Kohta on kaksi vuotta treeniä takana. Löysin vanhan kuvan, jossa oli riittämiin "ylimääräistä". Paino on yhä suunnilleen sama (2 v sitten n 80 kg ja nyt 75-76 kg), mutta mies on aivan eri näköinen. Hapenotto pelaa ja kestävyyttä löytyy kaikilta alueilta, eilen tuli testattua vk/mk-treeni ja hyvinhän se sujui.

Tämä viikko on vielä tiukempi, jonka jälkeen palauttelen muutaman päivän ensi viikon pe-la kestävään 150 km hiihtosuoritukseen. Viime aikojen vähempi punttiharjoittelu on pysäyttänyt siellä etenemisen, mutta muuten on päästy eteenpäin.

En satavarmana voita Keikarin vahvin mies-kilpailua. Olen aina vihannut punttisaleja kuin ruttoa, ja olen yrittänyt päästä sisään salien - hm - kiehtovaan maailmaan useaan otteeseen siinä onnistumatta. Kiinnostus lopahtaa aina noin kahden käyntikerran jälkeen. Homma on mielestäni yksinkertaisesti tylsää. Tiedän noin miljardi muuta aktiviteettia joihin voin käyttää saman ajan ja tuntea itseni onnelliseksi.

Jälkiviisas: TestoMan-tarinat naurattavat aina.

En satavarmana voita Keikarin vahvin mies-kilpailua. Olen aina vihannut punttisaleja kuin ruttoa, ja olen yrittänyt päästä sisään salien - hm - kiehtovaan maailmaan useaan otteeseen siinä onnistumatta. Kiinnostus lopahtaa aina noin kahden käyntikerran jälkeen. Homma on mielestäni yksinkertaisesti tylsää.

Kuntosalit on kyllä ihan oma maailmansa. Punttien nosteluun pätee kyllä sama kuin mihin tahansa liikuntaan, että jos tavoitteet on kohdallaan niin on valmis sietämään sitä epämukavuutta mikä treenistä aiheutuu. Myöhemmin siitä voi sitten oppia pitämäänkin.

Mikäli yleistä voimatasoaan haluaa kehittää niin toki muitakin vaihtoehtoja on kuin punttien kanssa hikoilu. Eikä toisaalta kaikkien tarvitse vahva mies -kilpailuissa pärjätäkään. Tuskin menestyisin minäkään vaikka en itseäni suoranaisesti heikkona pidäkään.

En valitakaan voimaharjoittelun fyysisestä epämukavuudesta sinänsä, mutta kuntosalit ovat ympäristöinä selkeästi aistittavan pumppaus-fitness-testo-jne -mentaliteetiltaan mielestäni äärivastenmielisiä paikkoja. Pitää varmaan hankkia vermeitä omaan kellariin, jottei tarvitsee sietää saleilla käyvää muuta väkeä.. Perus käsipainot tms löytyvät jo.

Toisaalta, remonttiroinaa, työkaluja jne raijatessa kunto pysyy ihan hyvänä, mitä nyt selkää ja polvia särkee koko ajan. Lisäksi, periaatteessa 60 km päivässä juoksuliikuntaa jaksava dalmatiankoira pistää kyllä viban punttiin kun ulos lähdetään.

Tulen saamaan tästä (verbaalisesti) turpiini, mutta olen vuosikaudet pitänyt penkkipunnertamista kenties yhtenä typerimmistä miehisen pullistelun muodoista.

Tulen saamaan tästä (verbaalisesti) turpiini, mutta olen vuosikaudet pitänyt penkkipunnertamista kenties yhtenä typerimmistä miehisen pullistelun muodoista.

+1000!!!

Minä en enää nykyisin suostu harrastamaan mitään sisäliikuntaa. Haluan liikkuessani samalla raitista ilmaa tomistotyön ja muun sisäilyn vastapainoksi. Lajivalikoimana lumitöiden ja lastenvaunujen työntämisen lisäksi väkisinhiihto sekä ympärivuotinen pyöräily ja lenkkeily.

^^Jep, lumitöitä on ainakin tänä talvena saanut paiskia urakalla.

Punttimiehille suosittelen testaamaan 50cm paksuisen jääköntäleen käsin sahaamista jääsahalla. Tässä erään kuntosaliurheilua, lenkkeilyä jne aktiivisesti harrastavan kaverin kanssa tuli testattua asiaa herran saunamökillä. Niin minä kuin ystäväni ounttimies olivat aivan finaalissa urakan jälkeen. Siinä on laji jossa erotetaan pojat miehistä. ;)

Minä en enää nykyisin suostu harrastamaan mitään sisäliikuntaa. Haluan liikkuessani samalla raitista ilmaa tomistotyön ja muun sisäilyn vastapainoksi. Lajivalikoimana lumitöiden ja lastenvaunujen työntämisen lisäksi väkisinhiihto sekä ympärivuotinen pyöräily ja lenkkeily.

Tässä hankitilanteessa lastenvaunujen työntäminen on kyllä Helsingin keskustassakin hyvää urheilua. Vaipanvaihto käy myös hyvästä staattisesta hauistreenistä, kun tuollaista seitsenkiloista lötköä pitää lavuaarin yllä hauis jännitettynä.

Seuraava vaihe on uhmaikäisen 15-kiloisen lötkön nostelu. Se luo ympärilleen jonkun omituisen gravitaatiokentän ja jää kiinni alustaan niin halutessaan.

^ kieli metalliin?

Ei sentään, noin käy ihan lämpimissä sisätiloissa ilman liimaa tms. kiinnitettä. Käsivarsien lihaksen ainakin pysyvät kunnossa.

Itsekin perheellisenä olen todennut et paras keino harrasta lihaskuntoilua, on puolen tunnin painimatsi 2,5 ja 5v kanssa samaan aikaan. Tulee hiki ja kädet väsähtää, kun koittaa punnertaa koko ajan lapsia pois kimpusta :D Ja mikä parasta, siitä tulee varsin hyvä mieli puolin ja toisin.

Siis kaiken muun treenaamisen talosta löytyy kohta nelivuotias "jumppakuutio". Illalla tulee harrastettua paljon nostelua ja muuta kanniskelua treenin lisäksi. Jos lapset eivät riitä, kannattaa nostella sitä vaimoketta.

Yksi haittapuoli tästä liikkumisesta on. Mielestäni olen normaalikokoinen kaveri 179 cm/76 kg, mutta puvut koossa 48 ovat minulle turkasen isoja ja vastaavasti nelikutonen meinaa olla pieni. Eivätkä valmispaidatkaan ole kroppaani varten.  No ratkaisu tiedetään, mutta se on vain kalliin oloinen.

En valitakaan voimaharjoittelun fyysisestä epämukavuudesta sinänsä, mutta kuntosalit ovat ympäristöinä selkeästi aistittavan pumppaus-fitness-testo-jne -mentaliteetiltaan mielestäni äärivastenmielisiä paikkoja. Pitää varmaan hankkia vermeitä omaan kellariin, jottei tarvitsee sietää saleilla käyvää muuta väkeä.. Perus käsipainot tms löytyvät jo.

Eipä minun ollut tarkoitus rajata epämukavuustekijöitä millään tavalla. Fyysinen epämukavuus on yksi epämukavuutta lisäävä tekijä ja tilan/tilanteen epämukavuus toinen. Uskon silti, että riippumatta syystä epämukavuus on voitettavissa mikäli motivaatiota piisaa. Se kuntosalikin voi jossain vaiheessa alkaa tuntumaan ihan mukavalta paikalta kun siihen yleiseen meininkiin tottuu. Korostan kuitenkin edelleen, että pakko ei ole tottua jos ei halua.

Omassa reenissä arvostan sitä jos harjoitus on jollain tavalla funktionaalinen tai harjoitukseen liittyy hikoilun lisäksi myös joku muu ulottuvuus. Lumen kolaaminen ja jään sahaaminen ovat varmasti hyviä funktionaalisia treenejä. Itselläni vain ei moiseen ole mahdollisuuksia/tarvetta kovin usein. Omista lajeista juoksu (oli muuten äärimmäisen epämiellyttävää aluksi) on laatuaikaa itselle. Juostessa voi samalla kelailla omia juttujaan kenenkään häiritsemättä tai vaihtoehtoisesti juoksu voi olla sosiaalinen juttu jos on kaveri matkassa. Savate/itsepuolustus harjoittelu taas palkitsee sillä, että kuntoilun yhteydessä on mahdollisuus oppia uusia asioita (toiveeni kuitenkin on, että en koskaan tarvitse oppimiani asioita). Hyväksi lihastreeniksi osoittautui jäsen BowtiePastan kanssa testattu kiipeily. Seinällä roikkuminen, ja ylös päin yrittäminen, tarjoaa lihaskunnon kehittämisen lisäksi myös mukavan pulmatehtävän pureskeltavaksi.