Löysin tämän keskustelun vasta nyt. Sinänsä on hienoa, että moni keikarilainen tuntuu ymmärtävän, että samppanja on juomien kunkku. Monissa jo vuosia vanhoissa viesteissä tuli kuitenkin esiin vähän outo asenne jonka mukaan samppanjan tulisi olla kallista ja että samppaanjaa ostettaessa ostetaan ensisijaisesti fiilistä. Toki joku voi ajatella asian näinkin, mutta se ei ole kyllä missään nimessä koko totuus samppanjasta.
Itseäni Suomessa suututtaa samppanjan hinta ja saatavuus. Kovin harva Suomessa tietää, että sampanja merkkejä on satoja, ellei tuhansia, ja vielä harvempi tuntuu ymmärtävän mikä tekee jostakin tietystä samppanjasta hyvän tai kalliin. Itse olen harrastanut samppanjoita nelisen vuotta. Harrastus toimii siten, että joka kerta kun käyn manner-Euroopassa sukuloimassa, tuon mukanani muutaman pullon 7-25e maksavaa samppanjaa. Kyllä, luit oikein, samppanjaa, siis ihan aitoa tavaraa myydään euroopassa alle kympillä. Hyvin varustetussa belgialaisessa citymarketissa voi olla 20-40 alle 15 euron sampanjaa hyllyssä.
Tällä hetkellä maistettuna on ehkä 40-50 eri sampanja merkkiä. Hyvän sampanjan salaisuudet ovat samat kuin viininkin. Sadon pitää vain olla hemmetin hyvä ja sekoituksen toimiva. Käytännössä tuollainen halpa samppanja saattaa siis olla tasoltaan todella hyvä tai parempi kuin moninkertaisesti maksava verrokki. Toisaalta koska kaikki sampanjat tulevat suhteellisen samanlaisesta ilmastosta ja maaperästä, ei "huonokaan" samppanja yleensä ole kovin huono. Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan. Monille yllätykseksi kalliiksi sampanjaa ei tee varsinaisesti sen maku, vaan brändin kyky tuottaa jatkuvasti tasalaatuista, samankaltaiselta maistuvaa tuotetta vuodesta toiseen. Tämä asia on ilmeisen vaikeaa, ja vaatii melkoista ammattitaitoa ja luonnollisesti näkyy myös hinnassa.
Omista kokeiluista kaksi on jäänyt mieleen:
Mont D'Hor joka syntyy keltaisen lesken sadosta, joka ei keplaa lesken tekoon ja Vranken joka on tietyllä tapaa Pommeryn vastaava. Molempien hinta eurooppassa 15-20e.