pennin hyrrää.

Koska ajankohtaista?

Toivottavasti lähivuosina - tosin LT eikä tekniikan T.

[Ville]

Praktiikkaa vain pystyyn.

"LT Arska - hellää tuseerausta tohtorin taidolla."

[Jälkiviisas]

^Mutta voi sitä elegantin pätemisen iloa!

Ota nyt huomioon, että noita käyttääkseen pitää olla teekkari.

Se jo lähtökohtaisesti siirtää eleganttiuden miinuksen puolella, joten ei siinä enää toivoa ole.

Sinällään arvostan ideaa, että teekkareille ei anneta edes siviilimiekkaa (jollainen muuten pitäisi teettää seuraavaan promootioon, Wahlmanin saa aika muovisia larppimiekkoja, joten jos joku osaa vinkata tekijää tms. niin vinkki on tervetullut (Viroa olen ajatellut, josko siellä olisi aseseppiä)).

[Co-re]

Kannattaa myös huomioida, että tekniikan tohtori on Suomessa tavallaan hieman eri asteen tutkinto kuin muiden oppilaitosten vastaavat, kauppatieteitä lukuunottamatta. Tekinillisillä ja kauppatieteellisillä aloilla valmistuu ymmärtääkseni vain ns. higher doctorate määritelmän mukaisia Doctor of Sciences:ejä kun taas muut opinahjot tuottavat research doctorate kategoraan meneviä Doctor of Philosphy:ja. En tiedä onko tuolla osansa erilaisiin tilpehööriperinteisiin. Pohjoismaissa Norja, Tanska ja Suomi noudattavat ainakin osittain tätä jakoa kun taas Ruotsissa esim. valmistuu ainoastaan Ph.D. vastaavia tohtoreita. Sinänsä varmaan tarpeetonta detailia 99%:lle lukijoista.

[Jälkiviisas]

Kannattaa myös huomioida, että tekniikan tohtori on Suomessa tavallaan hieman eri asteen tutkinto kuin muiden oppilaitosten vastaavat, kauppatieteitä lukuunottamatta. Tekinillisillä ja kauppatieteellisillä aloilla valmistuu ymmärtääkseni vain ns. higher doctorate määritelmän mukaisia Doctor of Sciences:ejä kun taas muut opinahjot tuottavat research doctorate kategoraan meneviä Doctor of Philosphy:ja. En tiedä onko tuolla osansa erilaisiin tilpehööriperinteisiin. Pohjoismaissa Norja, Tanska ja Suomi noudattavat ainakin osittain tätä jakoa kun taas Ruotsissa esim. valmistuu ainoastaan Ph.D. vastaavia tohtoreita. Sinänsä varmaan tarpeetonta detailia 99%:lle lukijoista.

Eihän tuolla muutenkaan ole vaikutusta koska suomalaiset tohtorin arvot rinnastetaan aina korkeampaan kategoriaan, jos sellaista toisessa maassa on, tieteenalasta riippumatta. Tällöin suomalainen väitöskirja kattaa esim. saksalaisen väitöskirjan ja habilitaatioväitöskirjan vaikka Suomessa esimerkiksi dosentin arvo tai jopa professuuri edellyttää käytännössä lisää julkaisuja (eli sitä habilitaatioväitöskirjaa). Saati sitten, että kaikilla aloilla ei edes ole tuollaista jaottelua...

Tilpehööreihin tuolla tuskin on vaikutusta vaan kyse on tieteenalakohtaisista eroista ja saavathan esimerkiksi teologit Raamatun.

[Alhazen]

^ No ei nyt ihan noinkaan, ero taitaa tulla siitä että ennen nykyisiä ammattikorkeakouluja yliopistoja olivat vain yliopistot ja TKK, kauppakorkeakoulut ja vastaavat kulkivat korkeakoulun nimellä. Tutkinnot näissä olivat pääasiassa rinnasteisia, vaikka "vanha" DI olikin nimellislaajuudeltaan vähän maisteria laajempi. D.Sc.-tittelillä valmistuu mm. Jenkeissä ihan samanlaiset opinnot ja suoritukset tehneitä ihmisiä kuin Ph.D.:lläkin, erona yleensä se että ala on jotain matemaattis-luonnon- tai teknistieteellistä.

Ainakin Venäjällä ja Briteissä on sitten olemassa näitä korkeampia tohtorinarvoja joille ei löydy kotimaista vastinetta.

[barcelona]

Tutkinnot näissä olivat pääasiassa rinnasteisia, vaikka "vanha" DI olikin nimellislaajuudeltaan vähän maisteria laajempi.

Tässäkin poikkeuksena Taiteen maisteri joka DI laajuinen, eli 180ov (en nyt enään muista paljonko vastaa nykyisissä opintopisteissä).

[JPK]

PsM eli psykan perustutkinto oli aikanaan myös 180 ov. Siinä oli 20 kalentriviikon harjoittelu, josta tuli tuo 20 ov. Aika harvassa kurssissa yliopistossa taitaa oikeasti tekemään työtä 40 tuntia x ov määrä (näitä uusi polvi voi skaalailla opintopisteiksi).